en kestä tuskaa

Olin lomalla 2 vkoa ja tapasin toisella vkolla todella ihanan pojan. Tavattuamme tunsin erikoista kipinää sydämmessäni, ja tunsin että tämä poika olisi minulle se oikea. Olen itse 14 vuotias, ja poika oli samanikäinen ja tavattoman komea. Eräänä päivänä altaalle mentyäni odottelin poikaa levottomasti, mutta hän ei tullut. Ajattelin, että kun hän oli saksalainen, ja mie suomalainen, ei suhteesta tulisi mitään, mutta tahtomattani hän vei sydämeni. Hän ei enää tullutkaan tapaamaan minua. Hän oli lähtenyt kotiinsa saksaan. Minä itkin monta yötä vain hänen vuokseen ja ajattelin hänen kauniita silmiään jotka aina loistivat minulle kuin tähdet. Olisin kaivannut paljon läheisyyttä, etenkin olisin toivonut hänen pitelevän minua sylissään ja olisimme oltu loppuelämämme vain toistemme kainalossa. Olisin nauttinut siitä, mutta en näe rakastani kuitenkaan enää koskaan. Tuskani on todella kova, kukaan muu ei sitä tunne.