Tutkimattomat ovat jumalan tiet.
Sen minä ymmärrän, omia olosuhteita tällä hetkellä en.
Tällä hetkellä kaikenmoista odotusta, asian jos toisen suhteen ja mahdollista että moni näistä asioista joiden piti ratkaista suurimmat pulmat elämästä eivät välttämättä ratkea laisinkaan vaan täytynee etsiä uusi tie.
Tätä minä en ymmärrä jumalasta. Jos hän niin rakastaa miksi hän koettelee ihmistä jatkuvasti mitä vaikeammilla asioilla vaikka luottamus häneen on todettu monet kerrat?
Voisiko joku selvittää miksi viiveitä tulee jotka vaikeuttavat elämää ja mitä todennäköisemmin vievät elämän samaan jamaan ja ongelmien pariin joka oli ennen valaistumista?
Koettelut ja odottelut
6
201
Vastaukset
- fdhz
varmaan jo tuolla rustailee vastausta sinulle, jossa sanoo paljon mutta ei kerro mitään. Odota hetki ihan rauhassa.
ja eniten opimme vaikeuksista. Eräs jäsenemme kertoi äsken kovia kipuja usein kärsineestä munuaiskivipotilaasta, että tämä ajattelee kipujen tullessa, mitä Herra haluaa hänen tällä kertaa oppivan.
Tuon kertoja loukkasi noin vuosi sitten itsensä pahoin pudottuaan tikkailta. Luita meni poikki ja seurasi paljon kipuja ja suunnitelmat muuttuivat. Nyt hän on temppelilähetyssaarnaajana Helsingin temppelissä. Myös hän sanoi oppineensa paljon kärsimystensä aikana.- mielenkiintoista
Tämä on kyllä itsestään selvyys että vaikeuksissa piilee juoni, kun vain ymmärtäisi että minkälainen juoni voi olla kyseessä.
Hänestä siis tuli lähetyssaarnaaja, sepä hienoa mutta et kertonut itse tarinasta sen enempää. Mitä hän sitten oppi? Minua on vasta äskettäin koeteltu hengenvaarallisella ja pitkällä vaikeudella, nyt nähtävästi hengenvaarallisuus jäänyt pois, tilalle tullut hengellisyyden katoaminen. Löydän uskonnon hienona asiana, olen oppinut paljon ja jättänyt sitäkin enemmän paheita pois elämästä, vaan aina löytyy koettelua ja vaikeuksia. Jossain vaiheessa vaikka usko ei hiivu sitä helposti liukuu takaisin esim. huumeiden pariin koska samat ongelmat ovat taas edessä. mielenkiintoista kirjoitti:
Tämä on kyllä itsestään selvyys että vaikeuksissa piilee juoni, kun vain ymmärtäisi että minkälainen juoni voi olla kyseessä.
Hänestä siis tuli lähetyssaarnaaja, sepä hienoa mutta et kertonut itse tarinasta sen enempää. Mitä hän sitten oppi? Minua on vasta äskettäin koeteltu hengenvaarallisella ja pitkällä vaikeudella, nyt nähtävästi hengenvaarallisuus jäänyt pois, tilalle tullut hengellisyyden katoaminen. Löydän uskonnon hienona asiana, olen oppinut paljon ja jättänyt sitäkin enemmän paheita pois elämästä, vaan aina löytyy koettelua ja vaikeuksia. Jossain vaiheessa vaikka usko ei hiivu sitä helposti liukuu takaisin esim. huumeiden pariin koska samat ongelmat ovat taas edessä.Uskoamme koetellaan. Vaikeudet joko vahvistavat sitä tai kadotamme uskomme. Monet juutalaiset menettivät uskonsa keskitysleireillä.
Eräs tuttavani kertoi, että on varottava rukoilemasta itselleen vahvempaa uskoa, koska silloin voi rukoilla itselleen vaikeuksia. Hänellä oli omakohtainen kokemus siitä.
Henkilö, josta kerroin, oli jo ennestään eläkeläislähetyssaarnaaja. Hän palasi hetkeksi kotiin odottamaan uutta tehtävää. Tuona aikana hän teki remonttia ja loukkasi itsensä. Hän ei kertonut tarkemmin, mitä hän oppi, mutta sain vaikutelman, että jotain hyvin tärkeää.
- Crypticall
Mietin sitä, mitä Jeesus on luvannut seuraajilleen. Sehän ei ole vain taivaallisia tunteita, kuten kirjoitat.
Muistan lupauksista ainakin pari; Hän lupaa, että maailmassa hänen seuraajillaan on ahdistuksia. Toisaalta hän lupaa antaa rauhan, ei sellaista kuin maailma antaa, vaan toisenlaisen. Ymmärrän sen sisäisenä rauhana, joka on niin syvällä sisimmässämme, ettei sitä voi kitkeä pois edes monenlaiset ulkoiset ahdingot. Hän ei lupaa ettei vaikeuksia tulisi, mutta lupaa olla kanssamme niiden vaikeuksien keskellä.
Olisi niin helppoa sanoa, että katse tulisi kääntää pois niistä vaikeuksista ja kiinnittää se Jeesukseen, joka on kanssamme. Jotkin vanhat ja viisaat kertovat ahdistusten tärkeimmän opetuksen olevan sen, että opimme luottamaan Jeesukseen välittämättä ulkoisista olosuhteista.
Jos minä antaisin tuollaisen neuvon jollekin, niin se olisi hurskastelua. Mutta jos tuollaisen neuvon saa kuulla jonkun sellaisen suusta, joka itse on käynyt läpi monenlaisia ahdinkoja, sairauksia tai jopa vainoja, niin sellaisen sanomana se voi olla ihan todellinen neuvo, josta saa lohtua.
Minulla oli joskus erilaisia huolia ja silloin mietin sitä, miksi Jumala ei voisi niitä ratkaista helposti ja nopeasti. Kuitenkin omat ajatukseni muuttuivat kun satuin lukemaan siitä, miten kristittyjä oli uskonsa takia ristiinnaulittu.
Kaikkia elämässä eteen tulevia vaikeuksia ei kuitenkaan tarvitse hengellistää. Elämään kuuluu monenlaista ja aika paljon myös asenne ratkaisee. Tarkoitan sitä, että ne monenlaiset asiat voi ottaa rikkautena tai vain häiriötekijöinä. Meillehän annetaan "hyvän elämän" mallia monenlaisten kauniiden ja rohkeiden kautta, mutta onko meidän ajatuksemme hyvästä elämästä oikeansuuntaisia?
Tarkoitukseni ei ole nyt antaa vastauksia, vaan enemmänkin pohtia sitä, mihin asioihin Jumala tahtoisi meidän kiinnittävän huomiota. Vaikeuksista kuitenkin voi jotain oppia, ne avaavat näkemään aina jotain hieman toisella tavalla kuin tasaisen tylsä arki (ellei sitten juuri se arjen tylsyys ole se vaikealta tuntuva asia, voihan niinkin joskus olla).
Uskon, että joka tapauksessa on aina hyvä huomata se, mitä kaikkea on. Kun vaikeudet tulevat kohdalle, se ei ole niin yksinkertaista ja mieleen voi tulla kaikkein synkimmät uhkakuvat. Ehkä niitä kuitenkin rajoittaisi se, jos silti yrittäisi nähdä myös sen, mikä on hyvin. Uskon, ettei Paavali turhaa kirjoittanut (hänelle ahdistukset olivat totisesti tuttuja):
"Älkää mistään murehtiko, vaan kaikessa saattakaa pyyntönne rukouksella ja anomisella kiitoksen kanssa Jumalalle tiettäväksi, ja Jumalan rauha, joka on kaikkea ymmärrystä ylempi, on varjeleva teidän sydämenne ja ajatuksenne Kristuksessa Jeesuksessa.
Ja vielä, veljet, kaikki, mikä on totta, mikä kunnioitettavaa, mikä oikeaa, mikä puhdasta, mikä rakastettavaa, mikä hyvältä kuuluvaa, jos on jokin avu ja jos on jotakin kiitettävää, sitä ajatelkaa"
Helpommin sanottu kuin tehty, mutta siinä voi silti piillä jokin viisaus. Etsitkö nyt kiihkeämmin Jumalaa kuin helppoina päivinä?
"Jumalani, sinuun minä turvaan; älä salli minun joutua häpeään, älkööt viholliseni saako riemuita minusta. Ei yksikään, joka sinua odottaa, joudu häpeään; häpeään joutuvat ne, jotka ovat syyttä uskottomat. Herra, neuvo minulle tiesi, opeta minulle polkusi. Johdata minua totuutesi tiellä ja opeta minua, sillä sinä olet minun pelastukseni Jumala. Sinua minä odotan kaiken päivää." Ps 25:2-5
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Miksköhän mä oon tuolla
Joskus antanut ymmärtää että olisin sun rinnoista pelkästään kiinnostunut 😂😁🤭 ja sä säikähdit että koskisin ilman lup324341Juuri sinut kainaloon haluaisin nyt
Sydän sykkii vain sinulle Sinä olet se jota kaipaan Sinä olet se josta uneksin Jos sinun rinnallesi jäädä saan Tän koko252255Aamu on aina iltaa viisaampi.
Hyvää huomenta rakas. Ajattelen sinua taas ja yritän keksiä keinoja luoksesi. Satuttaa, kun unohdan sinua joka päivä ene122177Ihana on nähdä edes ohimennen
Mitenköhän mies sua voisi lähestyä❤️? Oon lääpälläni suhun mutta en uskalla lähestyä vaikka vilkuilet ja huomaan että su511918- 301493
Se meidän sydänyhteys
Oli ihanaa. Oltiin samankaltaisia sieluja ja tunnettiin voimakasta vetovoimaa ja yhteenkuuluvuutta. Voisiko se löytyä vi731456Saattaisimme olla yhdessä
Vaarallinen yhdistelmä. Käsitin, että meillä molemmilla on samanlaista historiaa... Siitä huolimatta haluaisin kokeilla321291- 661264
- 821221
Mies, mua jotenkin kiinnostaa
Että osaatko sä ollenkaan höllätä? Ootko aina kuin persiille ammuttu karhu. Pohtimassa muiden vikoja?40954