sovimme mieheni kanssa että emme ota selvyyttä kumpi on tulossa.
Hän on sanonut että kumpi tahansa tuleekin,niin yhtä rakastettu ja haluttu on.
KUITENKIN,ahdistaa ja masentaa kuulla kun hän kutsuu välillä vauva-asukkia pelkästään etunimellä (jotka olemme suunnitelleet pojalle).
inhottavinta tässä on se että olemme sopineet ettei nimeä paljasteta ennen ristiäisiä muille kuin kummeille.
kun joku kysyy että kumpi tulee niin automaattisesti hän vastaa poika,tai kun potkii niin suusta kuuluu että "onpas kova poika potkimaan".
Lapsen odottaminen pitäisi olla ihanaa yllätyksellistä aikaa,mutta tuntuu että tässä tapauksessa tulevaisuus on kirjoitettu vain yhdellä tavalla eikä vaihtoehtoa ole
Hän on sanonut että kumpi tahansa tuleekin,niin yhtä rakastettu ja haluttu on.
KUITENKIN,ahdistaa ja masentaa kuulla kun hän kutsuu välillä vauva-asukkia pelkästään etunimellä (jotka olemme suunnitelleet pojalle).
inhottavinta tässä on se että olemme sopineet ettei nimeä paljasteta ennen ristiäisiä muille kuin kummeille.
kun joku kysyy että kumpi tulee niin automaattisesti hän vastaa poika,tai kun potkii niin suusta kuuluu että "onpas kova poika potkimaan".
Lapsen odottaminen pitäisi olla ihanaa yllätyksellistä aikaa,mutta tuntuu että tässä tapauksessa tulevaisuus on kirjoitettu vain yhdellä tavalla eikä vaihtoehtoa ole
Vastaukset 11
Vanhimmat
normaalia. Mekin kutsuimme masuasukkia "prinsessaksi" koska oli tyttöolo. Esikoinen on poika ja jotenkin ajattelimme että toinen on varmasti tyttö. Mietimmekin vain tyttöjen nimiä.Ultrassa kuitenkin näkyi selvä pippeli ja prinsessa muuttuikin prinssiksi. Eikä ollut pettymys...mutta yllätys!Luulenpa vaan että miehelläsi on poikaolo vauvan suhteen ja siksi puhuu automaattisesti pojasta.Kannattaa kuitenkin muistuttaa miestäsi että saattaapa vauva olla tyttökin...
Juu, ei kai tuo niin vakavaa ole. Meillä myös mies puhuu pojasta ja minä tytöstä koska on tyttö olo. Me kyllä aiomme kysyä sukupuolen kunhan käymme 4d-ultrassa mutta siihen asti jatkamme näin... =)
Mieki aina ajatteli että poika tulee ensin ainakin kun koko sukukin on puolin ja toisin niin poikavoittoista. Mutta koko raskauden tämä on tuntunut tytölle =)
Ihan sama kumpi tulee, kunhan kaikki on ok. Kerrankos elämässään sitä saa arvuutella tälläisillä asioilla. Minusta tuo on vain harmitonta leikinlaskua.
Yritä päästä tuosta yli.... Ja onnea kovasti raskauteen =)
Mulla on alusta asti ollut poikaolo ja miehellä taasen tyttöolo, kuitenkin molemmat iloitaan 110%:sti tuli kumpi tahansa! On vaan hullua, kun itse en osaa ajatella kunnolla muuta kuin poikien nimiä ja avokki tosiaan juttelee "tyttärelleen" :) En kuitenkaan ole sen kummemmin asiasta hänelle huomautellut nämä fiilikset, kun eivät perustu mihinkään faktoihin eli kuvitelkoon kukin mitä haluaa.
Olen tavallaan samaa mieltä ku muut mutta mullaki on vähän samanlainen fiilis kun sulla! Eli alusta lähtien mies puhui pojasta..jopa ennen kun tulin raskaaksi niin se oli aina että "poika sitä poika tätä" ja "ostan pojalle sitä, ostan pojalle tätä". Ultrakuvista sanoi puolileikillään että joo ihan pojan näköinen.. No tämä meidän muutaman kuukauden päästä syntyvä esikoinen onki tyttö..:)
En voi olla miettimättä että onko pettynyt.. olenkin kysynyt ja mies vaan nauroi että ei todellakaan ole pettynyt, ihan sama kumpi tulee.. Mutta kuitenkin mietityttää että miks suunnitteli niin kovasti kun viel en ees ollu raskaana ja nyt ei kyllä suunnittele yhtään mitään? No, luulen että minä olen se hassu tässä..tai toivon niin.. Kaverille kävi niin että 2 poikaa oli jo ja mies kerskui niillä ja sit tuli tyttö, vei miehen sydämen ja hän muutti arvomaailmansa aika lailla..(väärinkäsityksen välttämiseks täytyy kai sanoa viel että ne pojat ovat yhtä rakkaita hänelle kun se tyttö)
Mies puhuu pojasta, on aina puhunut ..."sitten mun poikani" ym.
On myöskin sanonut, ettei ole väliä kumpi tulee, ja että haluaa monta lasta, ehdottomasti "kumpaakin lajia ainakin yhden" :D
Minä taas jotenkin kuvittelen sen olevan pikkuprinsessa, mutta väliäkös sillä!
mies toivo poikaa aiankin eka raskaudessa, eipä silti niin minäkin toivon tyttöä. Ois jotenkin helpompi kun onhan meillä naisilla 'vähän' erilaiset vehkeet ja ajatus maailma:)
Meillä sama juttu, eli esikoista odotellaan marraskuussa syntyväksi ja itsellä ollut ihan alusta asti poikaolo, ja poikahan meille on tulossa, 2 rakenneultrassa jo kerrottiin ja käytiin vielä 4 D:ssä.
Mies sanoi alusta asti, ettei ole väliä kumpi tulee, yhtä haluttu on jnee..MUTTA kun kävi ilmi, että poikahan se on, niin hän sanoi suoraan, että hän salaa toivoi koko ajan, että se on poika, eikä tyttö :( että toki olisi rakastanut tyttöä yhtä kovasti, mutta nyt kun tulee se kauan odotettu poika, niin hän ei malta enään odottaa ja kuinka pojan kanssa sitten tätä ja sitä.
Tuli itselle vaan sellainen olo ( en tiiä, reagoinko liian herkästi = hormonit taas) että JOS olisi ollut tyttö, niin sitten olisi liki kaikki tekemiset jääneet, en tiiä..
Meillä odotetaan ensimmäistä, eikä tiedetä kumpi tulee, mut mies on koko ajan puhunu, et se on poika ja suunnittelee jo et mitä kivoja leluja sille ostaa ja mitä kaikkea sen kans voi tehdä yms. Mielestäni on ihan normaalia et miehet toivoo poikaa, jonka kans voi sit leikkiä ja pelata, mut se ei tarkoita, että tyttö olis mikään pettymys.
Meillä mies ainaki muistuttaa välillä et kyllä se tyttö olis silti ihan yhtä toivottu, siitä tulee sit meidän prinsessa. :)
Eli en olis ollenkaan huolissaan, vaik mies puhuuki pojasta, koska sit ku OMA LAPSI tulee maailmaan, niin ihan varmasti sitä rakastaa molemmat aivan yhtä paljon oli se sit tyttö tai poika.
Ehkä miesten on helpompi ajatella lapsen olevan todella tulossa, kun saa ajatella pojaksi. Sukupuolihan ei kuitenkaan ajattelulla muutu.
Meilläkin mies puhui pojasta, kun ekaa odotettiin. Tyttö tuli ja kaks tyttöä vielä päälle. Nyt odotetaan neljättä ja miehen mielestä ois ihan siistii, jos sekin ois tyttö :)
mitä sitten jos miehes toivoo noin paljon poikaa?
koita nyt vaan olla onnellinen raskaudestasi.
Meilläkin mies on avoimesti ilmoittanut toivovansa poikaa, mikä ei sinänsä ole paha juttu. Saahan sitä toivoa vaikka poikaa ihan samalla tavalla, kuin toivotaan sitäkin, että lapsi olisi terve. Mutta niin kuin joku tuossa jo kirjoittelikin, itse ajattelee, että onko se sitten miehelle jonkinasteinen pettymys, jos vauva onkin tyttö?
Itse muistutan vähän väliä, että se voi aivan yhtä hyvin olla tyttökin, ja mies voi (ja hänen pitääkin!) hoitaa lasta ja puuhastella lapsen kanssa ihan samaan malliin, olipa se poika tai tyttö. Tilanteessa välillä ärsyttää se, että automaattisesti ajatellaan, että pojan voi sitten ottaa seuraksi miehen harrastuksiin, remonttihommiin ym. "miesten hommiin", mutta tyttöä ei missään tapauksessa. Ja tytön kanssa ei osaisi olla, kun se tekee vaan "tyttöjen juttuja" (myönnän, pientä kärjistystä). Itseäni siis ärsyttää tällainen aataminaikainen sukupuoliajattelu, että poika on iskän kaveri ja tyttö äidin.
Mutta luulenpa, että tilanne tasoittuu vauvan synnyttyä, joten en siitä hirveästi ressaile. Onhan oma lapsi aina oma lapsi, oli se sitten tyttö tai poika.