Onko kokemuksia Salon synnäristä? Henkilökunta, tilat jne...
Salon SYNNÄRI, KOKEMUKSIA?
tuleva äiti
263056
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Käy tutustumassa etukäteen sinne. Kenenkään kertomuksiin ei kannata paljoa perustaa, koska kaikki riippuu siitä, onko synnytys ollut äidille helppo vai vaikea. Kokemuksia on yhtä paljon kuin synnytytksiäkin.
Yleisesti ottaen Salon sairaalan synnytysosastoa on kovasti kehuttu ja sinne on jopa haluttu muualtakin synnyttämään.
Kehuttu on, mutta kritiikki vaiennetaan. Synnytykset hoidetaan kokemuksella ja ammattitaidolla. Omia toiveita saa esittää.
Ns. vauvamyönteisyys lapsivuodeaikana on asia, mikä ansaitsee kritiikkiä. Touhotetaan imetyksestä ja luonnonmukaisuudesta niin, että vauvan terveys vaarantuu. Jos äidiltä ei tule maitoa niin ei tule ja piste. Silloin pitäisi turvautua lisäruokaan ei vain esittää vauvan nälkäänsä huutaessa, että "kyllä oman äidin maito riittää". Toinen asia mitä kyseisessä paikassa tehdään, niin syyllistetään äitiä. Imetti äiti tai ei, niin tärkeintä on äidin hyvinvointi, jolloin myös lapsi voi hyvin. Tavallaan olen kokenut hoitovirheen kyseisen asian tiimoilta, mutta hankala näyttää toteen. Tiedän itse ammattilaisena mitä vauva tarvitsee. Eli varaa mukaan omat tuttipullot ja vastikkeet varmuuden vuoksi, niin vältyt myöhemmältä lastenosaston keikalta.
Länsimaista yhteiskuntaa ei pidä verrata kehitysmaihin. Siellä pienten lasten tärkein ruoka on äidinmaito. Sivistyneessä maassa pitäisi nykylääketieteen kehityksen myötä tietää ja taata myös vauvalle tarpeeksi turvallinen ja tarpeita tyydyttävä elinympäristö. Pieni lapsi alkaa rakentaa kuvaansa itsestään tarpeen tyydytyksen kautta. Ei ole lapsen edun mukaista kieltää nälkäiseltä ruoka, koska länsimaissa on tarjolla riittävän puhdasta korviketta tai luovutusmaitoa.
Varsinaisesti itselläni ei ole ollut ongelmia imettämisen kanssa, päinvastoin. Synnytyksen jälkeen vain kestää ennen kuin maitoa alkaa tulla.
En ole samaa mieltä kanssasi tuosta kritiikistä lapsimyönteisyyttä kohtaan.
Ei meidän tässä sivistyneessäkään maiilmassa pidä kuvitella, että meidän lapsemme ovat jotain speciaalimpaa kuin kehitysmaiden lapset, ja sitä kautta ansaitse enemmän ja parempaa. Se, että näin kuvitellaan, vie lapsen kauas pois luonnonmukaisuudesta. Sitä rataa siten kun jatketaan, niin kasvamassa on pataljoona "pieniä keisareita", jotak määräävät myös vanhempiensa tekemisestä ja toimimat perheenpäänä.
ja äitien kultamussuja on jo nyt koulut ja päiväkodit pullollaan jotka ovat äitien ja isien mielestä niin kilttejä eivätkä tee mitään pahaa ja auta armias jos yrität vanhemmille kertoa että teidän lapsi se vaan oli joka pahojaan teki.
Vauva on ihana mutta kyllä niistä liian monesta on kasvatettu aikamme keisareita joista vanhemmat luulevat liian usein liikoja se on yhteiskuntamme ongelma.
Niin kauan kun vauvoja syntyy on myös ongelmia tällä saralla...
sori vaan pikku mussukoiden omistajat!
Sinunko mielestä on siis oikein, että vauvat eivät saa riittävästi ravintoa? Et siis anna omalle lapsellesi ruokaa, koska kehitysmaidenkaan lapset eivät saa? Vauvamyönteisyyshän on juuri vauvan ehdoilla menemistä; ruokaa ja syliä annetaan silloin, kun lapsi sitä haluaa. Ne ovat ne vauvan tarpeet. Nyt et taida ymmärtää mitä kirjoitat.
Lopettakaamme synnytys ja uusien ihmisten maailmaan tulo, joten kaikki ongelmat poistuvat. Ei olisi enää nälänhätää, sotia eikä pikkutyranneja!
Ymmmärrän hyvin, mistä kirjoitan. On eri asia kärsiä aliravitsemuksesta, kuin tuputtaa liikaa ja liian usein. Ylilihavia lapsia on näiden keisarien joukossa 90%....
Ethän sinä ymmärrä. Minä puhun siis SAS:n synnytysosaston vauvamyönteisyydestä ja mitä se tarkoittaa ja miten toimii! En puhu lapsien liikalihavuudesta, mutta jos se sinua askarruttaa, niin aloita siitä aiheesta uusi keskustelu. Ruuan kieltäminen vauvalta on ihan eri asia kuin lasten liikalihavuus!
Liikalihavuus ja tottuminen ylensyöntiin lähtee useimmiten jo vauvasta asti liikkeelle. Kaikki äidit ei sitä ymmärrä vieläkään valitettavsti.
tekemistä vastasyntyneen kanssa, vauvan ensimmäisten elinpäivien tärkeimmät asiat on riittävä ravinnon määrä ja hoiva.
Lasten liikalihavuudesta puhuttaessa tarkoitetaan sen ikäisiä lapsia jotka alakavat syödä ns.normaalia eli kiinteää ruokaa!
Liikalihavuuteen myös lapsilla on yleisin syy ruokailutottumukset eli jos perheessä vedetään pitsaa hampurilaisia ranskalaisia niistä lihoaa niin lapsi kuin aikuinen, oikeat ruokatottumukset ja terveelliset ovat kaiken perustan a ja o.
lapset useimmiten perivät ne ruokailutottumukset omilta vanhemmiltaan siellä se syy on lasten liika lihavuuteen sekä se että jatkuvasti naperot popsivat limuja karamelleja ei siihen sen kummempia syitä tarvita!
Aivan samalla lailla lihoaa aikuinen!
Pieni vauva osaa itse säännöstellä ruokansa eli tarvitsemansa maidon määrän. Tuo kirjoittajahan kertoi lapsen itkeneen nälkää, eikös vauvalle pitäisi silloin ruokaa antaa?
"ensimmäisten elinpäivien tärkeimmät asiat on riittävä ravinnon määrä ja hoiva."
Ensimmäiset elinpäivät vauva pärjää varsin hyvin vararavinnolla, jonka on napanuoran kautta saanut!
Vauva pärjää ns. vararavinnolla ensimmäiset päivänsä, kuten terveydenhoitaja tiesikin jo kertoa. Hoiva on tärkeämpi kuin ruoan tuputus esnimmäisinä päivinä - siitä ensimmäisten päivien ruoan tuputuksesta muuten alkaa suora tie ylensyömiseen ja liikaliihavuuteen.
Se, että vauva itkee, ei ole aina merkki siitä, että hän on nälkäinen.
Että vauva itkee ensimmäisenä tai toisena päivänä nälkäänsä?? Kyllä se synnytys on vauvalle niin stressaava kokemus että voipi itkeä ihan turvattomuuden tunnetta tai ylipäätänsä "vierasta" ympäristöä!
Yleensä äidit tietää, varsinkin kokeneet. Vauva yleensä hiljenee ruokaa saatuaan, jos on nälkäänsä itkenyt. Se kai se yksinkertaisin keino on.
Kokenut äiti vasta tietääkin, että vauva itkee myös muista syistä kuin nälkäänsä. Pitää oppia tulkitsemaan itkuja, ja sen kyllä oppii ilman kuuluisaa maalaisjärkeäkin. Moni äiti aloittaa ruoan tuputuksen pienenkin inahduksen kuultuaan, ja sitä sitten jatketaan vaikka lapsi osaisi jo muutenkin ilmaista halujaan ja tunteitaan. Ei muuta kuin ruokaa tai karkkia suuhun, ja sillä kuvitellaan paha mieli taoittavan pois.
omista synnytyksistä.Aikoinani olen ollut ihan tyytyväinen. Mutta taas taisi mennä keskustelu asian viereen, huomatkaa mitä ketjun aloittaja kyseli.Ei sunkaan siitä millasia keisareita lapsista kasvatetaan ,siihen ei synnytysosasto paljoakaan vaikuta
Kaksi lastani Salossa synnyttäneenä voin suositella paikkaa varauksetta. Henkilökunta on valtaosin aivan upeaa, myös nuoret kätilöt/hoitajat ovat asiantuntevia ja mukavia. Mitään en jäänyt kaipaamaan, kaikki tarvittava ja vähän ekstraakin saatiin. Imetysopastus on ko. paikassa huippuluokkaa, eikä siellä lapsia nälässä pidetä..
Minä olen synnyttänyt kaksi lasta SAS:issa ja tunnen suuren määrän siellä synnyttäneitä. Kokemukset ovat oikein hyviä, henkilökunta ammattitaitoista, imetysopetus erinomaista. Ainut tuntemani synnäriä moittiva äiti lähti synnyttämään jo valmiiksi sillä asenteella, että pikkukaupungissa mikään ei voi toimia ja että häneltä ei kuitenkaan maitoa tule, kun ei viimeksikään tullut - ei varmaan, jos omat vastikkeet oli mukana jo ensimmäisinä päivinä.
muuten hyvä paikka, mut täytyy osata vaatia asioita kun siellä ei muuten kerrota ensikertalaiselle äidille kaikkea tarpeellista.esim.itselläni lapsi joutui synnytyksen jälkeen lastenosastolle tiputukseen ja minä yksin yläkerrassa.muutaman päivän päästä kuulin alhaalta että äidillä on mahdollisuus mennä lapsen mukana. Ylhäältä kerrottiin ettei ole.Vaatimalla pääsin lapseni viereen. Et kaikkea voi sattua.
Tehtiin keisarileikkaus liian myöhään, kun piti vaan yrittää ja yrittää synnyttää alateitse ja lapsi kärsi hapen puuttesta. Vauva olisi ollut muuten täysin terve. Virheitäkin sattuu... mutta onneksi hyvin harvoin.
Minä olen myös menossa saloon synnyttämään ja eniten pelottaa juuri se että tehdäänkö päätökset keisarinleikkauksesta tarpeeksi nopeasti...olen kuullut useilta että on yritetty pitkälle toista tuntia saada lapsi alakautta ja sitten päädytty lopulta hätäsektioon koska äidin lantio on ollutkin liian ahdas.
Itsellä synnytystapa-arviointi tehty ja todettiin että tiukkaa tekee mutta pitäisi alakautta mahtua.
E.V.V.K.
saatte vaan pikkuäidit itsestänne idiootin kuvan.. olette muka niin tärkeitä ja loppu viimeks menee tosta synnärikokemuksesta vajaa vuosi niin istutte anttoniossa päiväsiiderillä muiden äitien kanssa.. sitä varmaan kutsutaan "äiti-lapsipiiriksi".. haloo!!!
Tottakai joka kerta kokemus on erilainen. Äiti on herkässä mielen tilassa jne. hoitajat vaihtuvat ja ovat kukin persooniaan.
Sen mitä olen huomannut, niin uudet 2006 hoitajat eivät enää ole koulutettu vauvamyönteisyyteen kuten 2003. Omalla vauvallani oli lupaani kysymättä 2006 annettu tutti ja tuttipullosta maitoa! Vauva joutui lastenosastolle, ja siellä antoivat 2006 pullosta. Itse jouduin huolehtia, että maidon eritys lähti käyntiin. Lypsin esim. öisin, jolloin maitoa erittyy. Enää ei ole kovin tiukkaa siis tuo vauvamyönteisyys. Olen kuullut jopa äidistä, joka ei imettänyt ollenkaan "kun ei tullut" 2006.
Joo, no mä en imettänyt vuonna 2006 syntynyttä poikaani "koska ei tullut" oli muutenkin niin vaivalloista touhua, ettei meikäläisestä ollut siihen. Se on jokaisen oma asia. Mut kyllä PAKOTETTIIN imettämään synnärillä olo aikana, mikä on musta tosi väärin, jos ei tipu, ei tipu, ja mulla oli niin paska fiilis koko asiasta. Ei tullut muuta tukea, kun -tunge vaan se tissi suuhun, kyllä se sieltä, plaplaplaaaaa...Lapsi huusi koko ajan, kun ei saanu ruokaa tarpeeksi, eivät suostunu antamaan lisämaitoa, ilmankos on niin luikero. Loppu huuto, kun päästiin pois "valvovien" silmien alta ja nannit kehiin.
Että semmosia...Muuten ihan ok paikka synnyttää..
Kaksi kertaa ollaan oltu, viimeeksi keväällä. Hyvin on kummallakin kerralla mennyt. Henkilökunnalle 10