Periytyykö Asuntovelat

kuten kaikki muutkin kuolleen velat siirtyvät kuolinpesän veloiksi. Pesästä maksetaan, jos varat on velkoja suuremmat, velat pois ennen perinnönjakoa.

Tässä perintökaaren 21 luku:

21 luku.

Kuolleen henkilön ja pesän velasta.

1 §.

Jollei pesän omaisuutta hakemuksesta, joka tehdään kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta, luovuteta pesänselvittäjän hallintoon tai konkurssiin, vastaa osakas perunkirjoitusta toimitettaessa tietämistään vainajan veloista.

Jos perunkirjoituksen jälkeen ilmaantuu uutta velkaa eikä pesän omaisuutta 1 momentissa mainituin tavoin luovuteta kuukauden kuluessa siitä, vastaa osakas tästäkin velasta.

2 §.

Milloin pesän luovuttaminen tapahtuu hakemuksesta, joka on tehty sen jälkeen, kun kuukausi on kulunut perunkirjoituksesta, on osakas velvollinen pesälle suorittaman sen määrän, millä hänen tiedossaan kuukautta ennen hakemuspäivää olleet velat ylittävät luovutetun omaisuuden ja muutoin käytettävissä olevien varojen arvon, eikä hän enää ole yksityiselle velkojalle vastuussa 1 §:n mukaan.

Velkojan vaatimuksesta osakkaan on valallaan vahvistettava, ettei hän kuukautta ennen hakemuspäivää ole tietänyt siitä velasta, jota vaatimus tarkoittaa. Jollei hän voi valaa tehdä, katsotaan hänen aikaisemmin tietäneen velan.

3 §.

Kun osakas on tehnyt hakemuksen pesän luovuttamisesta konkurssiin, ja viimeistään siinä velkojainkuulustelussa, mikä konkurssissa toimitetaan, tehdään esitys pesän luovuttamisesta pesänseivittäjän hallintoon, voi oikeus, milloin tämä harkitaan asianmukaiseksi, suostua esitykseen.

4 §.

Milloin osakkaalla on pätevä syy olettaa, ettei hän joudu vainajan vastattavana olleen takauksen tai muun tietyn sitoumuksen perusteella maksuvelvolliseksi, ei velkaa ole pidettävä tiedettynä velkana.

5 §.

Jos osakkaan hakemus pesän luovuttamisesta konkurssiin raukeaa sen johdosta, että pesä luovutetaan pesänselvittäjän hallintoon, katsotaan luovuttamista sellaiseen hallintoon haetun sinä päivänä, jona konkurssihakemus tehtiin.

6 §.

Jos pesän luovuttaminen tapahtuu sen jälkeen, kun ositus tai perinnönjako on toimitettu, peruutukoon ositus tai jako.

Mikäli velka voidaan maksaa vainajalle kuuluneesta omaisuudesta ja siitä, mitä hänen osalleen olisi tullut toisen puolison omaisuudesta, jos velka olisi osituksessa otettu lukuun, on pesänselvittäjän hallintoon kuitenkin luovutettava vain se, mitä hänen harkintansa mukaan on tarpeen velkojen maksamiseen ja hallintokustannuksiin. Tähän tarvittava määrä osakasten on suoritettava suhteellisesti sen mukaan kuin he ovat osituksessa tai perinnönjaossa saaneet liikaa.
Muilta osin jää ositus tai jako pysyväksi.

Jos joku osakas ei kykene suorittamaan osuuttaan, on muiden täytettävä vajaus osituksessa tai jaossa saamallaan omaisuudella tai sen arvolla.

7 §.

Erityisjälkisäädöksen tai tarkoitemääräyksen perusteella pesästä saatu omaisuus on palautettava, sikäli kuin sitä tarvitaan velan katteeksi. Jollei omaisuus ole tallella, on sen arvo korvattava, mikäli erityisiä vastasyitä ei ole.

8 §.

Omaisuuden 6 ja 7 §:ään perustuva palauttamisvelvollisuus käsittää myös koron tai tuoton. Palauttamisvelvolliselle on kuitenkin korvattava tarpeelliset sekä, milloin hän oli vilpittömässä mielessä, myös hyödylliset kustannukset.

9 §.

Ennen kuin 1 §:n 1 momentissa säädetty määräaika on päättynyt, tai, milloin pesä on pesänselvittäjän hallinnossa, velkojain tyydyttämisestä on tehty sopimus, maksettakoon pesän varoista vainajan velka vain, milloin on pätevä syy olettaa, ettei velan maksamisesta aiheudu muille velkojille vahinkoa. Sanottuna aikana älköön saatettako loppuun pesän omaisuuteen kohdistuvaa ulosmittausta, ellei velkojalla ollut pantti- tai pidätysoikeutta ulosmitattuun omaisuuteen.

Jos osakas on ottanut velkaa 18 luvun 5 §:ssä tai 6 §:n 2 momentissa mainittuun tarkoitukseen pesän ollessa osakasten hallittavana, saa velkoja vaatia sellaisen velan suoritusta myös pesästä. Mikäli osakas on käyttänyt varojaan sellaiseen tarkoitukseen, hänellä on oikeus saada korvaus pesään varoista.

10 §.

Sitten kun 1 §:n 1 momentissa säädetty määrä aika on päättynyt, voi velkoja vaatia vakuutta sellaisesta vainajalta jääneestä velasta, joka ei ole erääntynyt ja josta ei ole riittävää vakuutta. Jollei vakuutta anneta kolmen kuukauden kuluessa, katsotaan velka sen jälkeen erääntyneeksi.

Jos vainajalta on jäänyt velkaa, joka ei eräänny kuuden kuukauden kuluessa, voidaan se, milloin osakkaita on useita, kuolin pesän puolesta sanoa irti maksettavaksi mainitun ajan kuluttua irtisanomisesta. Velkoja, jonka saamisen vakuutena on kiinnitys, ei kuitenkaan olo velvollinen ottamaan vastaan maksua ennen erääntymispäivää, jos hän kolmen kuukauden kuluessa irtisanomisesta ilmoittaa vaativansa saamisestaan maksua vain sen vakuutena olevasta omaisuudesta.

11 §.

Jos osakkaat ovat 9 §:n vastaisesti maksaneet velkaa tahi 1 §:ssä omaisuuden luovuttamiselle säädetyn määräajan kuluessa velkojain vahingoksi täyttäneet erityisjälkisäädöksen tai tarkoitemääräyksen, myyneet, pantanneet tahi muulla tavoin käyttäneet tai hävittäneet pesän omaisuutta, vastatkoot niistä vainajan veloista, jotka he silloin ovat tietäneet tai joista he viimeistään sen jälkeen toimitetussa perunkirjoituksessa ovat saaneet tiedon. Jos tässä tarkoitotusta toimesta on aiheutunut ainoastaan vähäinen vahinko tai jos siihen on ryhdytty ajattelemattomuudesta tai pesän tilaa tarkoin tietämättä, on vain vahinko korvattava.

12 §.

Jos omaisuuden ositus tai perinnönjako toimitetaan ennen kuin kaikki velat on maksettu, vastaa osakas, joka on osallistunut ositukseen tai jakoon taikka vastaanottanut siinä hänelle tulleen omaisuuden, niistä vainajan veloista, jotka hän silloin oli tietänyt tai joista hän viimeistään sen jälkeen toimitetussa perunkirjoituksessa on saanut tiedon. Osituksesta ei kuitenkaan ole tällaista seuraamusta, milloin eloonjäänyt puoliso ei ole saanut mitään vainajan omaisuudesta.

13 §.

Jos osakkaiden hakemuksesta pesänselvittäjän hallinto lakkautetaan, ennen kuin velat on maksettu, katsotaan, mikäli on kysymys velkavastuusta, pesän luovuttamisen jääneen tapahtumatta.

14 §.

Milloin osakas, jonka hoidossa pesä on, jättää perunkirjoituksen toimituttamatta määräajassa, vastaa hän kaikistä vainajan veloista. Sama on laki, jos osakas perunkirjoituksessa tahi valalla vahvistaessaan perukirjan antaa vääräksi tietämänsä ilmoituksen taikka tahallaan jättää ilmoittamatta jonkin tietämänsä seikan ja siten vaarantaa velkojain oikeutta.

15 §.

Jos osakas on vastuussa vainajan velasta, vastaa hän myös pesän velasta. Edellä 2 §:n 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa on osakkaan suoritetta va pesälle sellaista velkaa vastaava määrä, joka on telity pesää varten ennen sen luovutusta.

16 §.

Mitä 1, 2 ja 11-15 §:ssä on sääädetty osakkaan velkavastuusta, ei ole sovellettava osakkaaseen, joka on vajaavaltainen tai jota edustaa uskottu mies. Holhooja tai uskottu mies vastaa vahingosta, minkä hän toimenpiteellään tai laiminlyönnillään on vainajan tai pesän velkojille aiheuttanut.

17 §.

Milloin useat ovat tämän luvun mukaan joutuneet vastuuseen velasta tai vahingosta, vastaavat he yhteisvastuullisesti. Mitä joku on suorittanut, on, mikäli sitä ei korvata pesän varoista, jaettava heidän keskensä 18 luvun 7 §:n 2 momentissa säädettyjen perusteiden mukaisesti.

18 §.

Jollei osakas ole saanut mitään etua pesästä eikä myöskään ryhtynyt muihin sitä koskeviin toimiin kuin niihin, mitkä 18 luvun 3 §:n mukaan ovat olleet hänen veivollisuutenaan, ja osallistunut perunkirjoitukseen, on hän vapaa pesän luovuttamisen laiminlyönnistä johtuvasta vastuusta.

19 §.

Ellei vainajalta ole jäänyt enempää omaisuutta kuin mitä tarvitaan kohtuullisiin hautaus- ja perunkirjoituskustannuksiin, ei tämän luvun säännöksiä vainajan velkaa koskevasta vastuusta ole sovellettava. Oikeudella on niin ikään valta, milloin olosuhteet antavat siihen aihetta, vapauttaa osakas vastaamasta vainajan veloista, vaikka pesän varat jonkin verran ylittävätkin mainitut kustannukset.

Jos velkoja on enemmän kuin pesässä on varoja niin silloin pesä pitää luovuttaa konkurssiin (tai pesänselvittäjän hallintoon) 1 kk kuluessa perunkirjoituksesta, jotta osakkaiden henkilökohtainen vastuu veloista vältetään.

Jos näin on, niin yhteys asianajajaan tai sitten oikeusaputoimistoon.