Kohta kun Pietari saa puhdistamon käyntiin niin suomalaiset maajussit ovat pääsyyllisiä Itämeren tilaan. Ympäristötukia on jaettu jo n 2 miljardia euroa ja mitään ei ole saatu aikaiseksi.
Suomen maatalous suuri saastuttaja Itämerellä
Tavastin tietäjä
231667
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Sitä päivää ei kukaan kuolevainen tuu koskaan näkemään, sieltä tulee aina paskaa mereen, yhden kohdan kun saa kuntoon , niin toisesta paikasta repee.
on asiat kuin Kiinassa. Siellä tuhansien lehmien jätökset lasketaan suoraan ojaan ja miljoonat ihmiset kippaavat (bio)jätteet tienpenkalle. Että älä valita Suomen tilanteesta.
Täällä tilanne voisi parantua jos annettaisiin rakentaa biokaasulaitoksia maatiloille. Vähenisi ravinne-, metaani- ja hajupäästöt.
Suomessa kunnalliset puhdistamot poistaa fosforin ja typen suurimmalta osaltaan jätevesistä. Mutta minne ne puhdistus tuotteet menee??
Viherrakentamiseen tienvarsille ja muihin paikkoihin, josta kaikki jätevedestä poistettu fosfori ja typpi saa vapaasti valua jokiin.
Tuota kautta tapahtuva saastuttaminen meneekin maanviljelijöiden piikkiin. Ei tuollaista saa kertoa.
Ei maanviljelijät puistoja rakentele, se on kunta joka niitä rakentelee...
Sieltä puistoista vesistöihin valuvat ravinteet menevät viljelijöiden piikkiin.
Mistä lähtien maanviljelijät on alannu puistoissa viljelemään maata? Senhän sanoo järkikin, ettei maanviljelijät puistoissa viljele vai ootko nähny keskellä kaupunkia viljapuistoja?! Yritäpäs "mutta..." käyttää maalaisjärkeä joka sulta näyttää puuttuvan kokonaan.
jankata ennekuin menee perille. Lue uudestaan ja mieti mitä tarkoittaa "menee maanviljelijöiden piikkiin"
tarkoittaako se että maajussit viljelevät puistoissa????
Eikö sun mielestä tarkoita lause "Menee maanviljelijöiden piikkiin." justiin sitä että syytetään maanviljelijöitä siitä?
Seki tarkoittaa ku vaikka ostaa piikkiin jotain että menee sun piikkiin, eli laskuun...
...voi ei, tämä taitaa olla tätä kuuluisaa eripuolella Suomea puhutaan eri tavalla -juttuja. Niinkuin esim. vasta ja vihta!
Jos on niin voimmeko oppia sieltä jotain?
ja kannattaa muistaa, että myös metsät saastuttavat ja pihat ja jalkapallokentät...
puoluettas niin loppuu sunkin paskanjauhanta täällä.
Tämä lie se virallinen taulukko typen ja fosforin päästöistä:
http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=8568&lan=fi
Taulukossa on laskettu piste-ja hajakuormitusta eri lähteistä. Ilmasta tuleva laskeutuma on ihmisen aiheuttamaa kuormitusta ja se lasketaan päästölähteeksi.
Taulukon alarivillä on sitten "luonnon huuhtoutuma". Typen osalta piste-ja hajakuormitus on 75 000 tn, josta ilmalaskeutuma on 12 000 tn. Typen luonnonhuuhtoutumaksi on arvioitu 70 000 tn. Fosforin kohdalla kuormitus on 4100 tn ( josta laskeuma 280 tn ) ja lisäksi luonnon huuhtoutuma 2700 tn Kun taulukon tietoja laitetaan pylväs-tai piirakkadiagramoiksi, niin tuo luonnon huuhtoutuma putoaa kokonaan pois!? Näin näppärästi saadaan sitten maatalouden osuudet yli 50 %:n! Kun todellisuudessa se luonnon huuhtoutuma on noin puolet typestä ja noin kolmannes fosforista. Ja silloin maatalouden osuudet kokonaispäästöistä putoaa prosentteina paljon, ei toki kiloissa!!
Yhdyskuntapäästöiksi laskettaneen vain jätevesistä "karkuun pääsevät" ravainteet?
Jos Helsingin Vesi oman ilmoituksensa
mukaisesti hyödyntää kaiken biolietteen ja se kaikki käytetään viherrakentamiseen ( osa mullasta oli jo loppu tältä kesältä...), niin kyllä kai niistäkin jotain liukenee aikojen saatossa? Varsinkin typpeä, kun biomassa ( nurmet ) joko leikataan ja "jätetään lannoitteeksi" tai sitten talven aikana kuolee ja vapauttaa ravinteet maanpäällisistä osista?
Vai onko se tuossa luonnon huuhtoumassa?????
Taulukossa todetaan, että osa päästöistä on laskennallisia ja osa todellisia. MUTUNA on, että maatalouden päästöt on laskettu kolmelta( fosforiravinteikkaalta) savi-ja hiesupellolta kovimman vesivirtauksen aikaan??
Tällä ”osoitttelulla” ei tietenkään vähennetä maatalouden päästöjä, mutta hieman epäoikeudenmukaiselta tuntuu maatalouden kannalta nuo SYKEn laskelmat ja esitykset!?
Pohtikaapa kysymystä, että missä on se jätevesipuhdistamojen "talteenottama fosfori"!?!!?
Pelloille sitä ei saa levittää raskasmetallien takia...
esim tuolta:
http://luettelomedia.fi/katapultti/viherrakentaminen kohta 5.... runsasravinteista multaa...
MUTU-tietona on liikkunut, että tuommoista viherrakentamismultaa kun laitetaan 10-15 senttiä hehtaarin alalle( teiden varret, puistot, yleiset nurmikot, golfkentät jne) , niin fosforia on 100x normaalissa peltoviljelyssä käytettävä määrä...
http://www.evira.fi/attachments/kasvintuotanto_ja_rehut/rehut/analyysitulosraportit/raportti_2005_alkuvuosi_paiv_03.pdf sivu 115 Tuosta Heldingin veden mullasta ei ole laitettu fosforiarvoja esille?!?!? Typpiarvot on tuolla mullalla varsin korkeat...
Tuolta kohta "multa",
http://www.helsinginvesi.fi/index.asp
"Kaikki jätevedenpuhdistuksessa erotettavat biolietteet jatkojalostetaan Sipoossa sijaitsevalla, 18 hehtaarin suuruisella Metsäpirtin kompostikentällä.
Metsäpirtin multa soveltuu erinomaisesti viherrakentamiseen ja käyttämällä kompostoimalla valmistettua multaa ravinteet palautetaan takaisin luonnon kiertokulkuun ja edistetään ympäristönsuojelua."
Ne mitkä "otetaan talteen", myydään takaisin... Ja nyt toimitaan "ympäristönsuojeluhengessä".... Kyllä kai sitä fosforia yritetään muuttaa käsittelyssä hidasliukoiseen muotoon?? Toisaalta samanlaista hidas-/happoliukoista fosforia voi olla luonnostaan 5000 kg (pelto)hehtaarilla.
Hieman taustaa tuosta lannoituksesta ympäristötukiehtojen mukaan.
Kasvien fosforilannoitusmaksimi kiloissa määräytyy maan fosforitilanteen mukaan. Kun (käyttökelpoisen) fosforin määrä on kohtuullinen tai hyvä, niin käyttömäätä on luokkaa 10 kg tai 0 kg. Fosforiköyhillä mailla saa käyttä kasvilajista riippuen esim 50- 30 kg/ha. Kaikille ympin piirtissä oleville peltolohkoille tehdään tuo yksilöllinen laskenta! Esim. nurmien perustamisessa sallitaan hieman suurempia määriä, mutta ns. "fosforin tasaus" tulee tehdä 5 vuoden kuluessa.
Lannoitefosforin keskimääräinen käyttömäärä on pudonnut n 30 kg:sta/ha noin 9 kg/ha n 15 vuoden aikana!!
Fosforin käyttäytyminen maassa sekä vedessä on erittäin monimutkainen prosessi happamuuden, hapettomuuden, erilaisten muiden yhdisteiden, eroosion, maa-aineksen jne "keitos". On suorastaan uskomatonta, miten välinpitämättömästi valtamediassa tuo aihe ohitetaan! Oletetaan, että kaikki fosfori on helppoliukoista lannoitefosforia ja kirjoitetaan jutut siltä pohjalta!!
Varsinaiseen asiaan liittyviä linkkejä:
http://www.mtt.fi/met/pdf/met96.pdf Suomen maatalous Itämeren rehevöittäjänä
http://www.itameriportaali.fi/fi/tietoa/artikkelit/aineet/fi_FI/itameren_rehevoitymisen_noidankeha/
http://www.environment.fi/default.asp?contentid=234863&lan=en&clan=fi
http://www.environment.fi/download.asp?contentid=67872&lan=en
Suomen kuvalehti SK (30) valittaa maajussin syyllistyvän saaristomeren tuhoamiseen.
http://www.suomenkuvalehti.fi/sk-netti/terveys-ja-tiede/ymparisto/meri-hadassa.aspx
Eikö maatalouden kuormitus ole arvio?
Vaikuttaako arvion tekemiseen mitenkään kaikenmaailman suojakaistat yms? Otetaanko niitä edes huomioon?
Jos halutaan parannella piirakkakuvia, pitää tehdä sellaisia toimia, jotka vaikuttavat arvioon. Siis vanhan neukkulan tuotantotavoitetyyliin.
Ja tuo viherrakentaminen tapahtuu pääsääntöisesti alueilla, joissa on tehokas sadevesiviemäröinti. Sen ansiosta valumat huuhtoutuvat "ympäristönsuojeluhengessä" suoraan vesistöihin:)
tallukalle tietoa mutun sijaan;
http://www.itameriportaali.fi/en/levatiedotus/kartat/levakartat/levakartta-arkisto/levakartat_2007/levakartat_2007/en_GB/levakartta20070704suomi/
tutki karttaa ajatuksen kanssa, niin näet ketkä ne sitä merta saastuttavat. Kummasti näkyy suurimpien kaupunkien lähi vesistöissä levää. Sensijaan siellä, missä levää pitäisi sinun mielestäsi olla, sitä ei esiinny ollenkaan. kuinkas se nyt noin?
saastuttaa maaseudulla jossa ei asu kun vihnesilmiä.
mökkeilijät tietenkin .
On se kumma kun mikään ei riitä. Meikäläisen viljelmillä fosforia ei ole vuosikausiin laitettu maahan lainkaan, typpitasekin on suht kondiksessa. Betoniinko ne pellot pitäisi valaa että hyvä olisi? Ja suot ja metsätkin vielä, ettei mitään vaan mereen pääse valumaan.
Ympäristötuen ansiosta esim. fosforin käyttö on meillä vähentynyt 50 %. Ja omalla kohdalla 100 %. Jos siis mitään ole saatu aikaiseksi, fosforin käytön vähentämisellä ei siis ilmeisesti ole vaikutusta ravinnevalumiin?
"maatalouden kuormitus on luonteeltaan tyypillistä hajakuormitusta, jonka vaihtelut ovat suuria ja
suurelta osin säätekijöistä johtuvia. Nämä luontaiset vaihtelut peittävät helposti mahdolliset
vesiensuojelutoimenpiteiden tähän mennessä aiheuttamat muutokset kuormituksessa.
Useat lausunnonantajat vastaavasti kritisoivat tehtyjä teoriapohjaisia arvioita ja
kuormitusmittauksia."
"Kalkitsemalla järjestelmällisesti Suomessa luontaisesti hapanta maaperää saataisiin sen pH:ta nostettua ja mm. parannettua maassa
jo olevan liukoisen fosforin käyttöönottoa, mikä taas vähentäisi ravinnehäviötä ja lisälannoituksen
tarvetta. Kalkitseminen ei kuitenkaan ole ympäristötuen lisätoimenpiteiden piirissä tulevalla tukikaudella. Koska EU ei hyväksynyt kalkitsemista lisätoimenpiteeksi, on se kansallisesti saatettava sellaiseksi."
Kesän helteillä kun levälautat nousee pintaan, eikö olisi järkevintä troolata näitä lauttoja merestä ja kuljettaa maalle kompostoitavaksi, tai vaikka biopolttoaineeksi? Eiköhän meillä pystyytäisi tarvittava tekniikka kehittelemään, jos asiaan vaan tartuttaisiin. Leväongelman ydinhän on enemmänkin mereen jo kertynyt ravinnemäärä, vaikka kaikki päästöt menisi nollaan meren tila ei paljon kohenisi. Nykyinen asian tila on se, että aiheesta vaan päivitellään ja syytellään, mutta mitään konkreettista meren puhdistamiseksi ei tehdä. Uskomattoman saamatonta touhua.
Sinilevien (oikeammin syanobakteeri tai sinibakteeri) määrää vesistöissä lähes poikkeuksetta rajoittaa fosforin (ts. fosfaatin, PO4) pitoisuus. Fosfaatti on varsin pysyvä suola, jolle ei voi kovinkaan paljoa tehdä mitään, polttaakkaan sitä ei voi, koska se on jo täysin hapettunut. Sen voi toki saostaa joidenkin metallien suoloilla, mutta nämäkin suolat voivat taas muuttua liukoiseen muotoon kun ne dumpataan jonnekkin kaatopaikalle tai muuhun paikkaan, ja tietysti nämä liukoiset fosfaatit ajan kuluessa palaavat mereen sadevesien huuhtomina.
Ainoa tapa vähentää Itämeren ravinnekuormitusta (ainakin fosforin osalta) on alkaa kierrättää yhteiskuntajätteitä nykyistä järkevämmin. Jätevedenpuhdistamoilta saatava liete pitää tavalla tai toisella saada takaisin maatalouden lannoitteeksi. Tällä hetkellä pelko sairauksien leviämisestä yms. syistä johtuen, tuo liete kipataan yleensä kompostoinnin jälkeen puistojen kukkapenkkeihin tai käytetään valtateiden rakentamisessa täytemaana. Molemmista paikoista fosfaatit päätyvät mereen ajan kuluessa.