Lammi-harkkojen kosteustekninen toimivuus

luja...

Monia on varmaan ihmetyttänyt näiden harkkojen kosteustekninen luotettavuus. Vastaavanlaiset rakenteet joissa EPS on korvattu villalla ovat olleet kosteusteknisesti huonoja. Tuossa villahan on ollut kahden pinnan välissä ja ei ole vaadittu mitenkään ankaria olosuhteita kastepisteen muodostumiselle.

Kuitenkin tämä nykyrakenne vastaa kosteusteknisesti vanhaa. DOF-lämpö ohjelmalla mallinsin nykyisen rakenteen ja kastepiste muodostuu edelleen. Jos ulkoilman kosteus on 90%, sisäilman 50% ja sisäilman lämpö 22-astetta, niin jo 0-asteen ulkolämpötilassa kastepiste muodostuu. Eli talvella saattaa varsin pitkiäkin aikoja kosteutta kertyä.

Rakenteesta tekee osittain huonon betonin huono lämmönjohtavuus. Ulommaisen rakenteen pitäisi olla hyvin vesihöyryä läpäisevä ja hyvin lämpöä eristävä. kyseisen harkkoseinä vesihöyryn läpäisevyyden suhteen on läpi seinän melo samankaltaista eli se ei pidä paikkaansa että EPS-eristeellä olisi selvästi betonia isompi vesihöyrynvastus betoniin nähden. Sen sijaan lämmönjohtavuuden suhteen harkon keskellä on hyvin lämpöä eristävä kerros.

Kun ulkokuori on huonosti lämpöä eristävä mutta vesihöyryä kohtalaisesti vastustava on betonikerroksen sisäpuolella suhteellinen kosteus selvästi ulkoilmaa isompi. tämä on mielestäni helposti ymmärrettävää. Voisi ajatella että kevytsoraharkko toimii vähän samaan tapaan, mutta kosteustekninen käyttäytyminen on harkon lämmöneristävyydestä johtuen huomattavasti erillaisempaa ja kastepisteen muodostumiseen vaaditaan melkoisen ankarat olosuhteet. Lisäksi kevytsora läpäisee vesihöyryäkin vähän paremmin.

Kyllähän tiivistyvä kosteus kuivempina aikoina harkosta poistuu, mutta lähinnä pohdin että onko rakenne niin hyvä kuin sen arvostus ja monen usko sen erinomaisuuteen.Huomattava on että mm. homeenkasvu vaatii kosteuden lisäksi muutakin (lämpöä happea ja ravinteita). En ole mikään eristeharkkojen asiantuntija, niin voi olla että joku osaa minulle perustella että miksi seinä kuitenkin hyvä ja oikeastaan siinä toivossa tänne kirjoitankin.

12

3584

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • suoraan lammilta

      tai katso sivuilta, siellä on inssit sitä varten. Ja sertit se täyttää, muuten ei myytäis.

      • kuin muutakin

        Hyvän perusteen heitit, "muuten ei myytäis" !
        Ja tokihan se paras tieto löytyy aina valmistajalta, "siellä on inssit sitä varten" !


      • autot ja digikameratkin
        kuin muutakin kirjoitti:

        Hyvän perusteen heitit, "muuten ei myytäis" !
        Ja tokihan se paras tieto löytyy aina valmistajalta, "siellä on inssit sitä varten" !

        valmistajat antaa tietoja ja vastaa että ne täyttää lait ja pykälät.


    • ihmetellyt ja

      tullut siihen tulokseen, että se joka ei paremmasta tiedä / ymmärrä, rakentaa harkoista.

      • vielä...

        Varmaan kerrot vielä, mikä se parempi ratkaisu on?


      • luja...

        Minä en kyllä noiden laskelmieni pohjalta kevytsoraharkkoja epäile toimivuudeltaan.

        ja vielä vähemmän niitä harkkoja joissa eristys polyuretaanilla. Mutta harkon kosteustenkinen toiminta on riippuvainen harkon materiaalista ja ersteaineesta. Tämän varmaan jokainen tietää.


    • siksi

      hyvä, että luja spekulointi voidaan saada aikaiseksi. Olen tuossa pohtinut, miksi papuharkkoseinä ei ole niin arvostettu kuin siporex, jonka kastepisteominaisuudet hirsitaloon verrattuna ovat surkeat. Toisaalta puuvuorattu levytalo muodostaa muoveineen selkeän yli ymmärryksen menevän suosiomassan. Ainoastaan siporex ja hirsi ovat näistä yksiaineisia, muut joko kaksi- tai useampiaineisia. Miten tämän kaiken saisi järkevään kaavioon siten, että kastepisteet, arvostukset ja terveysriskit saataisiin luotettavalle täsmävektorille, jotta spekulaation mahdollisuudet voitaisiin rajata kastepisteen ja U- arvon ulkopuolelle? Olen mallintanut seuraavan reseptin; sotketaan jokaista materiaalia vedellä täytettyyn astiaan ja katsotaan, mikä materiaali jää pintaan, eli kastepisteen ulkopuolelle. Tämän jälkeen spekulaatiot voidaan unohtaa tältä osin, ja voidaankin siirtyä pohtimaan sitä onko harkkotalo kivitalo, tai levytalo puutalo, vai onko sillä mitään merkitystä. Olen tässä pohtinut, mikä tarkoitus on merkityksellä...

      • mukavata

        rakentaa yksiaineista sipoa.


    • pitäisi

      saada jotenkin pois. Jos kosteutta ei siirry nopeammin ulos kuin uutta kosteutta tulee tilalle niin eristeen pinnassa alkaa ennen pitkää mikrobikasvusto jylläämään. Mielestäni parempi rakenne on betonielementti jossa on uritettu villa. Kosteus pääsee haihtumaan ilmateitä pitkin nopeasti, jolloin riski eristeiden kastumiselle on pieni. Tietysti jos on rakennevirhe esim. räystäspelleissä ja kosteutta pääsee ylenmäärin rakenteeseen niin se on toinen juttu, tällöin parempi eriste olisi PU tai EPS/Finnfoam. Jokatapauksessa virhe pitää korjata.

      Eristeharkkorakenteessa olennaista on että rakenteen sisäpuolen höyrynsiirtovastus on riittävän suuri verrattuna lämmöneristeen ja ulkokuoren muodostamaan vastukseen.

    • Hyvä-näköinen

      Ei tuota toimivuutta tarvitse miettiä. Tilanne on sama kuin 60-70-luvuilla rakennetuilla sandwitch-elementtikerrostaloilla. Nyt niitten ulkokuoria puretaan ja julkisivuista tehdään tuulettuvia. Eli ei toimi pitkän päälle.

    • Ongelmia odotellessa.

      Nyt kuitenkin tämä harkkorakentaminen on lähes uskontoa hipova asia, eli mitään järkevää ei siihen hurahtaneet ota onkeensa. Nyt jo korjataan noita kosteusvaurioita, mutta räjähtänee käsiin viiden vuoden päästä ja siitä eteenpäin.

    • raksaaja

      sitä tikulla silmään joka vanhoja ketjuja lueskelee, mutta laitanpa pikakommentin

      >Monia on varmaan ihmetyttänyt näiden harkkojen kosteustekninen luotettavuus. Vastaavanlaiset rakenteet joissa EPS on korvattu villalla ovat olleet kosteusteknisesti huonoja. Tuossa villahan on ollut kahden pinnan välissä ja ei ole vaadittu mitenkään ankaria olosuhteita kastepisteen muodostumiselle.

      Betonielementit kerrostaloissa ovat erilaisessa käytössä kuin kotitalon seinät. Eikä betonielementti vastaa muutenkaan mainitsemaasi Lammin harkkoa (eikä muitakaan valuharkkoja)

      >Kuitenkin tämä nykyrakenne vastaa kosteusteknisesti vanhaa. DOF-lämpö ohjelmalla mallinsin nykyisen rakenteen ja kastepiste muodostuu edelleen.

      Kyseiseen ohjelmaan ei saa mallinnettua kovin kattavasti esimerkiksi valuharkkojen kuorien kiinnityskannaksia joissa on lecasoraa eli sen läpi vesihöyry "karkaa" nopeasti ulos harkosta.

      >Jos ulkoilman kosteus on 90%, sisäilman 50% ja sisäilman lämpö 22-astetta, niin jo 0-asteen ulkolämpötilassa kastepiste muodostuu.

      Jotain olet laittanut ohjelmaan väärin.
      Vai laskitko sinä villaeristeellä?
      EPS on valuharkon sisä ja ulkokuorta tiiviinpää eli se määrittää rakenteen "sisään" pääsevän kosteuden määrän.
      Lisäksi harkon sisäpinnassa on maali. (tyypillisesti lateksi joka sekin on lähellä höyrynsulun vaatimuksia)

      Mikäli rakenne olisi samaa ainetta sisältä ulos (puuta tai siporexia) (eikä olisi lateksia sisäpinnassa) muodostuu DOF lämpö-ohjelman mukaan siinäkin kastepiste joka puolestaan kostuttaa eristeenä olevaa materiaalia ja lisää siten lämpövuotoa.

      >Eli talvella saattaa varsin pitkiäkin aikoja kosteutta kertyä.

      Nimen omaan DOF lämpö-ohjelmalla selviää että talvessa ei montaa päivää ole jolloin kosteutta voi kertyä. Ja kertyvän kosteuden määrä on maksimissaan muutama kymmenen grammaa per seinäneliö. Eli sillä ei ole mitään merkitystä.
      Yli 300 vuorokautta vuodesta eristetyt harkkoseinät käytännössä kuivuu.

      >... kyseisen harkkoseinä vesihöyryn läpäisevyyden suhteen on läpi seinän melo samankaltaista eli se ei pidä paikkaansa että EPS-eristeellä olisi selvästi betonia isompi vesihöyrynvastus betoniin nähden.

      Valuharkot ei ole pelkkää betonia.
      Se on totta että valubetoni on suunnilleen yhtä tiivistä kuin EPS.
      Mutta valuharkkojen kannakset sisältää noin yli 50% lecasoraa (silmämääräisesti katsoen).

      > tämä on mielestäni helposti ymmärrettävää.

      Et ole ymmärtänyt.

      >Voisi ajatella että kevytsoraharkko toimii vähän samaan tapaan, mutta kosteustekninen käyttäytyminen on harkon lämmöneristävyydestä johtuen huomattavasti erillaisempaa ja kastepisteen muodostumiseen vaaditaan melkoisen ankarat olosuhteet.

      Et huomaa laisinkaan lecasoran alhaisen vesihöyryn vastuksen merkitystä. Kevytsoraharkosta vesihöyry pääsee läpi yhtä näppärästi kuin esim siporexista.

      Veluharkkoseinät muistuttavat vesihöyryn suhteen enemmän kevytsoraharkkoa kuin betonielementtiä.

      >Lisäksi kevytsora läpäisee vesihöyryäkin vähän paremmin.

      Ai. Tiesit sen mutta et huomannut että valuharkoissa on samaa tavaraa.

      > En ole mikään eristeharkkojen asiantuntija, niin voi olla että joku osaa minulle perustella että miksi seinä kuitenkin hyvä ja oikeastaan siinä toivossa tänne kirjoitankin.

      Lammilta saat yliopistotason tutkimustietoa valuharkkoseinän kosteusteknisestä toiminnasta.

      Lisäksi esim. betoni.com on hyvä tiedon lähde.

      Sieltä selviää mm. se että betonin sisällä oleva vesihöyry ei jäädy vielä 0 asteen seutuvilla. Ja että kun vesi alkaa tiivistyä ja kiteytyä jääksi, se täyttää ensin rakenteen suurimmat ilmataskut eli valuharkoissa vesihöyry kiteytyy eniten niissä lecasoraa sisältävissä kannaksissa ja ulkokuoressa, tiilessä kiteet tulee sinne reikätiilen reikiin, siporexissa siporexin huokosiin jne...

      Lyhykäisyydessään voidaan todeta että kaikki nykyiset harkkoratkaisut ovat OKT:ssa toimivia. Myöskin betonielementit ovat OKT:ssa enemmän OK kuin kerrostaloissa. Ja jos voi valita niin betonielementtiin kannattaa valita SPU, finfoam tai EPS villan sijaan.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ukrainan ulkoministeri: Moskova aistii tappion Ukrainassa

      Dmytro Kuleban mukaan Venäjä yrittää puheillaan pelotella länsimaita. Ukrainan ulkoministerin Dmytro Kuleban mukaan Venäjän esittämät varoitukset kol
      NATO
      261
      4218
    2. Stefu haikailee

      Julkaisi stooreissa kuvan vickestä. Sitten Martinasta treenaamassa Hangossa ulkona. Hmm.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      265
      3446
    3. Harmi mies ettet arvostanut

      Minua tarpeeksi. Myöhemmin kaikki olisi palkittu ja olisin antanut sinulle aitoa rakkautta. Tämä sattuu mutta yritän ajatella, että ehkä se rakkaus ku
      Ikävä
      154
      1796
    4. Oi! Legandaarinen Vesa-Matti "Vesku" Loiri, 77, poseeraa kahdessa eri kuvassa - Some riemastui!

      Vesa-Matti "Vesku" Loiri on kyllä legenda jo eläessään. Hienoa nähdä, että virtaa piisaa. Voimia, iloa ja eloa, Vesku! https://www.suomi24.fi/viihde
      Suomalaiset julkkikset
      25
      1663
    5. Lavrov väläyttelee WW3:sta

      Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov varoittaa, että kolmannen maailmansodan uhka on todellinen. Lavrov sanoi venäläiselle uutistoimisto Interfaxille,
      Maailman menoa
      297
      1430
    6. Ketä Sofia fanit veikkaatte seuraavaksi lompakoksi?

      Kenestä Sofia höynäyttää itselleen seuraavan lompakon?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      132
      928
    7. Voiko hyvää omatuntoa ostaa?

      Olen tässä nyt muutaman päivän paininut erään rahaan liittyvän pulman kanssa. Kerron ensin vähän taustaa ... Eli erosin 15 vuoden parisuhteesta 9 vuo
      Sinkut
      235
      858
    8. en vaan saa häntä pois

      Mielestäni pyörimästä. Onko kellekään toiselle käynyt näin? Ihastuin pakkomielteisesti noin vuosi sitten erääseen naiseen. Ei vaan katoa mielestä va
      Ikävä
      115
      835
    9. Suomi24 kysely: ihmisten kuplautumista ei pääosin koeta vakavaksi ongelmaksi

      “Kuplautumista on mahdotonta estää. Ihmiset ovat aina viihtyneet samankaltaiset arvot ja maailmankatsomuksen jakavassa seurassa ja muodostaneet sen pe
      Suomi24 Blogi ★
      18
      804
    Aihe