Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Joku näkijä?

    Olisin kiitollinen jos saisin tähän selvennystä:

    Seurustelukumppanini ikäänkuin lokeroi minut omaan lokeroonsa elämässään ja muun elämän toiseen lokeroon. Ja minut hän eristää siitä muusta elämästään.

    Olen sanonut hänelle että en voi yksinäni seurustella, mitä siitä tulee kun toinen on jatkuvasti muualla mieluummin? Eilen hermostuin katteettomista lupauksista ja palautin hänen tavaransa hänelle... En tiedä saammeko tätä enää kasaan. Vuoden olemme taistelleet (tai minä olen) saman asian kanssa, hänellä ei ole aikaa minulle ei sitten millään. Miten se sitten yht´äkkiä muuttuisi? Olisiko suhteemme jatkossakin ainaista odottamista? Näin olen ajatellut, koska vaikka olen puhunut hänelle asiasta mikään ei ole edelleenkään muuttunut ihan sama mitä teen.

    Seinä on siis vastassa, mutta pääseekö siitä enää yli vai onko tämä nyt sitten tässä? En voinut enää tehdä muutakaan, ainoa toivo on se että tämä herättäisi hänet muuttamaan toimintaansa niin että olisimme tässä suhteessa kaksin. Onko vielä toivoa?
    0109
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset

    Vanhimmat

    Ei vielä vastauksia

    Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    Umpikujassa kirjoitti:

    Olisin kiitollinen jos saisin tähän selvennystä:

    Seurustelukumppanini ikäänkuin lokeroi minut omaan lokeroonsa elämässään ja muun elämän toiseen lokeroon. Ja minut hän eristää siitä muusta elämästään.

    Olen sanonut hänelle että en voi yksinäni seurustella, mitä siitä tulee kun toinen on jatkuvasti muualla mieluummin? Eilen hermostuin katteettomista lupauksista ja palautin hänen tavaransa hänelle... En tiedä saammeko tätä enää kasaan. Vuoden olemme taistelleet (tai minä olen) saman asian kanssa, hänellä ei ole aikaa minulle ei sitten millään. Miten se sitten yht´äkkiä muuttuisi? Olisiko suhteemme jatkossakin ainaista odottamista? Näin olen ajatellut, koska vaikka olen puhunut hänelle asiasta mikään ei ole edelleenkään muuttunut ihan sama mitä teen.

    Seinä on siis vastassa, mutta pääseekö siitä enää yli vai onko tämä nyt sitten tässä? En voinut enää tehdä muutakaan, ainoa toivo on se että tämä herättäisi hänet muuttamaan toimintaansa niin että olisimme tässä suhteessa kaksin. Onko vielä toivoa?

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu