Tulikohan nyt jonkunlainen käänne elämään, vai enkö vieläkään saa otettua opikseni? Tuli nimittäin kompuroitua oikein kunnolla viikonloppuna, naama on ruvella, silmä turvoksissa ja silmälaseista sanka poikki.Mutta töissä kuitenkin olen, ja ajattelin vastata rehellisesti jos joku kysyy että mitä minulle on tapahtunut: join ystävän kanssa perjantaina kotiviiniä, ja kaaduin rappusilla.
Voi itkujen itku, kyllä masentaa ja ahdistaa sekä hävettää: naishiminen vielä ja tämän näköinen.Mutta pakkohan tässä on jotenkin yrittää jatkaa eteenpäin. Miten te muut olette selvinneet morkkiksesta jos olette kompuroineet ja saaneet naaman ruvelle?
Jospa tämä kääntäisi ihan uuden lehden elämässäni!
Voi itkujen itku, kyllä masentaa ja ahdistaa sekä hävettää: naishiminen vielä ja tämän näköinen.Mutta pakkohan tässä on jotenkin yrittää jatkaa eteenpäin. Miten te muut olette selvinneet morkkiksesta jos olette kompuroineet ja saaneet naaman ruvelle?
Jospa tämä kääntäisi ihan uuden lehden elämässäni!
Vastaukset 3
Vanhimmat
Rukoile,väsymättä.Viimein saat tahtosi mukaan.
On niitä tullut tehtyä!
Ensin talo,sitten auto"mutta hermot on ok"
Onpa nyt paljon paremmat fiilikset kuin viikko sitten, naarmut parantuneet, rillit uusittu.Viikonloppuna otin vain pari siideriä, eli vielä toistaiseksi on muistissa edelliset törttöilyt.Toivottavasti vaan säilyisivät siellä muistissa vielä kauan!