Olemme harkitsemassa hankkia bichonillemme (narttu, 10 v) koirakaveria. Mitä rotua suosittelisitte? Koiramme on todella kiltti ja rauhallinen. Näyttelyt eivät meitä kiinnosta eikä aikaa ainakaan tässä vaiheessa ole oikein erikoisempiin harrastuksiin (päiväkoti-ikäiset lapset). Eli lemmikkiä, kotikoiraa etsimme. Toivoisimme koirallemme eläkepäiviksi seuraa kotiin, kun itse olemme töissä/päiväkodissa.
Nyt mietimme uuden koiran rotua ja sitä, onko ajatus toisen koiran ottamisesta ylipäätänsä kovin hyvä? Vanha koiramme kun on aina ollut ainoa koira. Ottaakohan uuden tulokkaan ilolla vai surulla vastaan? Miten toimii lenkkeily kahden koiran kanssa? Vanha koiramme ei ole koskaan lenkkeilystä pitänyt, joten tätäkin asiaa mietimme. Toisaalta haluamme juuri koiran, jonka kanssa lenkkeilyä saisi harrastaa vähän enemmän, mutta miten rankaksi homma mahtaa muodostua, jos toinen koira ei ulkoilusta välitä?
Nyt mietimme uuden koiran rotua ja sitä, onko ajatus toisen koiran ottamisesta ylipäätänsä kovin hyvä? Vanha koiramme kun on aina ollut ainoa koira. Ottaakohan uuden tulokkaan ilolla vai surulla vastaan? Miten toimii lenkkeily kahden koiran kanssa? Vanha koiramme ei ole koskaan lenkkeilystä pitänyt, joten tätäkin asiaa mietimme. Toisaalta haluamme juuri koiran, jonka kanssa lenkkeilyä saisi harrastaa vähän enemmän, mutta miten rankaksi homma mahtaa muodostua, jos toinen koira ei ulkoilusta välitä?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kuulostaa oudolta ettei koiranne pidä lenkkeilystä tai ole koskaan pitänyt. Onko se aivan normaalipainoinen? Ainoat koirat jotka tiedän olevan ei-lenkkeilyhaluisia, ovat olleet todella ylipainoisia.
Sinuna en ottaisi toista koiraa vielä. Kyllä se vanhus yksinkin pärjää jos on siihen tottunut ainoana koirana. Itseasiassa voi halutakin rauhaa ja innokas pentu voisi stressata. Ja sitten kun pentu tottuisi toisen koiran läsnäoloon ja vanhus kuolisi, sille olisi hankittava taas kaveri... Jos otat toisen koiran, onko sille edes aikaa, kuulostaa siltä ettei ole. Kuka opettaa sisäsiisteyttä jos olette päivät töissä? Menee aika kauan ennenkuin pentu jaksaa pidättää useita tunteja.
poju 1,5 vuotias normaalipainoinen ollut aina, eikä koskaan ole pahemmin lenkkeilystä ole välittänyt, tykkäisi vaan nyhjätä kotosalla:) Puoliväkisin lenkkeilyltä välillä tuntuu, mutta onhan kuntoa pidettävä yllä, lenkkiä tehdään päivittäin 3-5km. niin ja lekuri on pyrysen kyllä tutkinut, muttei sillä mitään elimellistä vikaa haluttomuuteen ole, se vaan ei diggaa vieraissa ympyröissä pyörimisestä... vissii jos noita kahta muuta vanhempaa koiraa ei olis sitä lenkillä "tsemppaamas" ni ei varmaa kilometriä kauemmas kotoa lähtis;)
vanhin koiristani, 2kk päästä 12v narttu pitää tästä pyrysestä todella paljon ja pitää sitä kuin pentunaan, leikkii ja touhuaa sen kanssa, sitten on tämä toinen narttu 7v joka taas ei halua olla ukkelin kanssa kovin paljon touhussa missään muodossa, mutta tulevat toimeen (on hieman mustis ja pelkää ..joskus.. että pyryn saama huomio on pois siltä, rakastaa näet enemmän ihmisten seuraa kuin nelijalkaisten;) riippuu hyvin paljon koiran luonteesta kuinka pärjäisivät yhdessä. tämä vanha narttuni ei ole niin läheisriippuvainen ihmisistä, joten ei koe oloaan uhatuksi. Mutta toisaalta uskon että jos koira on noin kauan ollut ilman toisen koiran seuraa, niin se kyllä pärjää varmasti jatkossakin ilman, pian voi käydä niin, kuten nyt minullekkin, että vanhin koirista ei enää kulje pitkillä lenkeillä mukana, vaan pienillä hyppelyillä .. kahta koiraa on vielä helppo flexeilläkin taluttaa 3 koiraa on jo vähän haastavampi;) varsinkin jos yksi on vielä "riehuiässsä" oleva rasavilli;)