taas ansiokkaasti puututaan tärkeään aiheeseen. Kirjoittajan mielestä erityislasten kohdalla on hyvä tapa lisätuilla integroida lapsi tavalliseen luokkaopetukseen, eikä sokeasti sulkea kaikkia nykyisiin erityisluokkiin, jotka eivät kaikkille oppilaille ole hyväksi oppimisen kannalta.
Kyse on siis erityislapsista ja joukkoon voi lukea myös lievästi kehitysvammaisia, joita on väärin siirtää eri puolelle kaupunkia erityisluokkiin tai sulkea omiin erityiskouluihinsa. Silloin lapsi jää oman asuinalueensa kaveripiiristä väistämättä ulkopuoliseksi, mikä ei ole hyväksi yhdenkään lapsen kannalta.
Tämän päivän kirjoitus on kolmas samasta aiheesta vähän ajan sisällä ja on todella hienoa, että nämä asiat ovat nousseet keskusteluun. Epäkohtien esille tuominen on ainoa tapa saada niihin muutosta ja oppilaiden väärä kohtelu poistetuksi.
Nythän on monesti käynyt niin, että vaikka esim. Asperger-lapsella on lääkärinlausunto erityisopetukseen siirtymisestä, sitä on rahan puutteen takia ollut vaikea järjestää, sillä nykyiset levottomat erityisluokat eivät liiasta melusta kärsiville AS-lapsille ole sopivia oppimispaikkoja.
Toivottavasti asiat saadaan myös rahoituksen suhteen sellaiselle mallille, että perusopetuslakia noudatetaan ja ennenkaikkea vältytään aiheettomilta lastensuojelutoimilta näiden oppilaiden kohdalla.
Tämän päivän Hesarin
5
384
Vastaukset
- selvää, että jos
lapsi kärsii esim. dysfasiasta, luki- tai tarkkaavaisuushäiriöstä, on perusopetuslain velvoittava asianmukainen tuki paikallaan. Lastensuojelun kanssa sillä ei totta totisesti ole mitään tekemistä.
Laki velvoittaa myös ottamaan huomioon kunkin oppilaan erityistarpeet, mikä AS-lapsen kohdalla tarkoittaa sitä, että häntä ei ole hyvä laittaa ylivilkkaiden kanssa samaan ryhmään edes erityisopetuksessa. Jos joku tarvitsee rauhallisen ryhmän, hänen on saatava se
Laki on niin yksiselitteinen, että kunnilta on löydyttävä rahoitusta sen noudattamiseen. Lasten tukeminen tässä vaiheessa tulee kuitenkin halvemmaksi kuin moninkertaiset syrjäytymisestä aiheutuvat kustannukset myöhempinä vuosina.
Häiriökäyttäytyminen on taas täysin eri juttu kuin esim. lapsen perinnöllisestä oireyhtymästä johtuvat aistiyliherkkyydet. Tämäkin on laitettava selvennyksenä vielä, koska palstalla on viime päivinä ilmennyt väärän tiedon levitystä näistäkin asioista.- ihan väärässä
mutta muistaisin lukeneeni jostain, että dysfasia aiheutuisi äidin ja lapsen vuorovaikutuksen puutteesta varhaislapsuudessa ja eikö se juuri ole huostaanoton peruste. Saada lapsi pois kasvua vaarantavasta ympäristöstä.
Eräällä tuntemallani ädillä on ollut dysfaattinen lapsi erityisopetuksessa. Äiti on kaltoinkohdellut lastaan tämän ollessa pieni, mutta äidillä hyvä tukiverkosto joten lastensuojelu ei ole puuttunut. Äiti omien sanojensa mukaan kiusannut lasta sitenkin, että on ostanut herkkuja lapsilleen ja tämän dysfaattisen lapsen herkut äiti on laittanut vessanpönttöön. Näin tämä äiti minulle itse kertoi. - ................
ihan väärässä kirjoitti:
mutta muistaisin lukeneeni jostain, että dysfasia aiheutuisi äidin ja lapsen vuorovaikutuksen puutteesta varhaislapsuudessa ja eikö se juuri ole huostaanoton peruste. Saada lapsi pois kasvua vaarantavasta ympäristöstä.
Eräällä tuntemallani ädillä on ollut dysfaattinen lapsi erityisopetuksessa. Äiti on kaltoinkohdellut lastaan tämän ollessa pieni, mutta äidillä hyvä tukiverkosto joten lastensuojelu ei ole puuttunut. Äiti omien sanojensa mukaan kiusannut lasta sitenkin, että on ostanut herkkuja lapsilleen ja tämän dysfaattisen lapsen herkut äiti on laittanut vessanpönttöön. Näin tämä äiti minulle itse kertoi."
Dysfasia
Dysfasia on kielenkehityksen vaikeus, joka ilmenee erityisesti puheen tuottamisen ja/tai ymmärtämisen vaikeutena. Dysfaattisen lapsen kielen ja puheen kehitys viivästyy tai on poikkeavaa; sanaston, lauseiden, käsitteiden ja kieliopin oppiminen on hidasta. Lapsen voi olla vaikea käyttää puhettaan luontevasti keskustelussa. Kouluiässä vaikeudet tulevat esille lukemisessa ja kirjoittamisessa ja joskus myös matematiikassa. Kommunikoinnin tueksi lapsi voi tarvita puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiomenetelmiä, kuten viittomia, blissymboleja ja kuvakommunikointia. Dysfaattisella lapsella voi olla myös hahmotushäiriöitä ja kömpelyyttä sekä vaikeuksia sosiaalisissa taidoissa.
Dysfasia on yläkäsite vaikeille kielen- ja puheenkehityksen häiriöille. Se sisältää monia erilaisia oirekuvia ja vaikeusasteiltaan erilaisia ongelmaryhmiä. Dysfaattisia piirteitä voidaan havaita noin 2-vuotiaasta alkaen, mutta lievä dysfasia voi ilmetä vasta kouluiässä oppimisvaikeuksina.
Dysfasian yleisyys Suomessa on 1-3 % kustakin ikäluokasta. Dysfasian katsotaan johtuvan raskauden, synnytyksen tai imeväisiän aikana aiheutuneesta keskushermoston vauriosta tai toimintahäiriöstä. Usein myös perinnöllisillä taipumuksilla on merkitystä.
Tärkein dysfaattisen lapsen kuntoutusmuoto on puheterapia. Lisäksi hän voi tarvita esimerkiksi toimintaterapiaa tai neuropsykologista kuntoutusta."
http://www.stroke.fi/dysfasia.html - kaltoinkohtelua teki
................ kirjoitti:
"
Dysfasia
Dysfasia on kielenkehityksen vaikeus, joka ilmenee erityisesti puheen tuottamisen ja/tai ymmärtämisen vaikeutena. Dysfaattisen lapsen kielen ja puheen kehitys viivästyy tai on poikkeavaa; sanaston, lauseiden, käsitteiden ja kieliopin oppiminen on hidasta. Lapsen voi olla vaikea käyttää puhettaan luontevasti keskustelussa. Kouluiässä vaikeudet tulevat esille lukemisessa ja kirjoittamisessa ja joskus myös matematiikassa. Kommunikoinnin tueksi lapsi voi tarvita puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiomenetelmiä, kuten viittomia, blissymboleja ja kuvakommunikointia. Dysfaattisella lapsella voi olla myös hahmotushäiriöitä ja kömpelyyttä sekä vaikeuksia sosiaalisissa taidoissa.
Dysfasia on yläkäsite vaikeille kielen- ja puheenkehityksen häiriöille. Se sisältää monia erilaisia oirekuvia ja vaikeusasteiltaan erilaisia ongelmaryhmiä. Dysfaattisia piirteitä voidaan havaita noin 2-vuotiaasta alkaen, mutta lievä dysfasia voi ilmetä vasta kouluiässä oppimisvaikeuksina.
Dysfasian yleisyys Suomessa on 1-3 % kustakin ikäluokasta. Dysfasian katsotaan johtuvan raskauden, synnytyksen tai imeväisiän aikana aiheutuneesta keskushermoston vauriosta tai toimintahäiriöstä. Usein myös perinnöllisillä taipumuksilla on merkitystä.
Tärkein dysfaattisen lapsen kuntoutusmuoto on puheterapia. Lisäksi hän voi tarvita esimerkiksi toimintaterapiaa tai neuropsykologista kuntoutusta."
http://www.stroke.fi/dysfasia.htmlsen sitten kuka tahansa.
Mutta dysfasiaa sinällään voi esiintyä ilman, että lasta olisi millään tavalla missään, kenenkään toimesta ikinä kaltoinkohdeltu.
- lasten ja nuorten
(ja perheiden) elämään ja elinpiireihin
liittyviä epäkohtia, epäoikeudenmukaisuuksia ja jopa laittomuuksia.
Ennenkuulumatontahan tässä nykyisessä kuntatason hallinnossa on se
että kunnan viranomaiset ovat alkaneet rikkomaan lakeja.
Sekä ihan tietoisella ja järjestelmällisellä toiminnalla kiertämään varsinkin niitä lainkohtia
missä ovat kyseessä esimerkiksi lapsia koskevat asiat (koulut, päivähoito jne).
Harrastuspuolihan kuntatason
lapsi- ja nuorisotyöstä on ajettu alas jo muutamia vuosia sitten
ja suurimmalla osalla kuntia perusteena on ja käytetään tässäkin kohden
ETTEI OLE RAHAA....!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Eroa Orpo! Orpo eroa!
Suomen kansa vaatii viimein ottamaan meidät huomioon, eikä vain ulkomaalaisia pääomasijoittajia. Koska täällä Suomessa1112742SDP esti Suomen luisumisen kohti 1984 Orwell -yhteiskuntaa
Äärioikeistohallitus olisi halunnut Stasin tapaan mikrofonit jokaisen kansalaisen kotiin, mutta SDP esti tuon siirtymän201734Odottavan aika on pitkä, Lindtmanin hallitusta tule jo!
Eilisen perusteella nykyinen hallitus epäonnistui kaikissa vaalilupauksissaan, joten olemme ansainneet uudet eduskuntava621734Naiset ei halua kilttejä miehiä
Näin se vaan on..jos olet ilman tatskoja, et rähjää, sinulla ei ole rikosrekisteriä, olet liian kiltti, et sano pahasti,2731623Wille Rydman (ps) osoitti olevansa kommunisti
Hän toistaa Neuvostoliiton virhettä. Haluaa pitää palveula yllä maksoi mitä maksoi, vaikkei ole maksavia asiakkaita. --111564Seiska: Helmi Loukasmäki paljastaa - Näin Danny ja Helmi tapasivat
Helmi Loukasmäki, 25, ja Ilkka Danny Lipsanen, 83, ovat seurattuja julkkiksia. Mutta tiesitkö, miten he tapasivat? Lue281281Ainoastaan 10 aloitusta ekasivulla yhdeltä henkilöltä
Kovasti on vaivaa, ei oo muuta tekemistä tällä henkilöllä päivisin ja öisin... Taas märehtimistä ja samaa jankutusta.271149Kiinteistökauppoja
Onko totta ettö haapaveden kaupunki on ostanut vanhan kesoilin kiinteistön? Kuulemma siihen muuttaa autokorjaamo vanhan411072Menettämisestä
Ajatteletko, että olet menettänyt mahdollisuutesi häneen? Osaatko sanoa miksi niin tapahtui?941062RAAMATULLINEN KASTE ON SAPATTI-LAUANTAI, EI SUNNUNTAI
Aihe, josta ehkä on eniten kiistaa kristillisten seurakuntien piirissä, on kysymys oikeasta raamatullisesta pyhäpäivästä4041022