kyttäämisellä.
Olen lapsesta asti tarkkaillut lähes sairaaloisesti luomiani. Se on yleensä kausittaista eli välillä iskee hirveä huoli ja välillä en muista miettiä koko juttua.
Nyt taas kesä ja aurinko saanut kyttäämään. Lisäksi miehelläni hoidettiin viime vuonna Hodgkinin tauti joten se lisää tätä pelkoani jossain määrin. Ja nyt olen vielä raskaana niin entistä herkempi.
Miten sitä ihminen saakin jonkun luomen mielestään näyttämään pahalta, kun sitä oikein tahtoo. Päässäni koitan takoa, että sen näkisi kyllä, jos olisi oikeasti epäilyttävää. Lisäksi olen viimeiset 10 vuotta suhtautunut aurinkoon vältellen ja olen kohtuullisen ahkera aurinkorasvan käyttäjä joten luomistani huolimatta tuskin kuulun 28 vuotiaana riskiryhmään. Eikä suvussakaan syöpää, vaikka luomia onkin.
Sitten taas saan järkeni koottua ja muutaman viikon päästä jotain tiettyä luomea katsoessani mietin, että mitä kummaa kuvittelin siinä näkeväni silloin.
Olen lapsesta asti tarkkaillut lähes sairaaloisesti luomiani. Se on yleensä kausittaista eli välillä iskee hirveä huoli ja välillä en muista miettiä koko juttua.
Nyt taas kesä ja aurinko saanut kyttäämään. Lisäksi miehelläni hoidettiin viime vuonna Hodgkinin tauti joten se lisää tätä pelkoani jossain määrin. Ja nyt olen vielä raskaana niin entistä herkempi.
Miten sitä ihminen saakin jonkun luomen mielestään näyttämään pahalta, kun sitä oikein tahtoo. Päässäni koitan takoa, että sen näkisi kyllä, jos olisi oikeasti epäilyttävää. Lisäksi olen viimeiset 10 vuotta suhtautunut aurinkoon vältellen ja olen kohtuullisen ahkera aurinkorasvan käyttäjä joten luomistani huolimatta tuskin kuulun 28 vuotiaana riskiryhmään. Eikä suvussakaan syöpää, vaikka luomia onkin.
Sitten taas saan järkeni koottua ja muutaman viikon päästä jotain tiettyä luomea katsoessani mietin, että mitä kummaa kuvittelin siinä näkeväni silloin.
Vastaukset 5
Vanhimmat
niin kävin muutama vuosi sitten ihotautilääkärillä. Keskustelimme luomistani ja viisi luomea lopulta poistettinkin, koska olivat "hankalissa" paikoissa ( mm. kaulaketju hankasi...).
Mene hyvä ihminen lääkäriin ja kuuntele asiantuntijaa!
Samanlainen olen luomien tarkkailija minäkin. Olisin kiinnostunut kun miehelläsi hoidettiin Hodgkinin-tauti. Miten sairaus oireili, missä alueella sairaus sijaitsi, kauan hoidot kesti ja mitä nykyään kuuluu? Toivottavasti hyvää.
Siellä sitten pyysi lääkäriltä lähetettä allergiatesteihin ja oli sanonut, että laita siihen kaikkia muitakin verikokeita, koska vakuutus maksaa. Yksityislääkärillä oli siis.
Labrasta tuli tulokset ja niissä oli crp 148 ja senkka 80. Otettiin uudet kokeet ja ei olleet parantuneet, joten sai lähetteen Poriin.
Porissa meni pari päivää ihmetellessä. Miehellä oli selässä jotain kipua, jonka oletti olevan lihaskipua ja sitä tutkittiin myös ja otettiin paljon kuvia ja kokeita. Lääkäri epäili jotain selkärankareumaa tai sitten jotain paljon harmittomampaa. Oli kuitenkin sanonut, että ei tämä mitään vakavaa kuitenkaan ole.
Sitten ultrassa kumminkin näkyi pernassa jokin tumma alue. Sen jälkeen otettiin varjoainekuvaus ja siinä näkyi pernassa 6cm halkaisijaltaan oleva kasvain ja suurentuneita imusolmukkeita muualla kropassa. Selän kipu kaiketi johtui siitä, että imusolmukkeet painoi hermoon.
Sai 6kk sytostaatteja ja on sen jälkeen ollut terveenä. Käy 4kk välein kontrolleissa.
Miehellä siis oli sellaista kutinaa, jonka oletti allergiaksi ja siitä syystä pyysi ne alelrgiatestit. Kutina on kuitenkin yksi imusolmukesyövän oire. Taudin hoitamisen jälkeen kävi kuitenkin ilmi, että miehelläni tämä kutina oli tosiaan allergista eikä tautiin liittyvää. Jälkikäteen mies on osannut kuitenkin sanoa muitakin merkkejä taudista kuten sen, että ei urheillessa enää jaksanut samalla tavalla kuin ennen ja on aina urheillut paljon. Sillä viikolla kun joutui sairaalaan niin nousi myös kuume.
Vasta taudin toteamisen jälkeen mies huomasi yhdenpatin kaulallaan.
Lapsellani on hodginintauti niin olen sen takia kiinnostunut. Hoidot pitäisi olla lopuillaan. Vielä yksi hoitojakso ja sen jälkeen sädetystä. Kiva kuulla, että miehesi on selvinnyt ja on nyt terve.
Leikkauttanut olen joitakin, jotka on olleet hankaavissa paikoissa. Silti aina vain jaksan panikoida noista jäljellä olevista. Ja aina muka joku muuttaa muotoaan; nytkin pari sellasta on.
Välillä tuntuu, että tämä on vain korvien välissä.