Helsingin Sanomat tänään maanantaina:
"Metsäntutkimuslaitoksen tutkijaryhmä löysi Itä-Lapista metsämännyn, jonka iäksi arvioidaan 780 vuotta.
Kyseessä on tiettävästi vanhin elossa oleva metsämänty Suomessa. Puun ikä varmistui loppukeväästä.
Mänty kasvaa UK-kansallispuiston koillisosassa vajaan kilometrin päässä Venäjän rajasta. Puu löytyi palohistoriatutkimusten yhteydessä tehdyn 257 systemaattisen näytealan ja noin tuhannen Nellimin ja Kessin alueella testatun näytepuun joukosta.
Metsäntutkimuslaitoksen tutkija Tuomo Wallenius kuvaa puun muodon olevan "kuin pippurimylly, paksuhko ja lyhyt".
Puu sai alkunsa 1200-luvun alkupuoliskolla, samaan aikaan kun Tšingis-kaani ja hänen seuraajansa mellastivat Euraasiassa. Se oli pitkälti yli 100-vuotias, kun mustasurma raivosi Euroopassa 1300-luvun puolivälissä.
Hidas kasvu on edesauttanut puun selviämistä poikkeuksellisen vanhaan ikään. Erityisen hitaasti puu kasvoi 1600-luvulla. Viimeisen sadan vuoden aikana kasvu on kuitenkin ollut verraten hyvää.
Näytteenoton jättämä lovi rungon tyvellä saattaa Metsäntutkimuslaitoksen mukaan heikentää männyn elinmahdollisuuksia.
Tutkijoiden mukaan puun ikää ei olisi kuitenkaan voinut määritellä ilman näytettä."
Mitä helvettiä!? Luulisi että harvinaisen vanhan puun suojeleminen (tai vähintään rauhaan jättämisen) olevan arvokkaampaa kuin sen tarkan iän määrittäminen.
Samaa toimintalogiikkaa edustaa maailman suurimman sienen löytänyt mies, joka poimi sen mukaansa.
"Metsäntutkimuslaitoksen tutkijaryhmä löysi Itä-Lapista metsämännyn, jonka iäksi arvioidaan 780 vuotta.
Kyseessä on tiettävästi vanhin elossa oleva metsämänty Suomessa. Puun ikä varmistui loppukeväästä.
Mänty kasvaa UK-kansallispuiston koillisosassa vajaan kilometrin päässä Venäjän rajasta. Puu löytyi palohistoriatutkimusten yhteydessä tehdyn 257 systemaattisen näytealan ja noin tuhannen Nellimin ja Kessin alueella testatun näytepuun joukosta.
Metsäntutkimuslaitoksen tutkija Tuomo Wallenius kuvaa puun muodon olevan "kuin pippurimylly, paksuhko ja lyhyt".
Puu sai alkunsa 1200-luvun alkupuoliskolla, samaan aikaan kun Tšingis-kaani ja hänen seuraajansa mellastivat Euraasiassa. Se oli pitkälti yli 100-vuotias, kun mustasurma raivosi Euroopassa 1300-luvun puolivälissä.
Hidas kasvu on edesauttanut puun selviämistä poikkeuksellisen vanhaan ikään. Erityisen hitaasti puu kasvoi 1600-luvulla. Viimeisen sadan vuoden aikana kasvu on kuitenkin ollut verraten hyvää.
Näytteenoton jättämä lovi rungon tyvellä saattaa Metsäntutkimuslaitoksen mukaan heikentää männyn elinmahdollisuuksia.
Tutkijoiden mukaan puun ikää ei olisi kuitenkaan voinut määritellä ilman näytettä."
Mitä helvettiä!? Luulisi että harvinaisen vanhan puun suojeleminen (tai vähintään rauhaan jättämisen) olevan arvokkaampaa kuin sen tarkan iän määrittäminen.
Samaa toimintalogiikkaa edustaa maailman suurimman sienen löytänyt mies, joka poimi sen mukaansa.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kyllä, olen samaa mieltä, että yksinäisen yksilön rauhaan jättäminen olisi ollut paikallaan. Mutta himo se näyttää kasvavan tutkijankin ajatuksissa tavattuaan jotain ainutlaatuista. Suuresta populaatiosta voi käsittääkseni ottaa näytteen vaarantamatta populaation elin mahdollisuuksia, mutta, että yhdestä yksilöstä näyte otetaan ikämäärittelyn vuoksi vaarantaen ko. yksilön olemassaolon osoittaa mielestäni ajattelemattomuutta ko. tutkijalta.
Itsekkin kun luin tekstin Iltalehden sivuilta, että ottivat piirakan mallisen palan puusta niin mietin heti että miksi piti pilata vanha puu?! Eikö sen olisi voinu vain jättää siihen kasvamaan ja arvioida ikä vasta sitte ku puu on kuollu, vaikka siihen menis toiset melkein 800 vuotta!
Jos tämä mänty osaisi muuten puhua, niin sillä olisi varmasti mielenkiintoisia juttuja Suomen historiasta mitä sen ympärillä on tapahtunut.
Onko muuten siitä puusta otettu kuvia ja laitettu nettiin? Haluaisin nähdä minkä näköinen se on. Kiinnostaa nämä puuvanhukset :)
mittään.
Mutta Suomen vanahin puu (yli 800-vuotta) kaadettiin tutkimustarkoituksiin,olikohan 1980-luvulla.Kertoi radiouutiset.
Uutistenlukija ei kyllä kertonu tutkimustuloksista mittään..
Perkele ..
se tärkein osa eli rihmasto on siellä maan alla, eikä sen itiöemän poimiminen vaikuta mitenkään sen elinmahdollisuuksiin
puullekin tuollanen ikä, joutaa jo kuolla ja antaa sijaa nuoremmille mokoma mäntyn räähkä.
Miksi kaikki pitäisi museoida nykyään?