Olen menettänyt lapseni ja odotan tottakai merkkejä että lapseni on olemassa jossain.
Olin rannalla lun ensin näin valkoisen perhosen.
En ole aikaisemmin huomannut siellä niitä olevan, mutta en pitänyt sitä kummallisena vaikka lapseni haudasta nousikin siunaustilaisuudessa valkoinen perhonen.
Menin uimapatjalle ja aikani siinä katselin pilviin ja yritin nähdä jotain merkkejä pilivstäkin. Lopulta kännyin vatsalleni ja katselin merenpohjaa samoilla ajatuksilla.
Lopulta olin lähdössä kun vielä kerran päätin mennä uimaan ja kun käännyin veden pinnalla tuli linnun sulka minua kohden, jonka otin käteeni ja laitoin kalliolle kuivumaan.
Uimisen jälkeen menin kuistille istumaan ja itkin taas vaihteeksi . Lopulta sytytin tupakan ja nojasin tuoliin taaksepäin ja istuin ihan lyötynä ja voimattomana katse tyhjänä.
Yllättäin huomaan pyöreän hahtuvaisen pallon, jostain kukasta pyörivän kuistin kaidetta pitkin, ensin vasemmalle sitten oikealle, oletin sen lentävän pina poiis koska se oli niin hento, että tuskin painoi puolta grammaakaan.
Yks kaks se leijaili kohti minua ja laitoin käteni eteen ja se olikin kädessäni.
Oli kuin oisin saannut aarteen, laitoin hatuvan laukkuuni oikein vetoketjun taakse ettei se huku.
Tuli vaan olo, että poika yritti kaikin tavoin minua lohduttaa ja kertoa että hän on olemassa jossain missä on hyvä olla.
merkkejä tai sattumaa
6
1186
Vastaukset
- Neuvoja.
Itsekin rakkaita menettäneenä tiedän kuinka se on raskasta.
"Merkit" lohduttavat, ja unessa voit vielä tavata poikaasi.- a-nelly
Isäni kuoli nuorena 25 v sitten. Nyt menetin oman aviomieheni vielä nuorempana. Isästäni olen nähnyt runsaasti unia vuosien varrella. Nyt vain odotan sitä aikaa, että saan nähdä rakkaan mieheni unessa. Unessa isänikin oli aina hyvävointinen ja terve.Ei koskaan kuollut.
Lohduttavia, ihania herkkiä unia, niitä toivon näkeväni miehestäni vielä joskus.
- Helikaarina
Poikani kuolemasta on nyt pari kuukautta ja tuntemukseni ovat hyvin saman kaltaisia. Jatkuvasti etsin merkkejä hänen läsnäolostaan. Istun mökin portailla ja kun pääskynen livertää langalla, uskon poikani tuovan linnun muodossa lohtua. Tarkkailen perhosia, lintujen lentoa ja toivon uniini häntä. Ikävä on kova.
Eilen olin taas haudalla ja yhä minut valtaa tunne, että tämä ei ole todellista vaan pahaa unta. Vaikeaa käsittää, että se iloinen poika ei enää koskaan tule ovesta kotiimme ja puhua pulputa suunnitelmiaan. Itken paljon, nytkin.
Muistoja, rakkaita muistoja meillä on lohtunamme.Jo se ,että olen saanut tuntea elämän alun kehossani, kantaa lasta sisälläni, antaa elämän uudelle ainutkertaiselle ihmiselle, saa tuntemaan minut etuoikeutetuksi.Ihanat vauvavuodet, leikkivän lapsen ilo, huolettomat kouluvuodet, pojan varttumisen mieheksi ja komeaksi vahvaksi nuorukaiseksi, tämän kaiken elämä minulle antoi. Silti kysyn, miksi? Mikä on kaiken tarkoitus, miksi kaikki loppui niin yht´äkkiä?- lainaa vain
Rakkaan menettäminen on aina suru, se on selvä. Ikävä ja kaipuu jää, sitähän suru on.
Mikä lohduttaa, on ne kauniit muistot, kun kaivattu elää aina sydämessä, hän on aina luona, olipa hän puoliso, lapsi tai ystävä.
Kun aika kuluu, hyvät muistot lämmittävät entistä suloisemmin, aika samalla vie surunkin, mutta kaipaus ei katoa koskaan.
- Isän tytär
Olen sanaton. Kun vanha ihminen kuolee, se tuntuu - omalla tavallaan - luonnolliselta. Lapsen menetys on luonnotonta. Miksi niin käy? En tiedä.
Jotenkin tuntuu siltä, että hän sieltä rajan takaa on yrittänyt sinua lohduttaa. Se on toisaalta ihana asia, eikö vain?
Minä koin isäni menetyksen reilu kaksi viikkoa sitten. Suru on suunnaton, vaikka hän olikin jo 72 v. Sairaus vei hänet suht äkkiä.
Voimia, voimia, voimia! - Almiira
Silloin joskus kun pappani kuoli vuonna 1983, niin samana syksynä tunsin käden selälläni. Makasin sängylläni mahallani ja olen ihan varma, että joku (pappa?) piti kättään selkäni päällä. En nukkunut, joten untakaan se ei ollut. Pappa oli hyvin lapsirakas ja vieläkin muistelemme siskoni kanssa välillä häntä. Olin kyllä vasta 8 -vuotias tuolloin, mutta muistot elävät vieläkin.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ukrainan ulkoministeri: Moskova aistii tappion Ukrainassa
Dmytro Kuleban mukaan Venäjä yrittää puheillaan pelotella länsimaita. Ukrainan ulkoministerin Dmytro Kuleban mukaan Venäjän esittämät varoitukset kol2614283Stefu haikailee
Julkaisi stooreissa kuvan vickestä. Sitten Martinasta treenaamassa Hangossa ulkona. Hmm.2653487Harmi mies ettet arvostanut
Minua tarpeeksi. Myöhemmin kaikki olisi palkittu ja olisin antanut sinulle aitoa rakkautta. Tämä sattuu mutta yritän ajatella, että ehkä se rakkaus ku1541817Oi! Legandaarinen Vesa-Matti "Vesku" Loiri, 77, poseeraa kahdessa eri kuvassa - Some riemastui!
Vesa-Matti "Vesku" Loiri on kyllä legenda jo eläessään. Hienoa nähdä, että virtaa piisaa. Voimia, iloa ja eloa, Vesku! https://www.suomi24.fi/viihde251707Lavrov väläyttelee WW3:sta
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov varoittaa, että kolmannen maailmansodan uhka on todellinen. Lavrov sanoi venäläiselle uutistoimisto Interfaxille,2981443Ketä Sofia fanit veikkaatte seuraavaksi lompakoksi?
Kenestä Sofia höynäyttää itselleen seuraavan lompakon?133950Voiko hyvää omatuntoa ostaa?
Olen tässä nyt muutaman päivän paininut erään rahaan liittyvän pulman kanssa. Kerron ensin vähän taustaa ... Eli erosin 15 vuoden parisuhteesta 9 vuo235863en vaan saa häntä pois
Mielestäni pyörimästä. Onko kellekään toiselle käynyt näin? Ihastuin pakkomielteisesti noin vuosi sitten erääseen naiseen. Ei vaan katoa mielestä va115852Suomi24 kysely: ihmisten kuplautumista ei pääosin koeta vakavaksi ongelmaksi
“Kuplautumista on mahdotonta estää. Ihmiset ovat aina viihtyneet samankaltaiset arvot ja maailmankatsomuksen jakavassa seurassa ja muodostaneet sen pe18849