Lammi-harkkojen kosteustekninen toimivuus

tai katso sivuilta, siellä on inssit sitä varten. Ja sertit se täyttää, muuten ei myytäis.

tullut siihen tulokseen, että se joka ei paremmasta tiedä / ymmärrä, rakentaa harkoista.

hyvä, että luja spekulointi voidaan saada aikaiseksi. Olen tuossa pohtinut, miksi papuharkkoseinä ei ole niin arvostettu kuin siporex, jonka kastepisteominaisuudet hirsitaloon verrattuna ovat surkeat. Toisaalta puuvuorattu levytalo muodostaa muoveineen selkeän yli ymmärryksen menevän suosiomassan. Ainoastaan siporex ja hirsi ovat näistä yksiaineisia, muut joko kaksi- tai useampiaineisia. Miten tämän kaiken saisi järkevään kaavioon siten, että kastepisteet, arvostukset ja terveysriskit saataisiin luotettavalle täsmävektorille, jotta spekulaation mahdollisuudet voitaisiin rajata kastepisteen ja U- arvon ulkopuolelle? Olen mallintanut seuraavan reseptin; sotketaan jokaista materiaalia vedellä täytettyyn astiaan ja katsotaan, mikä materiaali jää pintaan, eli kastepisteen ulkopuolelle. Tämän jälkeen spekulaatiot voidaan unohtaa tältä osin, ja voidaankin siirtyä pohtimaan sitä onko harkkotalo kivitalo, tai levytalo puutalo, vai onko sillä mitään merkitystä. Olen tässä pohtinut, mikä tarkoitus on merkityksellä...

saada jotenkin pois. Jos kosteutta ei siirry nopeammin ulos kuin uutta kosteutta tulee tilalle niin eristeen pinnassa alkaa ennen pitkää mikrobikasvusto jylläämään. Mielestäni parempi rakenne on betonielementti jossa on uritettu villa. Kosteus pääsee haihtumaan ilmateitä pitkin nopeasti, jolloin riski eristeiden kastumiselle on pieni. Tietysti jos on rakennevirhe esim. räystäspelleissä ja kosteutta pääsee ylenmäärin rakenteeseen niin se on toinen juttu, tällöin parempi eriste olisi PU tai EPS/Finnfoam. Jokatapauksessa virhe pitää korjata.

Eristeharkkorakenteessa olennaista on että rakenteen sisäpuolen höyrynsiirtovastus on riittävän suuri verrattuna lämmöneristeen ja ulkokuoren muodostamaan vastukseen.

Ei tuota toimivuutta tarvitse miettiä. Tilanne on sama kuin 60-70-luvuilla rakennetuilla sandwitch-elementtikerrostaloilla. Nyt niitten ulkokuoria puretaan ja julkisivuista tehdään tuulettuvia. Eli ei toimi pitkän päälle.

Nyt kuitenkin tämä harkkorakentaminen on lähes uskontoa hipova asia, eli mitään järkevää ei siihen hurahtaneet ota onkeensa. Nyt jo korjataan noita kosteusvaurioita, mutta räjähtänee käsiin viiden vuoden päästä ja siitä eteenpäin.

sitä tikulla silmään joka vanhoja ketjuja lueskelee, mutta laitanpa pikakommentin >Monia on varmaan ihmetyttänyt näiden harkkojen kosteustekninen luotettavuus. Vastaavanlaiset rakenteet joissa EPS on korvattu villalla ovat olleet kosteusteknisesti huonoja. Tuossa villahan on ollut kahden pinnan välissä ja ei ole vaadittu mitenkään ankaria olosuhteita kastepisteen muodostumiselle. Betonielementit kerrostaloissa ovat erilaisessa käytössä kuin kotitalon seinät. Eikä betonielementti vastaa muutenkaan mainitsemaasi Lammin harkkoa (eikä muitakaan valuharkkoja) >Kuitenkin tämä nykyrakenne vastaa kosteusteknisesti vanhaa. DOF-lämpö ohjelmalla mallinsin nykyisen rakenteen ja kastepiste muodostuu edelleen. Kyseiseen ohjelmaan ei saa mallinnettua kovin kattavasti esimerkiksi valuharkkojen kuorien kiinnityskannaksia joissa on lecasoraa eli sen läpi vesihöyry "karkaa" nopeasti ulos harkosta. >Jos ulkoilman kosteus on 90%, sisäilman 50% ja sisäilman lämpö 22-astetta, niin jo 0-asteen ulkolämpötilassa kastepiste muodostuu. Jotain olet laittanut ohjelmaan väärin. Vai laskitko sinä villaeristeellä? EPS on valuharkon sisä ja ulkokuorta tiiviinpää eli se määrittää rakenteen "sisään" pääsevän kosteuden määrän. Lisäksi harkon sisäpinnassa on maali. (tyypillisesti lateksi joka sekin on lähellä höyrynsulun vaatimuksia) Mikäli rakenne olisi samaa ainetta sisältä ulos (puuta tai siporexia) (eikä olisi lateksia sisäpinnassa) muodostuu DOF lämpö-ohjelman mukaan siinäkin kastepiste joka puolestaan kostuttaa eristeenä olevaa materiaalia ja lisää siten lämpövuotoa. >Eli talvella saattaa varsin pitkiäkin aikoja kosteutta kertyä. Nimen omaan DOF lämpö-ohjelmalla selviää että talvessa ei montaa päivää ole jolloin kosteutta voi kertyä. Ja kertyvän kosteuden määrä on maksimissaan muutama kymmenen grammaa per seinäneliö. Eli sillä ei ole mitään merkitystä. Yli 300 vuorokautta vuodesta eristetyt harkkoseinät käytännössä kuivuu. >... kyseisen harkkoseinä vesihöyryn läpäisevyyden suhteen on läpi seinän melo samankaltaista eli se ei pidä paikkaansa että EPS-eristeellä olisi selvästi betonia isompi vesihöyrynvastus betoniin nähden. Valuharkot ei ole pelkkää betonia. Se on totta että valubetoni on suunnilleen yhtä tiivistä kuin EPS. Mutta valuharkkojen kannakset sisältää noin yli 50% lecasoraa (silmämääräisesti katsoen). > tämä on mielestäni helposti ymmärrettävää. Et ole ymmärtänyt. >Voisi ajatella että kevytsoraharkko toimii vähän samaan tapaan, mutta kosteustekninen käyttäytyminen on harkon lämmöneristävyydestä johtuen huomattavasti erillaisempaa ja kastepisteen muodostumiseen vaaditaan melkoisen ankarat olosuhteet. Et huomaa laisinkaan lecasoran alhaisen vesihöyryn vastuksen merkitystä. Kevytsoraharkosta vesihöyry pääsee läpi yhtä näppärästi kuin esim siporexista. Veluharkkoseinät muistuttavat vesihöyryn suhteen enemmän kevytsoraharkkoa kuin betonielementtiä. >Lisäksi kevytsora läpäisee vesihöyryäkin vähän paremmin. Ai. Tiesit sen mutta et huomannut että valuharkoissa on samaa tavaraa. > En ole mikään eristeharkkojen asiantuntija, niin voi olla että joku osaa minulle perustella että miksi seinä kuitenkin hyvä ja oikeastaan siinä toivossa tänne kirjoitankin. Lammilta saat yliopistotason tutkimustietoa valuharkkoseinän kosteusteknisestä toiminnasta. Lisäksi esim. betoni.com on hyvä tiedon lähde. Sieltä selviää mm. se että betonin sisällä oleva vesihöyry ei jäädy vielä 0 asteen seutuvilla. Ja että kun vesi alkaa tiivistyä ja kiteytyä jääksi, se täyttää ensin rakenteen suurimmat ilmataskut eli valuharkoissa vesihöyry kiteytyy eniten niissä lecasoraa sisältävissä kannaksissa ja ulkokuoressa, tiilessä kiteet tulee sinne reikätiilen reikiin, siporexissa siporexin huokosiin jne... Lyhykäisyydessään voidaan todeta että kaikki nykyiset harkkoratkaisut ovat OKT:ssa toimivia. Myöskin betonielementit ovat OKT:ssa enemmän OK kuin kerrostaloissa. Ja jos voi valita niin betonielementtiin kannattaa valita SPU, finfoam tai EPS villan sijaan.