Kysymys kalaäideille

Sama juttu minulla.
"Kaluus" yhdistettynä vielä aika pahoihihn keskittymisvaikeuksiin takaa kyllä sen, että mitään säntillistä kodin hengetärtä ei minusta saa.

Päivät (ainakin näin kesäloma-aikaan) menee suurimmaksi osaksi haahuillessa. Joko kuljeksin rauhattomana paikasta toiseen tai sitten otan monta hommaa työn alle samanaikaisesti. Lopputuloksena yleensä se että kaikki jää kesken.

Ruuanlaitto on jokapäiväinen painajainen. Inhoan sitä. Jo kaupassa alkaa ahdistaa kun pitää miettiä mitä syötäisiin=/

Mutta tuo kodin lämpö...sitä meillä riittää. kaikilla on hyvä olla, huolimatta äidin "kelvottomuudesta" :)

epäjärjestys, huusholli saattaa näyttaa kaaokselta, mutta kaikelle on perusteltu paikkansa, miks muka paistinpannu ei vois olla uunissa, tai tärkeet paperit vaatekaapissa??????
Ihan simppeliä.......

Mulla ainakin ajatukset vaeltaa jossain sfääreissa, ja mielikuvitus kehrää juttua, ei siinä haittaa että vaatteet on ssilittämättä, se hoituu kun tartten jotain päälleni.

Mutta rakkaudesta ja huolenpidosta ei takuulla ole puutetta, kun kalanainen rakastaa, siinä takuulla tuntee olevansa rakastettu.

Älä välitä, mä kans olen koittanut pitää paikat siisteinä mutta ei se meiltä taivaanrannan maalareilta luonaa. Ennemmmin mäkin makailen auringossa, sohvalla ja luen tai katon saippuasarjoja nenäliinan kera. Tytöt on koulussa hyvin pärjännyt ja muutenkin normaaleiksi kasvaneet joten unohdetaan vaan ne luutit ja siivotaan vasta kun on pakko.

Haaveilija ja kaunosielu olen kyllä ja tykkään paijata ja halata lastani ja ukkoani,mutta kumma kyllä olen sikasiisti eli aina luutun kanssa heilumassa ja viihtyisää ympäristöä luomassa,mulle siisti on kaunista ja viihtyisää.Ennen olin vielä hurjempi,jopa maton hapsukkeet kampasin suoriksi,hullua,mutta nyt jo olen relannut,siivouspäivä kerran viikossa ja motkottamatta hissun kissun huomaamatta siivoilen muiden sotkuja pois,en siksi,että kotiorja olisin,vaan siksi,etten viihdy kaaoksen keskellä!Meitä on joka junaan...

Meitä on muitakin, ihan kuin olisi itsestään lukenut!

Koti tuppaa olemaan onnelisen sekainen,Mottoni onkin: sekaista saa olla mutta ei likaista!Olen yrittänyt välillä topistautua mieheni (vesimies) mieliksi, häntä kun tuntuu häiritsevän sekin että sakset eivät ole laatikossa vaan takanreunalla... ..mitä väliä, pääasia että löytyvät kun tulee tarvis!

Myös minulle lapset ovat ehdoton ykkönen elämässäni, Rapu-tyttäreni on ihana Hulda-huoleton, vetää siis jopa minun taloudenpitoani "paremmaksi", eikä todellakaan löydä mitään! Nuorempi Härkä, onkin sitten ihan oma lukunsa...

Terveisiä vaan kaikille Kala-äideille, rakastakaamme lähimmäisiämme!