oinas yksinäinen susi.

Itsekin olen oinas mutta en koskaan ajatellut tuota asiaa sen ihmeemmin.Mielestäni jokaisella on vastuu itsestään ja omista tekesimistään,ehkä se on eräs oinaan piirteistä kun hänellä on monesti tapana pitää oma päänsä ja tehdä asioita niin kuin itse parhaaksi tuntee,siitä se ominaisuus tekeekin oinaasta välistä niin vastenmielisen.
Lisäksi oinaalle on tärkeää oma vapaus josta hän ei halua kokonaan luopua jonkun vuoksi.Itse valitsen tarkkaan ne ihmiset joihin luotan täysin,kyllä sen vaistoaa ihmisestä jos hän on luottamuksen arvoinen.
Johtuukohan tuo pelottavuus ihan siitä että meillä on tapana sanoa asiat suoraan niin kuin ne on ja se tekee pelottavan olemuksen?

Erittäin tuttu tunne. En tosiaan kerää mitään mieletöntä porukkaa ympärilleni, ystäviä on muutama ja ne muutamat ovat olleet kuvioissa yhtä lukuun ottamatta lähes parikymmentä vuotta. Erään neitsytystävän jatkuvasti kasvava ystäväpiiri saa lähinnä puistatuksia aikaiseksi meikäläisessä.
Toisaalta, olen yksinäinen susi myös sen suhteen, etten halua parisuhdetta. Lapsen / lapsia kyllä, mutta kumppania en. Asun mielummin yhden aikuisen huushollissa.

Ei pidä paikkaansa, kaveria ei todellakaan jätetä ja kyllä minun ympärillä porukat pyörii, ja juttua ja naurua riittää. Toisaalta olen iloinen ja pyrin ottamaan muutkin huomioon -ja kavereita en todellakaan jätä "heitteille", eri asia sitten jokin puolituttu, mutten mie sitäkään jätä hankeen makaamaan...