Kunnia

Kiitos hyvästä kirjoituksestasi. Mikä suuri onni ja Jumalan lahja että olet saanut elää tällaisen ihmisen lähellä. Meillä on varmaan monella ollut lähellämme näitä oikeita sydämen uskovaisia, joille uskon asioihin liitetty vallankäyttö ja julmuus on täysin vierasta.

Itselläni oli ilo elää pitkään lähellä tällaisia ihmisiä, he olivat vanhoja jo silloin kun heihin tutustuin. Heidän kanssaan sain elää todeksi mitä on sydämen kristillisyys. Se lämpö ja rakkaus jota he ympärilleen levittivät vaatimattomina omasta itsestään, hauskoina ja kaikkia lähimmäisiä kunnioittavina, elävästä uskosta voimaa saaden, se oli ihanaa kokea. Heillä oli paljon muistoja siitä lestadiolaisuudesta jossa he olivat lapsena kasvaneet 1900-luvun alkuvuosikymmeninä.

Vain noin kymmenen vuotta ennen kuolemaansa he kaksi joutuivat äkkiä paikallisessa hoitokokouksessa saarnaajien silmätikuksi. Heidät vaadittiin seurakunnan eteen. He olivat ikänsä seurakunnan rakkaudessa talostelleet, itsestään numeroa tekemättä. He olivat kasvattaneet aikuisiksi ison perheen. He eivät tietenkään käsittäneet mistä oli kyse, eivätkä paikallisen siionin ihmisetkään jotka olivat tilaisuudessa paikalla.

Jutusta paisui suuren luokan järkyttävä katastrofi. He eivät älynneet mitä olisi pitänyt tehdä. He yrittivät siunausta pyytää ja nyörästi tankkasivat seurakunnan edessä hoitomiehille että aina on vain ollut halu synnin poispanijana vaeltaa. Saarnaajat puhuivat heille karkeasti ja heitä rumasti loukaten ihmisinä. Siitä on jotkut häveten jälkeenpäin kertoneet. Lopuksi heidät julistettiin saatanan lapsiksi. Kukaan uskovainen ei saanut pitää heihin yhteyttä. Heidät eristettiin. heillä oli eritätin laaja ystäväpiiri, mutta kukaanei saantu käydä kylässä. Heille ei naapurit ja uskonystävät saaneet edes soittaa, puhelinyhteyskin kiellettiin. He elivät eristyksissä monta viikkoa. Lopulta joku kai oli käynyt vinkkaamassa heille, millä tietyllä sanamuodolla pitää lausua seurakunnan edessä hoitomiehille ne maagiset sanat, että pääsee tästä piinasta. He opettelivat sanamuodon ulkoa.

Fyysisesti heikompi näistä kahdesta vanhuksesta laihtui näiden eristysviikkojen aikana yli kymmenen kiloa ja oli kuin haamu entisestä vielä pitkään. Tapahtuma järkytti heitä silminnähden. He eivät koskaan ottaneet tapahtumaa jälkeenpäin esille. Siitä ei koskaan puhuttu.