It must have been love - but it´s over now
It must have been good - but I lost it somehow
It must have been good - but I lost it somehow
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
siinä usein käy.Todella hankalaa luopua,jos rakastaa.=/
Itsellänikin on sama tilanne,mut pakko antaa asioiden olla,ei voi mitään vaikka kuinka sattuu.
Hirveintä on,kun toinen luulee etten välitä..Kun tietäisikin vain..
Minkähän vuoksi ihmissuhteiden on aina mentävä umpisolmuille? Miksi ei ihmiset rehellisesti voi kertoa toisilleen jos tykkäävät toisistaan? Mikä siinä on niin pelottavaa? Onko tällainen haikailu ja kaipailu ja ihmettely sitten parempi valinta? Ei ymmärrä, ei ymmärrä.
itsekin ihmettelin.Kunnes päätin,etten enää jaksa miettiä ja odottaa.
"Mieheni"tietää tunteeni ja eteenpäin ollaan hieman mentykin,mutta eteneminen kestää liian kauan.Mä oon kärsimätön enkä jaksa odottaa tyhjien lupausten täyttöä.Saan vain itseni rikki sillä tavalla.
Mä menen eteenpäin yksin ja näytän sen "miehelle",haluan nähdä mennäänkö asioissa sitten puhetta pidemmälle.
Olisinpa voinut kirjoittaa nuo sanat ihan itse. Minäkin olen tässä jo heittänyt onkeni toiseen järveen. Ja jopas nyppäsikin, koho jo heilahti. Tuntuu mukavalta. Ja jännältä. Josko tällä kertaa rohkeampi siellä koukussa. Kuules Piia, näin on että ei yhtä kannata jäädä odottelemaan, niitä on muitakin. Ja varmasti parempia. Sellainen tyyppi joka ei tiedä mitä haluaa käy vaan rasittavaksi jatkossakin. Kyllä ihmisen täytyy tietää mitä haluaa ja myöskin tehdä jotain asian eteen saadakseen haluamansa. Siis se aikailu kai tarkoittaakin sitä että halu ei ole tarpeeksi suuri. Siis alimittainen! Heitetään järveen!
voi olla sellainen tilanne jossa tunteiden tunnustus aiheuttaisi jollekulle muulle ihmisillä mielipahaa. Joskus ihmissuhteet vaan on vaikeita ja solmussa.
Tämä on hyvä paikka tunteiden purkauksiin. Itsekin olen tänne tuskaani joskus vuodattanut ja nyt en edes muista mikä näistä monista samanlaisista viesteistä oli omani. Sekin lohduttaa kun saa kohtalotovereita ja joskus jopa ymmärrystä tuskalle. Ja ehkä joku on herännyt toimimaan saadessaan kipakan vastauksen. :)
Eikö tämä ole ihmisille ominaista käyttäytymistä tämä kysely että;" miksi aina minä?" Parempi valinta? Tuskin, mutta joskus ainoa oikea.