Pohdintaa

Usein ääriliikkeiden ja "ääri"liikkeiden kannatuksen kasvulle Lähi-Idässä esitetään syynä, ettei ihmisille ole tarjottu muuta kanavaa ilmaista asiaansa, ja turhautuneina mielipiteet ja toimintatavat kärjistyvät.

Vaikken millään tavalla kattavaksi kokonaisselitykseksi Lähi-Idän kaaoottiselle tilanteeelle (siis mitä se olisi ja on myös ilman Irakin invaasiota) tällaista kuvaa vieläkään missään tapauksessa usko, viime ajat ovat ajanneet uusia perspektiivejä.

Ihmiset käyttäytyvät huomattavalla tavalla samoin monissa asioissa kulttuurikontekstista riippumatta (kuten he myöskin toki samalla lailla toimivat huomattavan eri tavoilla eri kulttuurikonteksteissan...), minkä kaikki tietänemmekin. Syy miksi tämä "latteus" oli todettava, on se, että palstan sensuurikäytäntöäni seuratessani ja omia tunteitani peilatessani voin vain todeta, että kirjoituksen alussa mainitsemani fakta taitaa pitää paikkansa myös näin pienemmässä mittakaavassa. Saattaapi olla, että sen sijaan, että se toimisi sensuroijan ja hänen viiteryhmänsä omaksi eduksi, asia kääntyy lopulta päin vastoin...