Liian kapea lantio synnyttämiseen

Älä turhaan murehdi lantion ahtautta tms.
Ulkoisista mitoista se ei ole pääteltävissä.
Synnytykseen kannattaa mennä sillä asenteella, että onhan tästä kaikki muutkin ennen minua selviytyneet - miksen siis minä!!!
-Selviät kyllä.

lantion ahtautta. Useimmiten lantion ahtaus johtuu siitä, että liitokset eivät avaudu lainkaan tai eivät avaudu riittävästi raskauden loppuvaiheissa.

Episiotomioita tehdään paljon siksi, että leikkaus on täysin kontrolloitavissa siinä missä repeäminen on täysin hallitsematonta. Jos leikataan etukäteen, pystytään useimmiten välttämään todella vaikeat repeämät, jotka sitten vaikuttaisivat äidin elämää hankaloittavasti pidempään.

Usein lapsilla on loppuvaiheissa kiireempi tulla ulos kuin kätilöillä olisi halua ottaa se ulos. Vaikka kävisi niin, että synnärillä on useampi synnytys menossa yhtä aikaa, ei vauvoja voida kiiruhtaa ulos, vaan ne tulevat omiin tahteihinsa. Useammin ponnistusvaiheita pyritään hidastamaan kuin nopeuttamaan, mutta äideillä alkaa siinä vaiheessa usein pinna pettämään tukalan olon vuoksi. Leikkaus tehdään usein siksi, että lapsi on tulossa liian nopeasti, eikä kudoksilla ole riittävästi aikaa venyä ja on repeytymisen vaara.

lantion mitta ei ulos kerro yhtään mitään eli sektiolle on mennyt nainen joka muistuttaa kuulantyöntäjää ja alateitse on synnyttänyt todella poikamaisen lantion omaava nainen.. Kyse on sisämitasta ja kun vauvan pään halkaisija on noin 10cm niin pienestä voi olla kiinni..

Röntgen on turvallinen tiettyjä määriä vuodessa tai muun ajan kuluessa eli jos kuvi aotetaan paljon niin silloin lasketaan saadun säteilyn määrä josta vasta riski kasaantuu.

Magneettikuva antaa luotettavamman käsityksen kyllä ja käsittääkseni se on se tapa jota käytetään.

Tammisaari on tainnut saada pysyvän kulttimaineen varsinkin kun pääkaupunkiseudulta sinne on mielellään menty. Siellähän omat synnytysyksiköt on isoja ja aika kolkkoja eikä aina niin hyvämaineisiakaan. Aikanaan joskus kymmenen vuotta sitten Tammisaaressa jo pehmoiltiin perhehuoneilla jne jotka ei kuuluneet tavallisten sairaaloiden varustukseen. Tilanne on kyllä muuttunut..

Puudutuksia on monia ja päälle kipulääkkeet. Kätilö opastaa sitten kyllä niiden kanssa.

Ensisynnyttäjän väliliha leikataan useammin kuin jatkossa jolloin sitä leikataan tuskin koskaan. Leikkaamisen automattisuutta on pyritty vähentämään ja tässä on sairaalasta riippuen vaihtelua 6-60% synnyttäjistä leikataan. Iso ero.. Osalle välilihan leikkaus on rutiinitoimi jolla pyritään estämään repeämät. Oikea peruste on kuitenkin vasta se että vauva ei mahdu muuten tulemaan ulos. Siinäkään ei pitäisi olla kiire ja ammattilainen kyllä näkee milloin pitää leikata kun muu ei auta. Toivo että kohdallesi osuu sellainen..

rv 37 koska yksi lääkäri oli sitä mieltä että käsituntumalta ahtaat paikat..röntgen tulosten perusteella mahtuu vaikka 4 kilonen. Neuvolalääkäri viimeisellä lääkärineuvolakäynnillä rv36 tekee tutkimuksen ja jos sitä mieltä että ahtaalta vaikuttaa niin saat lähetteen röntgeniin.

Kyllä kaikenkokoiset naiset yleensä voivat synnyttää normaalisti. Ajattele nyt vaikka pieniä kiinalaisia ja japanilaisia naisia, alakautta synnyttävät normaalisti.
Ihana kokemus se on, sattuuhan se, mutta silti! Kolmen lapsen äitinä voin kokemuksesta sanoa että eihän sitä siihen synnytyshommaan toista kertaa kukaan ryhtyisi, jos se niin kamalaa olisi.
Tammisaaressa on kai vallalla luonnonmukainen filosofia, eli ei turhaan puututa synnytyksen kulkuun, ellei ole lääketieteellisesti tarpeen.
Itselläni ekassa synnytyksesä riitti "ilokaasu", seuraavissa sain epiduraalin joka vie kyllä kaiken tunnon pois!

Päälle päin ei tosiaankaan voi sanoa, kuka voi synnyttää alakautta ja kuka ei. Itsekin olen normaalia kookkaampi nainen mutta synnytyskanavapa ei sitten ollutkaan ja omaksikin yllätykseksi raskausviikolla 37 todettiin, että vauva ei mahdu tulemaan alakautta vaan tehdään sektio. Asia varmistettiin vielä magneettikuvilla, jotka ovat täysin turvallisia raskauden aikana tehtäväksi. Minulle tehtiin toinenkin magneettikuvaus (aivojen) raskauden aikana, kun pyörryin auton rattiin ja silloin varmistelin monta kertaa, että eihän tästä ole mitään haittaa vauvalle ja neurologit sekä röntgenlääkärit vakuuttelivat, että ei mitään. Poika syntyi siis sektiolla kolmisen viikkoa sitten ja kaikki on sujunut loistavasti =)!