Millaista lukioissa on?

Kirjoitin nyt keväällä lukiosta.

Opiskelu tahti on kovaa ja se tiukentuu jakso jaksolta ja vuosi vuodelta. Opiskelu on kanssa itsenäistä, opettaja kertoo vaan teorian edessä ja antaa läksyä. Itse pitää tehdä ne läksyt ja tajuta asiat. Esim. matikasta tippui helposti kärryiltä jos oli kaksikin tuntia poissa (kertoo sen, että tahti on kovaa). Mut kyl siin pysyy mukana, jos on vähänkään lukupäätä ja istumalihaksia.

Eli,

1)Ei ne oikeestaan huonontunu, kun teki läksyjä. Tosin ruotsi tippu 4 ykkösellä kun ei kiinnostanu yhtään. Mut sit aloin tsemppaan ni sain sen 8 kakkosella. (Yläasteella ruotsi oli 7-8). Kyllä siellä tietty tippuu jonkun verran sellasissa aineissa joihin ei oo kiinnostusta tai ei panosta.

2)Riippuu ihan lukiosta, on nyt vähän muuttunu noi. Itse olin luokalla D, tarkoitti vain sitä, että ryhmänohjaajan tuokiot oli samojen tyyppien kanssa. Kaikki muu riippu siitä mitä kursseja oli valinnu, eli yleensä aina oli eri tyypit (paitsi kielissä esim. ranskan ryhmä oli niin pieni).
Mutta mun koulussa toi muuttui uusille, kun olin abi. Eli siellä oli esim. äidinkieli ja biologia saman ryhmän kanssa koko lukio loppuun. Eli muuttui osittain luokalliseksi lukioksi.

3)Riippuu ihan maikasta. Ruotsin opet puhu koko ajan ruotsia, mutta sanoi kyllä suomeksi jos joku ei tajunnu. Ja muissa kielissä sama juttu, sai kuulla suomeks jos ei ymmärtäny.

Kokeet kanssa riippuu ihan maikasta, mulla vaihteli suuresti kokeet eri kielissä. Oli aika saman tyyppistä kuin yläasteella, tosin vaikeampia ja pidempiä.

4)Matikkaan ainakin kannattaa hommata oma vihko. Monet (myös minä) käytti kansiota ja irtopapereita. Eli yhdessä kansiossa oli jakson kaikki aineet, mutta tietysti välilehdet erotti ne. Ihan kätevää. Sit jakson lopussa pystyy helposti tyhjentämään ja uuden jakson alussa taas voi laittaa toisia aineita sinne.

5)Liikunta oli samanlaista kuin yläasteellä, mulla oli tosin vaan ykkösellä liikuntaa. Ihan samoja lajeja.

Sori, saattaa olla vähän epäselvä, kun ei ollu paljoa aikaa kirjoittaa tätä.

1. Ihan lällyä on. Minulla numerot paranivat hieman, mikä saattoi johtua kiinnostavammasta opetuksesta ja mahdollisuudesta valita itse kurssit. Koskaan en ole mitenkään erityisesti rehkinyt.

2. On! Ehkä omaa ryhmää voi pitää luokkanaan, kun kuitenkin aika monet tunnit osuvat yhteen.

3. Tämä vaihtelee; ainakin minulla monet englanninopettajat pajattivat vain englantia. Ruotsinopettajista hieman harvemmat puhuivat ainoastaan ruotsia. Kokeet ovat tarpeeksi lällyjä. Sanakokeisiin voi valmistautua pänttäämällä sanat ennen tuntia käytävällä.

4. Eräs kaverini piti ainoastaan yhtä vihkoa. Kaipa voit ottaa kaikille (vihkoa vaativille) aineille omansa. Älä ala kuitenkaan raahata mukanasi viittä kansiota (on niin perhanan urpoa).

5. Kohtuullisen helppoa, ja onneksi on vain kaksi pakollista kurssia. Meillä ainakin joutui valitsemaan lopputestiin cooperista, uinnista ja kuntotestistä kaksi vaihtoehtoa. (En tiedä, miten on pojilla).

1. Ei välttämättä huonone. Lukio _ei ole_ vaikeaa, mutta lukea pitää vähän enemmän.

2. On tai sitten ei. Oman ryhmän kanssa ollaan ainakin pakollisilla tunneilla melkein aina. Riippuu koulusta.

3. Eivät ainakaan mun opet. Selittävät sekäettä. Kokeet on kielissä yleensä monen sivun nivaska, ja vastaukset tehdään konseptille. Sisältää yleensä rastiruutuun-tehtäviä ja kääntämistä, luetunymmärtämistä ja aineen. Myös kuullunymmärtämistä, muttei välttämättä 1.luokalla.

4. Kannattaa hommata vihko jokaiseen (poislukien tästä nuo kuvis/musa/liikka) tai käyttää kansiosysteemiä, jolloin paperia ei mene yhtään hukkaan kun tulee käytettyä vain sen verran kun tarvitsee. Mutta vihkot siitä hyviä että samaan vihkoon menee usean kurssin jutut ja siitä on sitten helppo selailla taaksepäin ja kaikki on siististi yhessä nivaskassa.

5. Samanlaista kun yläasteella.

1)Itsellä ei monikaan aine tippunut yhtään mihinkään, eikä mun mielestä voi sanoa, että työmäärä/työtaakka olisi kohtuuttomasti kasvanut. Ei lukio ole koulu, jota kannattaisi pelätä.

2)Riippuu varmaan isosti lukion koosta. Itse kävin pienessä lukiossa, jossa koko vuosikurssi oli käytännössä yhtä luokkaa. Tietysti osalla kursseista oli vanhempia/nuorempia opiskelijoita, mutta esim. pakolliset kurssit käytiin pääasiassa oman porukan kanssa.

3)Riippuu opettajasta. Meidän englannin ja saksan opettaja puhui pääsääntöisesti vain opettamaansa kieltä, mutta ruotsin opettaja opetti suomeksi. Taisi kyllä johtua siitä, ettei sen omakaan kielitaito kovin pitkälle tainnut kantaa :-)

4)Tuommonen kansiosysteemi esimerkiksi on tosi toimiva. Yhden jakson kaikki aineet pieneen kansioon, josta voit jakson loputtua siirtää ne esim. mappiin, josta on sitten helppo lukea kirjotuksiin, kun on kaikki kurssit peräkkäin ja järjestyksessä ja tallessa.

5)Meillä oli ainakin niin kiva opettaja, että lukiossa liikunnasta nautti. Muutenkin yläasteen liikuntaan verrattuna oli paljon rennompaa ja vähemmän kilpailuhenkistä toimintaa. Lukiossahan osallistuminen ratkaisee, ei niinkään se, kuinka kovin juokset/pitkälle hyppäät/hyvin osaat pelata koripalloa.