Liberaali valtio=orjavaltio

V-Kolmonen

Liberaalit haluavat mahdollisimman paljon vapautta valita ja päättää omista asioistaan. Mutta tuo suuri vapaus valita tarkoittaa käytännössä niiden vapautta valita, jotka ovat rikkaita ja hyvätuloisia. Liberaalista järjestelmästä hyötyvät lopulta vain rikkaat. He eivät maksa enää veroja, vaan voivat rauhassa kasvattaa jo ennestäänkin suuria tulojansa.
Liberaalit kommentoviat tähän argumenttiin yleensä näin "mutta eihän silloin tarvitse tavallisen kansan ja köyhienkään maksaa veroja! Heistä tulee entistä varakkaampia!". Tuo vain on siinä mielessä epärealistista, että kun valtio lopettaa talouskontrollinsa ja ylläpitää vain kaikkein välttämätöttömintä väkivaltakoneistoa, niin silloin yhtiöt ja yritykset ovat käytännössä vapaat tekemään mitä haluavat, joten ne voivat myös laskea palkat niin alas kuin haluavat, ja käytännössä orjuuttaa työntekijät. Tämäkö olisi sitten hieno skenaario?

Vastaavasti kun työntekijät on käytännössä sidottu työpaikalleen kellon ympäri, niin myös alemman keskiluokan yritykset romutetaan koska ne eivät ne pärjää jättiläismäisten yhtiöiden kanssa globaalissa kilpailussa. Näin liberaali valtio käytännössä hävittää ison osan keksiluokasta, ja jättää vain käytännössä elinvoimaisena
yhteiskuntaluokkana eloon eliitin ja suurporvariston.

Varmastikin myös köyhien auttaminen "Hoituisi" jännällä tavalla liberaalissa valtiossa. Kun sosiaaliavun toteuttaminen keskitettäisiin hyvätekeväisyysjärjestöille, niin köyhien auttamsiesta tulisi käytännössä eräänlainen sosiaalinen kontrolli. Heitä pidettäisiin ihmisraukkoina, syöpäläisinä, kerrassaan säälittävinä otuksina, jotka tulevat ikuisesti olemaan köyhiä, eikä heillä saisikaan olla ihmisoikeuksia, vaan heidän tulisikin olla eräänlaisia "suuria lapsia". Hienostorouvat partioivat kaupungilla lahjoittaen heille ruokaa ja samalla surkutellen heidän tilaansa tekopyhästi.

Liberaalit kerkuvat myös lopettavansa keskushallinnon kokonaan. Vaikka he sanovat tuon edistävän parlamentarismia, niin samalla he kuitenkin myös kajoavat edustukselliseen demokratiaan luovuttamalla entistä enemmän valtaa "yksityiselle ihmiselle" joka tarkoittaa käytännössä suuryhtiön pomoa.

Eli kun liberaalit hajauttavat, niin he kesittävät valtaa yhtiöille.

Sitten vielä tuosta väkivaltakoneiston ylläpitämisestä. Loogisesti ja realistisesti ajateltuna edellä mainitut asiat herättävät tietenkin runsaasti närää kansan keskuduessa, ja niinpä liberaali oligarkia(mitä heidän mielestään ei liberaalissa yhteiskunnassa pitäisi ollakaan)alkaakin entistä enemmän investoida väkivaltakoneiston ylläpitämiseen ja kehittämiseen entistä tehokkaammaksi. Tietenkään valtavasti heikennetty valtio ei sitä tee, vaan yksityiset yhtiöt antavat tähtitieteellisiä lahjoituksia valtiolle sillä ehdolla, että rahat käytetään vain
ja ainoastaan väkivaltakoneiston kehittämiseen. Ja näin väkivaltakoneistoa ei ole kehitetty kansalaisten suojelemiseksi väkivallalta, vaan yksityisten yhtiöiden diktatuurin puolustamiseksi.

Otetaanpa esimerkki, miten toimii liberaali väkivaltakoneisto: tehtaalla työläiset ovat vallanneet tehtaan protestiksi huonoille palkoille. Tietenkin liberaali mellakkapoliisien armeija saapuu paikalle ja hyökkää tehtaaseen ja tuloksena on useita kuolleita omaisuudensuojaan vedoten. Ja kun köyhät mellakoivat slummeissa, niin väkivaltakoneisto ottaa alueen välittömästi terrorin kohteeksi vedoten omaisuudensuojaan köyhien ryöstäessä itselleen ruokaa ylikansallisen yhtiön omistamasta supermarketista.

Onkin syytä uskoa, että jos jossakin syntyy totaalisen liberaali valtio, niin se tulee lopulta
romahtamaan juuri massiivisen väkivaltakoneiston ylläpitämiseen. Samaanhan sortui lopulta vanha Neuvostoliitto.

Eli loppujen lopuksi liberaali valtio merktisee orjavaltiota.

10

1279

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • liberte'

      eniten hyötyvät työläiset ja köyhät kun veroriisto loppuu ja pakkotyö lopuu ja luukulta toiselle juoksuttaminen loppuu, tilalle tulee kansalaispalkka ja oikeus omistaa ja oikeus tehdä työtä

    • libertaari

      Nyt tuli taas niin paksua kommunistista tuubaa, ettei kaikea tuota kukkua maksa vaivaa edes kommentoida. Mutta otetaan nyt yksi ajankuluksi.

      Jos kommunistinen palkkateoriasi pitäisi paikkansa, niin kaikki saisivat vain minimipalkkaa, eivätkä yritykset kilpailisi työvoimasta palkoilla tai muilla eduilla.

      Todellisuus on kuitenkin aivan toinen. Työnantajat maksavat suurimmalle osalle yli minimipalkan ja monille monin verroin sen, vaikka valtio ei niitä siihen pakota. Siihen on selkeät talouden mekanismien sanelemat syyt.

      Mitä vapaampi markkinatalous, sen kovemmin yritys joutuu kilpailemaan työvoimasta. Vapaassa markkinataloudessa yritys joutuu kilpailemaan työvoimastaan muiden yritysten lisäksi myös yksityisyrittäjyyden kanssa. Vapaassa markkinataloudessa ei ole keinotekoisia yrittämisen esteitä. Koska niitä ei ole, niin ammattitaitoisen työntekijän kynnys vaihtaa palkkatyö yrittäjyyteen on hyvin pieni. Sen lisäksi, että työnantaja menettää tuotannontekijän, se saa uuden kilpailijan.

      Vapaassa markkinataloudessa yrityksen koon on lähes mahdoton kasvaa optimikokoa suuremmaksi. Yleensä se jää alle sen. Sen on siis hyvin vaikea saavuttaa dominanssia. Kun yritys suurenee yli optimikokonsa, niin sen tehokkuus alkaa heiketä, jolloin vastaavasti pienempien yritysten suhteellinen kilpailukyky paranee.
      Vastoin yleistä uskoa, ei pelkästään teidän kommunistien, vapaa markkinatalous on kaikkein paras yritysten vallan kahlitsija.

      Suurpääoman parhaita ystäviä ovat sääntely ja poliittiset etuoikeudet. Ne suojelevat yrityksiä kilpailulta ja takaavat halvan työvoiman. Kun suurpääoma ja poliitikko tekevät toisilleen palveluksia, niin maksajaksi joutuu aina työläinen. Tätä kutsutaan myös korporatismiksi, jos et tiennyt. Siinä yrityksen optimikoolla ei ole merkitystä. Tehokkuus voi pudota lähelle nollaa, sillä poliitinen järjestelmä on taannut kilpailusta vapaan markkinan.

      • Pienyrittäjä

        Amerikassa 1800-luvun lopulla ja Saksassa 1900-luvun alussa talous luisui nopeassa tahdissa valtavien trustien monopolisoimaksi, kun valtiovalta ei kunnolla puuttunut asioihin.


      • et tunne taustoja
        Pienyrittäjä kirjoitti:

        Amerikassa 1800-luvun lopulla ja Saksassa 1900-luvun alussa talous luisui nopeassa tahdissa valtavien trustien monopolisoimaksi, kun valtiovalta ei kunnolla puuttunut asioihin.

        Noiden monopolien taustalla oli kilpailua rajoittava lainsäädäntö, joiden kiertämiseen perustettiin trusteja. Toiset osasivat kiertää lakia paremmin kuin toiset.

        Esim. USAssa kilpailua rajoitettiin osavaltioiden kesken. Toisessa osavaltiossa olleella yrityksellä oli rajoituksia toisessa osavaltiossa. Ne yritykset, jotka ymmärsivät perustaa trusteja, eli käytännössä samaan ryppääseen kuuluvia varsinaista liiketoimintaa ja sen tukitoimintoja hoitavia yrityksiä eri osavaltioihin, voittivat kilpailun. Toisin sanoen trusteilla oli eri osavaltioissa varsinaista liiketoimintaa, pankkeja, logistiikkaa jne. Silloin niitä eivät koskeneet kilpailun rajoitukset vaan ne pääsivät toimimaan vapaasti, kun taas ne, jotka eivät sitä tehneet, hävisivät.

        Monopolien takana on lähes poikkeuksetta jollain tavalla markkinoita rajoittava lainsäädäntö.

        Jos monopoliasemaan pääsee puhtaasti tuottamalla parhaita palveluita, niin monopolista ei ole haittaa. Tällaisia monopoleja ei kuitenkaan käytännössä vapailla markkinoilla esiinny, koska markkina-alue on globaalille kilpailulle vapaa. Kuka tahansa, mistä tahansa, voi tulla markkinoille omalla tuotteellaan. Jos jollain alueella on monopolin takia vähän kilpailua ja sen vuoksi huono palvelu tai korkeat hinnat, niin se on paras houkutin toisille kilpailijalle tulla niille markkinoille.

        Mutta jos monopoliaseman takaa valtio, joko antamalla suoran etuoikeusaseman tai välillisesti markkinoita vääristävällä sääntelyllä, niin se on aina huono asia.


      • Totta osittain
        et tunne taustoja kirjoitti:

        Noiden monopolien taustalla oli kilpailua rajoittava lainsäädäntö, joiden kiertämiseen perustettiin trusteja. Toiset osasivat kiertää lakia paremmin kuin toiset.

        Esim. USAssa kilpailua rajoitettiin osavaltioiden kesken. Toisessa osavaltiossa olleella yrityksellä oli rajoituksia toisessa osavaltiossa. Ne yritykset, jotka ymmärsivät perustaa trusteja, eli käytännössä samaan ryppääseen kuuluvia varsinaista liiketoimintaa ja sen tukitoimintoja hoitavia yrityksiä eri osavaltioihin, voittivat kilpailun. Toisin sanoen trusteilla oli eri osavaltioissa varsinaista liiketoimintaa, pankkeja, logistiikkaa jne. Silloin niitä eivät koskeneet kilpailun rajoitukset vaan ne pääsivät toimimaan vapaasti, kun taas ne, jotka eivät sitä tehneet, hävisivät.

        Monopolien takana on lähes poikkeuksetta jollain tavalla markkinoita rajoittava lainsäädäntö.

        Jos monopoliasemaan pääsee puhtaasti tuottamalla parhaita palveluita, niin monopolista ei ole haittaa. Tällaisia monopoleja ei kuitenkaan käytännössä vapailla markkinoilla esiinny, koska markkina-alue on globaalille kilpailulle vapaa. Kuka tahansa, mistä tahansa, voi tulla markkinoille omalla tuotteellaan. Jos jollain alueella on monopolin takia vähän kilpailua ja sen vuoksi huono palvelu tai korkeat hinnat, niin se on paras houkutin toisille kilpailijalle tulla niille markkinoille.

        Mutta jos monopoliaseman takaa valtio, joko antamalla suoran etuoikeusaseman tai välillisesti markkinoita vääristävällä sääntelyllä, niin se on aina huono asia.

        Huvittavaa paskaa, että yrityksillä olisi joku optimikoko. Kuulostaa joltain pienyritysjärjestöjen paskan jauhannalta esim. Suomen Yrittäjien.

        Sellaista ei teoriassakaan ole olemassa. Totta on, että pörssisijoituksissa ei pidä kaikkea laittaa yhden yrityksen väliin, koska mikä yritys-valtio tahansa jolla on velkaa voi tehdä konkurssin. Kapitalismisessa maailmassa velanottaminen on aina riski. Jos velkaa ei oteta ei voi talouskaan kasvaa. Konkurssi on myös mahdollinen ilman velkaakin. Siksi sosialismi ei toimi.


      • kansantaloustieteen perusteet
        Totta osittain kirjoitti:

        Huvittavaa paskaa, että yrityksillä olisi joku optimikoko. Kuulostaa joltain pienyritysjärjestöjen paskan jauhannalta esim. Suomen Yrittäjien.

        Sellaista ei teoriassakaan ole olemassa. Totta on, että pörssisijoituksissa ei pidä kaikkea laittaa yhden yrityksen väliin, koska mikä yritys-valtio tahansa jolla on velkaa voi tehdä konkurssin. Kapitalismisessa maailmassa velanottaminen on aina riski. Jos velkaa ei oteta ei voi talouskaan kasvaa. Konkurssi on myös mahdollinen ilman velkaakin. Siksi sosialismi ei toimi.

        http://en.wikipedia.org/wiki/Ideal_firm_size
        sama suomeksi, jos lontoo ei luista
        http://fi.wikipedia.org/wiki/Yrityksen_optimikoko

        Hävettääkö yhtään?


      • kansantaloustieteen perusteet
        Totta osittain kirjoitti:

        Huvittavaa paskaa, että yrityksillä olisi joku optimikoko. Kuulostaa joltain pienyritysjärjestöjen paskan jauhannalta esim. Suomen Yrittäjien.

        Sellaista ei teoriassakaan ole olemassa. Totta on, että pörssisijoituksissa ei pidä kaikkea laittaa yhden yrityksen väliin, koska mikä yritys-valtio tahansa jolla on velkaa voi tehdä konkurssin. Kapitalismisessa maailmassa velanottaminen on aina riski. Jos velkaa ei oteta ei voi talouskaan kasvaa. Konkurssi on myös mahdollinen ilman velkaakin. Siksi sosialismi ei toimi.

        http://en.wikipedia.org/wiki/Ideal_firm_size
        tai
        http://fi.wikipedia.org/wiki/Yrityksen_optimikoko


      • jugi

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Oulaisten vaalit, hyvä alku mutta lisää toimenpiteitä tarvitaan.

      Hallituksen toimet rikollisuutta vastaan alkavat tuottaa tulosta. Puolueväriin katsomatta demokratian valtaa ja perustus
      Oulainen
      5
      4009
    2. Olet minua

      vanhempi, mutta se ei vaikuta tunteisiini. Tunnen enemmän kuin ystävyyttä. Olo on avuton. Ikävöin koko ajan. Yhtäkkiä va
      Ikävä
      87
      2072
    3. Jos tapaisimme uudelleen?

      niin luuletko että mikään muuttuisi vai toistuuko meidän historia? Ehkä vähän eri tavalla mutta samoin tuloksin J
      Ikävä
      50
      856
    4. Hän on niin

      Hyvännäköinen. Vaikea vastustaa
      Ikävä
      47
      784
    5. Mies pyysi rahaa

      Jälkikäteen kun tarjosi kyydin yhteisestä harrastuksesta kotiini. Mitä vi**... Ei ihastunut mies noin toimi?
      Ikävä
      184
      738
    6. Mites nyt suu pannaan

      Kitkiöjoki ja Järvinen solmivat Attendon/Terveystalon kanssa sopimuksen, jonka mukaan sopimuksen irtisanomisoikeus on va
      Sysmä
      34
      738
    7. Nähdäänkö ensi viikolla

      paikassa joka alkaa samalla kirjaimella kuin etunimesi? Ikävä on sinua. Fyysistä läsnäoloasi.
      Ikävä
      35
      732
    8. Taas Lieksassa tyritty

      Suomalaisten kansallismaisemaa juntit pilaamassa. Nuori tyttö kaupunginjohtajana ei ole sen viisaampi. *S-ryhmän hanke
      Lieksa
      119
      715
    9. 35
      674
    10. Miksi tuota ei saada karkotettua Suomesta?

      Sillä näkyy olevan ilmeinen suojaväri. https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/6af3161b-4cdc-4ca7-b6cd-1e745efd1a97
      Maailman menoa
      127
      648
    Aihe