Avopuolisollani on kärsinyt kauan masennuksesta joka yhtäkkiä paheni ja alkoi muistuttamaan psykoosia. Hänellä oli aivan epärealistisia ajatuksia ja pelkoja. Itsemurhayrityksiä oli useita ja niiden takia joutui sairaalaan monta kertaa. Joka kerta hänet lähetettiin takaisin kotiin! Hän itse vastusti sairaalaan menoa mutta miksi selvästi psykoottinen ihminen sai itse päättää että jää kotiin? Lisäksi hänen käyttäytymisensä oli väkivaltaista muitakin kohtaan mutta sekään ei riittänyt pakkohoitoon. Kaikki muukin hoito oli suorastaan ala-arvoista. Ei mitään testejä, diagnoosia jne. Psykiatri uhrasi asialle sairaalassa kaksi minuuttia ja olankohautuksen. Onko psyykkisten sairauksien hoito todella näin huonoa, eli täysin olematonta. Tuntuu, että jos ihminen on yrittänyt itsemurhaa, saa hän rauhassa sairastaa ilman hoitoa, kuolkoon jos kerran haluaa. Mitäpä siihen enää resursseja ja rahaa uhraamaan. Ja kuitenkin kyse nuoresta ihmisestä jolla pitäisi olla koko elämä edessä.
Eikö hoitoa
saa kukaan?
2303
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
pitäis varmaan maata verisenä läiskänä asfalttia vasten, ennen kuin apua oltaisiin valmiita antamaan. tosin silloin jo liian myöhään.
Äitini sai heti apua, kun sitä pyysi. Hän meni vaan tk:n päivystykseen yksi päivä ja kertoi, ettei jaksa enää. Sai välittömästi siirron psykiatriselle puolella, jossa arvioitiin tila ja hoidon tarve. Sai sitten heti lääkkeet ja ajan terapiaan.
Taitaa riippua valtavasti paikkakunnasta avunsaanti! Toinen asia on oma aktiivisuus. Täytyy vaatia hoitoa, ei pyytää.
Toivottavasti avopuolisosi saa äkkiä apua!