Minulla on yksi lapsi ja miehelläni on myös melkein saman ikäinen, joka asuu äidillään. Miehen lapsi on vähintään joka toinen vkl meillä, ja on meidän kaikkien puolesta tervetullut ihan milloin vaan useamminkin, pitkien välimatkojen takia ei normaali arki-illat vain onnistu.
Lapset tulevat loistavasti toimeen keskenään ja mieheni lapsi onkin mukava ja reipas tapaus. Ongelmaa on ollut sellaisen asian kanssa, että hänen perheensä tavat ovat aika paljon erilaiset kuin meillä. Hän on todella sotkuinen, ravaisi jääkaapilla yhtenään (meillä on ruoka-ajat) ja pöytätavat ovat todella hukassa. Ala-asteikäisiltä voisi jo mielestäni olettaa, että istuvat koko ruokailun pöydässä ja käyttäytyvät siististi. On muutama muukin seikka, mutta tuntuu pahalta edes nimettömänä haukkua enempää.
Asiasta ollaan puhuttu meillä ja kerrottu, että meillä on meidän tavat, jäljet siivotaan jne. Puhuminen sujuukin hyvin ja leppoisissa merkeissä, mutta kun se unohtuu heti puolituntia sen jälkeen. Kotoa opitut tavat ovat todella sitkeässä. Ja toisaalta haluaisin hänen tuntevan olonsa kotoisaksi myös meillä, siksi ei ole kiva olla kieltämässä esim sitä jääkaappia. Siltikään ei tunnu hyvältä sekään, että meidän perheen periaatteet heitetään menemään vähintään pari kertaa kuussa.
Asia helpottuisi varmasti, jos hän olisi meillä enemmän, mutta kuten sanottu, välimatka tekee esteen arkena, ja tietenkin äitinsäkin haluaa viettää viikonloppuja lapsensa kanssa. Olen miettinyt, että asian voisi ottaa puheeksi hänen äitinsä kanssa, mutta pelkään, että loukkaisin häntä, omaan lapseen kohdistuva "kritiikki" kun on vaikeaa kuulla, vaikka sen kuinka nätisti sanoisi. Hän on todella mukava ihminen ja vähiten haluaisin mitään pahaa verta meidän perheiden välille.
Eli, mitäs nyt? Suljenko silmäni niiksi viikonlopuiksi ja selitän omalle lapselleni, että jäljet siivotaan kun arki koittaa ja että noin ei sitten tavallisesti saa pöydässä käytäytyä? Tuo kuulostaisi lähinnä siltä, etten arvostaisi mieheni lasta. Kaippa tämä on pieni murhe, mutta jos on kommenttia niin kertokaa.
Aika pieni ongelma.
9
1047
Vastaukset
- eipä taida olla
Kuullostat todella ihanalta ja ymmärtäväiseltä ihmiseltä: et arvostele entistä miehesi naista, et lasta jne..et halua loukata ketään, vaan elää sovussa ja kaikkia kunnioittaen.
Minulla ei ole samaa tilannetta, mutta lapseni kavereita käy paljon yökylässä ja arkena päivittäin. Laitan ruokaa kun ruoka-ajat ja meillä saa syödä ja juoda kun siltä tuntuu.
Olen kuitenkin tehnyt selväksi kavereille miten meillä toimitaan, että astiat raivataan syönnin jälkeen ja huoneet siivotaan leikien jäleen, koska meillä eletään niin.
Olen myös yhteyksissä lapsen kavereiden vanhempiin ja olen selittänyt että meillä saa syödä kun meillä ruoka-aika jne..mutta meillä tehdään tietyt asiat meidän kodin säännöillä, ei siis hotellimeininkiä vaan yhteispeliä.
Kukaan vanhempi ei ole ollut asiaa vastaan, vaan kiittänyt että jossain on säännöt ja niitä noudatetaan. Kukaan ei pidä minua tiukkapipona siitä miten meillä toimitaan.
Tuskin lapsen äiti asiasta loukkaantuu, mutta jos näin niin sitten saapi mennä omaan itseensä.
Minkä pienenä oppii on siitä isona vain hyötyä.
Mukavaa loppukesää ja mukavaa eloa.
t.yks äippä- Aloittaja
Kiitos ystävällisestä vastauksesta! Tässä kuumeisesti mietin, millä sanan käänteillä voisin asiaa lähestyä. Kaippa minulla on se ongelma, että pelkään ottaa asiaa puheeksi, ettei meidän hyvät välit ja sujuva asioiden hoito vaarantuisi. Omalla lapsellani kun ei ole isää kuvioissa, niin arvostan todella paljon sitä, että välit kumpaankin vanhempaan ovat mieheni lapsella niin hyvät.
Varsinkin se ruoka-ajoista puhuminen voisi tuntua kuulijasta pahalta, koska ovat ylipainoisia koko perhe, ja pahimmillaan sen voisi tulkita jopa kritiikiksi heidän elämäntapaansa kohtaan. - yks äippä
Aloittaja kirjoitti:
Kiitos ystävällisestä vastauksesta! Tässä kuumeisesti mietin, millä sanan käänteillä voisin asiaa lähestyä. Kaippa minulla on se ongelma, että pelkään ottaa asiaa puheeksi, ettei meidän hyvät välit ja sujuva asioiden hoito vaarantuisi. Omalla lapsellani kun ei ole isää kuvioissa, niin arvostan todella paljon sitä, että välit kumpaankin vanhempaan ovat mieheni lapsella niin hyvät.
Varsinkin se ruoka-ajoista puhuminen voisi tuntua kuulijasta pahalta, koska ovat ylipainoisia koko perhe, ja pahimmillaan sen voisi tulkita jopa kritiikiksi heidän elämäntapaansa kohtaan.No nyt meni vähän vaikeammaksi..
Jospa aloittaisit siitä jälkien korjaamisesta, että oma lapsesi jäisi vaikka avuksesi jolloin toinen ihmettelee tilannetta ja saattaisi jopa tulla mukaan huomattuaan että näin toimitaan teillä.
Ehdota tätä lapsellesi ennen seuraavaa tapaamista, miltä hänestä tämä järjestely tuntuisi.
Jääkaapilla jatkuvaan ravaamiseen, ni laita juureksia ja hedelmiä kaappiin ja sano että terveellistä välipalaa voi ottaa ja syödään sitten ruoka-aikaan.
Ota lapset mukaan kattaukseen ja ruuanvalmistukseen(esim. salaatin tekoon) ja sano että käyttäkää mielikuvitusta ja tehkään mikä näyttää teidän silmissä pöydässä kivalta.
Jospa aloitat ensin kotikeinot ja sitten vasta asiasta keskustelu äidin kanssa.
Toivottavasti saat miehesikin ja lapsesi asiasta innostumaan ja toimimaan yhteispelillä.
Toivon sinun onnistuvan tässä..
t.yks äippä (haluaa joskus kuulla kuinka osasitkin onnistua!!!!)
- pieni on!!!
Näyttäs siltä, että nyxät repii ongelmat mistä löytää. Jos on asiat muuten hyvin, niin sitten risoo jo jääkaapinkäyttö. Mikä siinä yleensäkin on ettei lapsi saa syödä kun tekee mieli?!
- .............
olet päättänyt, että tällä palstalla ihmiset eivät saisi puhua pienistäkin ongelmista tai asioista, jotka eivät ole ongelmia laisinkaan? Ja mitäs tossa, kun ap itsekin sanoi että tosiaan pieni ongelma. Täällä taitaa joku muu olla kuin persiiseen ammuttu karhu, kun vääntämässä koko ajan.
- äiti kolmelle
Minulla on kolme lasta ja kaikilla samanlainen kasvatus. Vanhin poika on aina ollut esimerkillinen lapsi, hyvät pöytätavat ja rauhallinen, siis todella helppo. Mutta tämä keskimäinen härrävärkki, joka kerta saa sanoa, että lopeta se häpertäminen, syö rauhassa, pöydästä ei lähdetä jne. Yritän nyt sanoa, että aina ei kaikki ole kasvatuksesta kiinni, vaan toiset lapset ovat vilkkaampia ja levottomampia. Eivät vain pysy paikalla. Ja kyllä se minua äitinä raivostuttaa, vaikka kuinka yrität opettaa ja neuvoa, ei toinen muista/malta toimia niin kuin sanotaan. No onneksi nyt alkaa helpottamaan ja herrakin on jo sen verran iso, että on oppinut siinä pöydässä pysymään.. suu tosin käy koko ajan vaikkei siellä ruokaa olisikaan, vaan nyt sitten pitää kertoa hirveesti juttuja ja tapahtumia mitä esim. päivän mittaan on koulussa tapahtunut.
Yritä vain sinnikkäästi opastaa ja neuvoa niitä teidän kodin sääntöjä, muistaen että kaikki lapset ovat erilaisia persoonia tempperamenteineen ja ettei kaikki välttämättä johdu kasvatustavoista toisessa kodista. Saattaa olla, että lapsen äiti painii samojen ongelmien kanssa. - jutustelu muistissa,
voi muistia avittaa kertomalla, mitä tapahtuu seuraavaksi. "Nyt sitten korjataan astiat", "Laitetaan ruokaa ihan kohta, kai sinä isona poikana jaksat vielä hetken odottaa", "Tulepas auttamaan ruuan laitossa, se on tosi hauskaa" jne... Kun etälapset ovat paikalla niin vähän aikaa ja pitkien aikojen väliä, niin ei ihmekään ettei kaikki uudet säännöt muistu koko ajan. Kyllä se siitä ajan kanssa. Jääkaappiin naposteluporkkanoita ja muuta terveellistä, niin jääpi se napostelu vähemmälle tai sitten ainakin muuttuu terveelliseksi.
- meillä
ainakin tuo 10 v poika on sellainen että kun sille jotain selittää ja on sovittu esim. Oman huoneen siivous perjantaisin, oman paikan siivous ruokailun jälkeen, viimeinen laittaa voi yms jääkaappiin yms niin homma toimii jonkun aikaa ja sitten taas kun on kiire unohtaa.
Teillä on eri tavat ja on selvää että ei lapsi silmänräpäyksessä totu teidän tapoihin jos erilaiset kuin omassa kodissa. Ehkä pitäisi vaan jaksaa puhua ja opastaa. Vaatii hermoja mutta en usko että muutakaan tietä on. Jämptisti vaan joka kerta vaatia tietyt asiat..
Toisaalta ongelma on pieni jos vain ruokatavat hukassa..
Jos en halua että meillä jääkaappi tyhjennetään herkuista niin itse en osta sinne mitään närpittävää.. - haluat..
pitää hyvät välit lapsen äitiin niin et ota asiaa puheeksi. Meitä on niin moneen junaan ja heidän tapansa ovat eri. Jos se ei sinusta ole oikein niin toisaalta se on heidän asia eikä toisen perheen sovi tuollaisia perus siisteys juttuja alkaa opettaa aikuiselle ihmiselle. Kyllä se vaan pilaa välit joten kyllä lapsen ohjaus on ainut tie..
He voivat olla täysin onnellisia omien tapojensa kanssa eivätkä välttämättä pidä oikeana sinun tapaasi ruokapöytä yms. siisteyskäyttäytymisessä..
Olemme erilaisia ja suotakoon se meille..
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ukrainan ulkoministeri: Moskova aistii tappion Ukrainassa
Dmytro Kuleban mukaan Venäjä yrittää puheillaan pelotella länsimaita. Ukrainan ulkoministerin Dmytro Kuleban mukaan Venäjän esittämät varoitukset kol2614206Stefu haikailee
Julkaisi stooreissa kuvan vickestä. Sitten Martinasta treenaamassa Hangossa ulkona. Hmm.2653435Harmi mies ettet arvostanut
Minua tarpeeksi. Myöhemmin kaikki olisi palkittu ja olisin antanut sinulle aitoa rakkautta. Tämä sattuu mutta yritän ajatella, että ehkä se rakkaus ku1541792Oi! Legandaarinen Vesa-Matti "Vesku" Loiri, 77, poseeraa kahdessa eri kuvassa - Some riemastui!
Vesa-Matti "Vesku" Loiri on kyllä legenda jo eläessään. Hienoa nähdä, että virtaa piisaa. Voimia, iloa ja eloa, Vesku! https://www.suomi24.fi/viihde251657Lavrov väläyttelee WW3:sta
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov varoittaa, että kolmannen maailmansodan uhka on todellinen. Lavrov sanoi venäläiselle uutistoimisto Interfaxille,2971424Ketä Sofia fanit veikkaatte seuraavaksi lompakoksi?
Kenestä Sofia höynäyttää itselleen seuraavan lompakon?132925Voiko hyvää omatuntoa ostaa?
Olen tässä nyt muutaman päivän paininut erään rahaan liittyvän pulman kanssa. Kerron ensin vähän taustaa ... Eli erosin 15 vuoden parisuhteesta 9 vuo235856en vaan saa häntä pois
Mielestäni pyörimästä. Onko kellekään toiselle käynyt näin? Ihastuin pakkomielteisesti noin vuosi sitten erääseen naiseen. Ei vaan katoa mielestä va115828Suomi24 kysely: ihmisten kuplautumista ei pääosin koeta vakavaksi ongelmaksi
“Kuplautumista on mahdotonta estää. Ihmiset ovat aina viihtyneet samankaltaiset arvot ja maailmankatsomuksen jakavassa seurassa ja muodostaneet sen pe17797