Rakastatko isääsi tai äitiäsi?

Älä verhoa pahaa hyvään. Jos haluat olla lyömässä lyötyä olet aivan väärällä asialla. Raamatussa kehoitetaan elämään sovussa kaikkien kanssa, JOS SUINKIN mahdollista. Mihin unohdit tämän lauseen?

Otetaan esimerkki. Pieni lapsi joutuu elämään väkivaltaisessa perheessä. Häntä lyödään, alistetaan ja haukutaan kaiken aikaa, painetaan alas ja saatetaan jättää jopa ilman ravintoa. Lapsi kasvaa murrosikään ja hänen luonteensa ja sisimpänsä on pahasti viottunut. Nyt käsi sydämelle, VAADITKO sinä tätä lasta rakastamaan vanhempiaan? Kunnioituksesta ei nyt varmasti voida puhuakaan. Ei, lapsi ei tosiaankaan rakasta häntä väärin kohdelleita ihmisiä, vaan on vihaa ja katkeruutta täynnä. Ihmisten välinen rakkauskin on valitettavasti sellainen asia, että se pitää ansaita. Vanhemmat, jotka käyttäytyvät sikamaisesti eivät koskaan tule saamaan osakseen minkäänlasita rakkautta tai kunnioitusta. Kylmä fakta tässä elämässä on, että mitä ihminen kylvää, sitä hän niittää.
Raamatusta löytyy monenlaista "faktaa", joka irroitettuna asiayhteydestään voidaan tulkita aivan väärin. Tätä bibliaa olisikin syytä käyttää, ei toisten ihmisten lyömiseen, vaan toisten tukemiseen. Kantakaa toistenne kuormia, niin te täytätte Kristuksen lain.
Tämä äskeisen esimerkin pieni lapsi aikuiseksi kasvettuaan voi eheytyä. Mutta se on pitkä tie. Me ulkopuoliset emme tiedä, missä vaiheessa hän on tällä tiellä, joten ei kannata tuomita. Voi olla, että elämä kuljettaa häntä niin, että täysin ehjää hänestä ei koskaan tule. Kukapa meistä ehjä olisikaan?
Kaunis kehoitus sinällään tuo vanhempien kunnioittaminen ja rakastaminen. Aina se vain ei inhimillisesti katsoen ole mahdollista. Raamatussa on aika paljon sellaista, joka meille ihmisille on mahdotonta toteuttaa. Oikeastaan kaikki. Rima on nostettu niin korkealle, että sen saavuttaminen ihmisen omin keinoin on täysin mahdotonta. Siihen tarvitaan sitä Jeesusta, josta koko raamattu kertoo. Fariseukset jaksoivat kasata kuormia toisten ihmisten selkään, mutta itse eivät tehneet elettäkään kantaakseen toisten kanssa näitä kuormia. Meitä ei kehoiteta käyttäytymään samanlaisesti. Sen sijaan sanotaan, että sido haavat. Tarkoittaa myös ihmisen sydämessä olevia haavoja. Siinä meille puuhaa täksi päiväksi.
Ei käytetä raamattua siihen, että isketään sillä toista otsaan, vaan kerrotaan sen sanomasta: Vapauteen Kristus meidät vapautti. Mitä se tarkoittaa tänään ja tässä juuri siinä elämässsä, jota meistä jokainen elää juuri nyt?

siellä raamatussa rakastamaan myös sellaista isää joka hakkasi minua aina siihen asti kun lähdin pois.Kylläpä tuo "rakas" isä viellä harrasti insestiä oman lapsensa kanssa(koski sopimattomiin paikkoihin tavalla jolla isän ei lasta kuulu koskea).Arpia kannan mukanani hamaan hautaan asti,onko siis vihani oikeutettua?.