Kahden nuoren tyttären isänä ihmettelen, kuinka jotkut isät antavat parikymppiset tyttärensä avioliittoon, jossa eletään vanhoillislestadiolaisen vakaumuksen mukaan.
Tyttärelläni oli lapsuudessaan ystävä, joka kuului tähän liikkeeseen ja en ollut tunnistaa kun hän tuli vastaani neljän pikkulapsen kanssa ja odotti viidettä!
Ja ikää näillä tyyttärillä on reilut parikymmentä vuotta. Isänä en voisi tytärtäni tällaiseen avioliittoon hyvällä omalla tunnolla luovuttaa. Ettekö te isät kasvata tyttäriänne siihen, että mitä tahansa ei tule miehiltä uskonnon varjolla hyväksyä. Mielestäni tässä haiskahtaa hyväksikäyttö. Toivon, että te miehet ette enää hyväksy tällaista.
Terveisin naapurinne
Tyttärelläni oli lapsuudessaan ystävä, joka kuului tähän liikkeeseen ja en ollut tunnistaa kun hän tuli vastaani neljän pikkulapsen kanssa ja odotti viidettä!
Ja ikää näillä tyyttärillä on reilut parikymmentä vuotta. Isänä en voisi tytärtäni tällaiseen avioliittoon hyvällä omalla tunnolla luovuttaa. Ettekö te isät kasvata tyttäriänne siihen, että mitä tahansa ei tule miehiltä uskonnon varjolla hyväksyä. Mielestäni tässä haiskahtaa hyväksikäyttö. Toivon, että te miehet ette enää hyväksy tällaista.
Terveisin naapurinne
Vastaukset 8
Vanhimmat
Olen nuori nainen, ex-vl. Kiitos kirjoituksestasi! Olet oikeassa. Pelottava tulevaisuus on useimmilla nuorilla vl-tytöillä edessä.
Itse olen suuren perheen esikoinen. Tiesin jo lapsena, etten halua elää kuten vl-naiset ja koska en pysty elämään "itseäni vastaan", en voi kuulua tähän yhteisöön, joka on täysin naista alistava. Pelottaa ja surettaa rakkaiden pikkusiskojeni puolesta. En halua heille vl-naisen elämää jatkuvine raskauksineen ja väsymyksineen. Kunpa voisin pelastaa heidät siltä. Toivon ja uskon, että heillä on tulevaisuudessa järkeä kieltäytyä tästä "kärsimysnäytelmästä".
Nuorille kannattaa kertoa totuudenmukaisesti, mitä vl-perheys voi tarkoittaa. Se voi tarkoittaa lasta per vuosi, toista kymmentä lasta, äidin väsymystä, taloudellisia vaikeuksia, mielenterveysongelmia. Olen nähnyt.
Sitten voi käydäniin, että isä luopuu uskosta ja jättää perheen.
Vl-uskoisen kannattaa mennä naimisiin vasta lähempänä 30-vuotta, jolloin pahin nuoruus on jo eletty ja hyvä ammatti on hankittu. Vl-morsiamen kannatta katsoa, että hänen tulevalla miehellään on hyvä työpaikka ja isohko palkkka sekä mieluumin jo jonkin verran omaisuutta.
Realismia vl-elämään. Ällkää liikaa uskoko saarnamiesten liturgisia puheita. Olette ehkä jo huomanneetkin, että noissa puheissa ei käsitellä vl-suurperheiden todellisia, arkipäiväisiä ongelmia.
Asumme Suomessa, jossa täysi-ikäisyyden raja kulkee 18 vuodessa. Isät eivät anna tyttäriä avioliittoon vaan kaksi täysi-ikäistä ihmistä solmivat vapaasta tahdostaan avioliiton. Samoin avioliitossa he tekevät oman ratkaisun lasten lukumäärästä, rajoittavatko vai eivät. Ratkaisua voi olla ohjaamassa järki tai usko. Voit huoletta unohtaa naapurin vl-nuoren perheen lapsiluvun huolehtimisen. Eiköhän maailmassa ole paljon pahempiakin asioita, joista olisi oikeasti syytä olla huolissaan.
Kyllä. Näin todella on, että täysi-ikäiset saavat itse päättää avioliitostaan. En kuitenkaan aja takaa tätä, sillä asia ei ole minulle uusi että 18-vuotias saa itse päättää naimisiin menostaan. Myöskään minulle ei ole uutta, että isä ei luovuta tytärtään, ei toki.
Lähinnä ihmettelen, mikä on se mieskulttuuri siellä teidän liikkeessänne, kun patriarkaalisuus on näin voimakasta ja miehet ovat vallassa ja sallivat tällaisen vallankäytön tuloksena omille tyttärilleen tällaista tapahtuvan. Tämä on se ihmetyksen aihe. Kyllähän minä raamatun tunnen ja ehkäisykieltoa en kuitenkaan sieltä tunne. Uskonnollisten liikkeidenkin joukossa vain harvat ovat samaa raamattua lukemalla tulleet näin kielteiseen käsitykseen ehkäisystä.
Mainitsit kirjoituksessasi olevasi kahden tyttären isä. Isänä lienet kokenut iloa lasten syntymän johdosta. Tästä huolimatta näytät epäilevän, etteikö iloa jokaisesta lapsesta voi kokea myös niiden kahden ensimmäisenkin lapsen jälkeen, jopa viidennen tai kymmenennen lapsen kohdalla. Miten vanhemmat, jotka ovat itse kokeneet todeksi suuren perheen rikkauden ja myös siihen kuuluvan vastuun, alkaisivat puuttua omien lasten, tyttärien perhesuunnitteluun tai -suunnittelemattomuuteen.Täysi-ikäiset avioliitossa olevat lapset tekevät omalla kohdallaan valinnat perheen koosta.
Puhut sekavia. Järjen vastakohta ei oel usko, vaan järjettömyys.
Uskovainen on saanut Jumalalta lahjaksi myös järjen. Jumala auttaa ihmistä myrskyävällä merellä, mutta ihmisen pitää kuitenkin itse soutaa... Eli pitää katsoa eteensä.
Uskominen ei merkitse vastuuttomuutta.
No joo... sanoilla saivartelua. Voidaan tarkentaa, että jokainen käyttää joko järkeä tai ei ( järjettömyys) ja lisäksi/ tai uskoo. Usko ei sulje pois järkeä ja vastuuta.
Minulla on lest.serkkuja,tyttöjä(kin)Nyt naisia jo.Heille ei perheen perustaminen ollut ikinä mikään taakka,vaan he oikein odottivat kun tulevat siihen ikään...että..you know...Ja nyt on tytöt naimisissa ja yhtä lukuunottamatta kaikilla yli 5 lasta.Mutta hieman käy sääliksi heitä.Ei heihin voi oikeen pitää yhteyttä,eikä kyläillä,puolin ja toisin,kun elämä pyörii lasten-sirkusta ja vaippa-rallia.Siis,ei ole mitään puhumista,paitsi hampaitten tulosta,ummetuksista,ripuleista,allergioista,konttaamisista..ymmärrätte.Ja suuresti säälin lest.tätiäni,kys.tyttöjen äitiä,nyt hän joutuu LIIAN usein lasten vahdiksi.Vanha ihminen.Joka viikko on joitakin lapsia.Hän on aikoinaan synnyttänyt toistakymmetä,mielestäni hänelle kuuluisi eläkeläisenä jo lepo-hetket,vai mitä ajattelette ????