Ateistit kaapista ulos!

hmmmmhhhhh

Ovat ateistit Suomessa ikäänkuin kaapissa, niinkuin homot ja lesbot joitakin vuosia sitten? Vaikka suomalainen ei uskoisi Jumalaan, ei hän silti uskalla tunnustautua ateistiksi. Uskosta toitotetaan paljon lehdissä ja TV:ssä, rippikoulusta puhutaan paljon, mutta uskonnottomuutta piilotellaan. Pidetäänkö sitä häpellisenä?

19

525

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • olet..

      Itse olet kaapissa!

    • ja niin...

      Tossa ja kristinuskon pitäs tunnustaa reilusti saatana jumalakseen koska on sitä koko olemassa olonsa ajan jumalana palvellut. Siitä on todisteita vaikka kuinka paljon, satoja mijoonia ihmisiä murhannut ja murhauttanut on älä tapa käskynkin rikkojana saatananpalvelja.

    • Ritari-90

      Ihmiselle on luonnollista yrittää sulautua massaan. Radikaalien ajatusten esittäjiä on liian harvassa, ja näitä harvojakin paheksutaan. On siis ihan ymmärrettävää, että ihmiset teeskentelevät olevansa "normaaleja", suomalaisia ihmisiä, siis kristittyjä.

      Käytännössähän varmaan 90% suomalaisista ev. luterilaisista on pelkkiä ateisti/agnostikkoja tapakristityn viittaan pukeutuneina.

      Ja kyllä, ateismia ja kirkkoon kuulumattomuutta pidetään ainakin täällä päin "häpeällisenä" tai vähintään hassuna.

    • ei kaapissa

      ei ole kirkon eikä minkään uskonnollisen yhteisön etujen mukaista, ja niinpä kansaa on opetettu jättämään järki käyttämättä, kun uskonasioista on kyse. Kritiikittömään tilaan saatetuille uskoville on opetettu, paitsi ihmeellisiä yliluonnollisia kertomuksia ilman todisteen häivääkään, myös, että epäusko on pahaa ja siitä tuomitaan kadotukseen.

      Sukupolvesta toiseen jatkuvalla "uskontokasvatuksella" on kansan syviin ja enimmäkseen oppimattomiin riveihin saatu iskostettua kielteinen käsitys ateismista, jonka takia edelleenkin moni ateisti pysyy kaapissa välttääkseen sosiaalista paheksuntaa.

    • kaapissa?

      "Ovat ateistit Suomessa ikäänkuin kaapissa, niinkuin homot ja lesbot joitakin vuosia sitten? Vaikka suomalainen ei uskoisi Jumalaan, ei hän silti uskalla tunnustautua ateistiksi."

      Ainakin näiden palstojen, varsinkin Ateismipalstan ja Yleistä uskonnoista -palstan, perusteella minun on vaikea uskoa, että noin kovaääniset uskontojen vastustajat ja kovastikin uskontoja ja uskovia pilkkaavat eivät uskaltaisi tunnustautua ateisteiksi. Luulisin, että on juuri päinvastoin. Kun tiedemiehissä on paljon ateisteja, niin sehän joistakin tuntuu vain hienolta kuulua samaan porukkaan, vaikka ei itse olisikaan minkään sortin tiedemies. Käypä noilla palstoilla, niin huomaat itsekin asian. Ateisteja muuten on pari prosenttia väestöstä.

      • perusteet

        ovat kenen tahansa älykkään ja järkeään käyttävän ihmisen arvioitavissa, ja niihin tutustumalla voi saada selville, onko kyse vain halusta samaistua joissakin piireissä arvostettuun tiedemiesten porukkaan.

        Tavisjärkiset eivät tietenkään ymmärrä mitään mm. ateismin tieto-opillisista perusteista, joten heiltä ei voi odottaa tuollaista "porukkaan kuulumishalua" syvällisempää ajattelua.

        Näilläkin palstoilla voi käväistä tieteellistä työtä tekeviä henkilöitä.

        Suosittelen alan kirjallisuutta, kuten Michael Martinin teoksia.


      • perusteista
        perusteet kirjoitti:

        ovat kenen tahansa älykkään ja järkeään käyttävän ihmisen arvioitavissa, ja niihin tutustumalla voi saada selville, onko kyse vain halusta samaistua joissakin piireissä arvostettuun tiedemiesten porukkaan.

        Tavisjärkiset eivät tietenkään ymmärrä mitään mm. ateismin tieto-opillisista perusteista, joten heiltä ei voi odottaa tuollaista "porukkaan kuulumishalua" syvällisempää ajattelua.

        Näilläkin palstoilla voi käväistä tieteellistä työtä tekeviä henkilöitä.

        Suosittelen alan kirjallisuutta, kuten Michael Martinin teoksia.

        "Ateistien esittämät perusteet ovat kenen tahansa älykkään ja järkeään käyttävän ihmisen arvioitavissa, ja niihin tutustumalla voi saada selville, onko kyse vain halusta samaistua joissakin piireissä arvostettuun tiedemiesten porukkaan."

        "Tavisjärkiset eivät tietenkään ymmärrä mitään mm. ateismin tieto-opillisista perusteista, joten heiltä ei voi odottaa tuollaista "porukkaan kuulumishalua" syvällisempää ajattelua."

        Noinhan se tietenkin menee niiden mielestä, jotka eivät itse usko: on tavisjärkiset, jotka uskovat, ja suurempijärkiset, jotka eivät usko. Oletko muuten lukenut niistä tutkimuksista, joissa väitetään, että niillä, jotka uskovat, olisi uskonnollisuus geeneissään, ja niillä, jotka eivät usko, ei taas olisi uskonnollisuutta geeneissään? Minusta tuo teoria selittäisi hyvin, miksi jotkut uskovat ja jotkut toiset eivät usko.

        Tässä joitakin kohtia yhdestä uskonnollisuutta käsittelevästä tutkimuksesta, josta kerrottiin Tieteen kuvalehdessä ( Numero 1/2006 ) Yhdysvaltalainen geenitutkija Dean Hamer uskoo, että uskonnollisuudella on saattanut olla merkitystä myös ihmislajin evoluution kannalta. Uskonto yhdistää ihmisiä, mikä on voinut olla ratkaisevan tärkeää ihmisten kyvylle elää rauhanomaisesti yhdessä. Uskontoa on myös harjoitettu yhteisin palvontamenoin ja rituaalit ovat olleet omiaan vahvistamaan yhteisöllisyyttä.

        Yhteisöllisyyden tuoma kilpailuetu on voinut johtaa siihen, että VMAT2:n henkisyydelle altistava muunnos on säilynyt ihmisen perimässä. Se on saattanut antaa ihmiselle paremamt mahdollisuudet selvitä eloonjäämiskilvassa. Henkisyys ja yhteinen uskonto ovat lujittaneet ja vakauttaneet yhteisöä. Yhteisestä uskonnosta ei ole pitkä matka yhteisiin maallisiin sääntöihin, jotka ovat luoneet järjestystä ja turvallisuutta. Vakaus, järjestys ja turvallisuus ovat olleet henkisesti suuntautuneiden ihmisten kilpailuetu muihin nähden. Siksi uskonnollisuudelle altistava VMAT2:n muunnos on siirtynyt luonnonvalinnan kautta sukupolvelta toiselle.

        Henkisyyden ja uskonnon geneettisen perustan puolesta puhuu monen tutkijan mukaan sekin, että uskonnollisuutta esiintyy kaikisaa tunnetuissa ihmisyhteisöissä. Tämä on tulkittu viitteeksi siitä, että uskonto ei ole syntynyt ainakaan pelkästään lainaamalla kulttuurivaikutteita muilta yhteisöiltä.

        Vaikka henkisyys tai uskonnollisuus voidaan määritellä monella tavalla, useimpien mielestä siihen liittyy tietynlainen ajatusten ja tunteiden normaalia esteettömämpi virtaaminen, jonka vuoksi ihminen ei tarkastele ja tulkitse ympäristöään pelkästään logiikan sanelemista lähtökohdista.

        Noista tutkimuksista lyhyestikin lukiessa syntyy käsitys, että ihmisten uskonnollisuudella on ollut hyvin tärkeä merkitys, eikä ainoastaan yksityiselle ihmiselle itselleen vaan koko ihmiskunnalle. Ehkäpä meitä ei enää edes olisi olemassa, jos kaikki olisivat alun perinkin olleet individualistisia ateisteja.


      • viestilläsi
        perusteista kirjoitti:

        "Ateistien esittämät perusteet ovat kenen tahansa älykkään ja järkeään käyttävän ihmisen arvioitavissa, ja niihin tutustumalla voi saada selville, onko kyse vain halusta samaistua joissakin piireissä arvostettuun tiedemiesten porukkaan."

        "Tavisjärkiset eivät tietenkään ymmärrä mitään mm. ateismin tieto-opillisista perusteista, joten heiltä ei voi odottaa tuollaista "porukkaan kuulumishalua" syvällisempää ajattelua."

        Noinhan se tietenkin menee niiden mielestä, jotka eivät itse usko: on tavisjärkiset, jotka uskovat, ja suurempijärkiset, jotka eivät usko. Oletko muuten lukenut niistä tutkimuksista, joissa väitetään, että niillä, jotka uskovat, olisi uskonnollisuus geeneissään, ja niillä, jotka eivät usko, ei taas olisi uskonnollisuutta geeneissään? Minusta tuo teoria selittäisi hyvin, miksi jotkut uskovat ja jotkut toiset eivät usko.

        Tässä joitakin kohtia yhdestä uskonnollisuutta käsittelevästä tutkimuksesta, josta kerrottiin Tieteen kuvalehdessä ( Numero 1/2006 ) Yhdysvaltalainen geenitutkija Dean Hamer uskoo, että uskonnollisuudella on saattanut olla merkitystä myös ihmislajin evoluution kannalta. Uskonto yhdistää ihmisiä, mikä on voinut olla ratkaisevan tärkeää ihmisten kyvylle elää rauhanomaisesti yhdessä. Uskontoa on myös harjoitettu yhteisin palvontamenoin ja rituaalit ovat olleet omiaan vahvistamaan yhteisöllisyyttä.

        Yhteisöllisyyden tuoma kilpailuetu on voinut johtaa siihen, että VMAT2:n henkisyydelle altistava muunnos on säilynyt ihmisen perimässä. Se on saattanut antaa ihmiselle paremamt mahdollisuudet selvitä eloonjäämiskilvassa. Henkisyys ja yhteinen uskonto ovat lujittaneet ja vakauttaneet yhteisöä. Yhteisestä uskonnosta ei ole pitkä matka yhteisiin maallisiin sääntöihin, jotka ovat luoneet järjestystä ja turvallisuutta. Vakaus, järjestys ja turvallisuus ovat olleet henkisesti suuntautuneiden ihmisten kilpailuetu muihin nähden. Siksi uskonnollisuudelle altistava VMAT2:n muunnos on siirtynyt luonnonvalinnan kautta sukupolvelta toiselle.

        Henkisyyden ja uskonnon geneettisen perustan puolesta puhuu monen tutkijan mukaan sekin, että uskonnollisuutta esiintyy kaikisaa tunnetuissa ihmisyhteisöissä. Tämä on tulkittu viitteeksi siitä, että uskonto ei ole syntynyt ainakaan pelkästään lainaamalla kulttuurivaikutteita muilta yhteisöiltä.

        Vaikka henkisyys tai uskonnollisuus voidaan määritellä monella tavalla, useimpien mielestä siihen liittyy tietynlainen ajatusten ja tunteiden normaalia esteettömämpi virtaaminen, jonka vuoksi ihminen ei tarkastele ja tulkitse ympäristöään pelkästään logiikan sanelemista lähtökohdista.

        Noista tutkimuksista lyhyestikin lukiessa syntyy käsitys, että ihmisten uskonnollisuudella on ollut hyvin tärkeä merkitys, eikä ainoastaan yksityiselle ihmiselle itselleen vaan koko ihmiskunnalle. Ehkäpä meitä ei enää edes olisi olemassa, jos kaikki olisivat alun perinkin olleet individualistisia ateisteja.

        Pidätkö jumalan olemassaoloa loogisena seurauksena siitä, jos osalla ihmisiä on muita suurempi taipumus uskonnollisuuteen?


      • selkeän vastauksen
        perusteista kirjoitti:

        "Ateistien esittämät perusteet ovat kenen tahansa älykkään ja järkeään käyttävän ihmisen arvioitavissa, ja niihin tutustumalla voi saada selville, onko kyse vain halusta samaistua joissakin piireissä arvostettuun tiedemiesten porukkaan."

        "Tavisjärkiset eivät tietenkään ymmärrä mitään mm. ateismin tieto-opillisista perusteista, joten heiltä ei voi odottaa tuollaista "porukkaan kuulumishalua" syvällisempää ajattelua."

        Noinhan se tietenkin menee niiden mielestä, jotka eivät itse usko: on tavisjärkiset, jotka uskovat, ja suurempijärkiset, jotka eivät usko. Oletko muuten lukenut niistä tutkimuksista, joissa väitetään, että niillä, jotka uskovat, olisi uskonnollisuus geeneissään, ja niillä, jotka eivät usko, ei taas olisi uskonnollisuutta geeneissään? Minusta tuo teoria selittäisi hyvin, miksi jotkut uskovat ja jotkut toiset eivät usko.

        Tässä joitakin kohtia yhdestä uskonnollisuutta käsittelevästä tutkimuksesta, josta kerrottiin Tieteen kuvalehdessä ( Numero 1/2006 ) Yhdysvaltalainen geenitutkija Dean Hamer uskoo, että uskonnollisuudella on saattanut olla merkitystä myös ihmislajin evoluution kannalta. Uskonto yhdistää ihmisiä, mikä on voinut olla ratkaisevan tärkeää ihmisten kyvylle elää rauhanomaisesti yhdessä. Uskontoa on myös harjoitettu yhteisin palvontamenoin ja rituaalit ovat olleet omiaan vahvistamaan yhteisöllisyyttä.

        Yhteisöllisyyden tuoma kilpailuetu on voinut johtaa siihen, että VMAT2:n henkisyydelle altistava muunnos on säilynyt ihmisen perimässä. Se on saattanut antaa ihmiselle paremamt mahdollisuudet selvitä eloonjäämiskilvassa. Henkisyys ja yhteinen uskonto ovat lujittaneet ja vakauttaneet yhteisöä. Yhteisestä uskonnosta ei ole pitkä matka yhteisiin maallisiin sääntöihin, jotka ovat luoneet järjestystä ja turvallisuutta. Vakaus, järjestys ja turvallisuus ovat olleet henkisesti suuntautuneiden ihmisten kilpailuetu muihin nähden. Siksi uskonnollisuudelle altistava VMAT2:n muunnos on siirtynyt luonnonvalinnan kautta sukupolvelta toiselle.

        Henkisyyden ja uskonnon geneettisen perustan puolesta puhuu monen tutkijan mukaan sekin, että uskonnollisuutta esiintyy kaikisaa tunnetuissa ihmisyhteisöissä. Tämä on tulkittu viitteeksi siitä, että uskonto ei ole syntynyt ainakaan pelkästään lainaamalla kulttuurivaikutteita muilta yhteisöiltä.

        Vaikka henkisyys tai uskonnollisuus voidaan määritellä monella tavalla, useimpien mielestä siihen liittyy tietynlainen ajatusten ja tunteiden normaalia esteettömämpi virtaaminen, jonka vuoksi ihminen ei tarkastele ja tulkitse ympäristöään pelkästään logiikan sanelemista lähtökohdista.

        Noista tutkimuksista lyhyestikin lukiessa syntyy käsitys, että ihmisten uskonnollisuudella on ollut hyvin tärkeä merkitys, eikä ainoastaan yksityiselle ihmiselle itselleen vaan koko ihmiskunnalle. Ehkäpä meitä ei enää edes olisi olemassa, jos kaikki olisivat alun perinkin olleet individualistisia ateisteja.

        Pidätkö joidenkin ihmisten uskonnollisuutta argumenttina jumalan olemassaolon puolesta?


      • sinä sitten
        viestilläsi kirjoitti:

        Pidätkö jumalan olemassaoloa loogisena seurauksena siitä, jos osalla ihmisiä on muita suurempi taipumus uskonnollisuuteen?

        järkevänä ajatusta, että uskonnollisuus olisi aivan turhaan ilman minkäänlaisia perusteita ihmisillä geeneissä? Vai luuletko, että uskonnollisuus on ihmisillä geeneissä vain siksi, että ne pari prosenttia, joilla ei näin ole, voisivat pilkata uskovia.

        Toinen tutkimus, jossa väitetään uskonnollisuuden olevan geeneissä, on Laura Koenigin tutkijaryhmän tekemä. Sen mukaan perhe ja kasvuympäristö rakentavat lapsenuskon, mutta geenit ratkaisevat, säilyykö uskonnollisuus aikuisiässä. Ulkoisissa tavoissa ympäristön vaikutus on määräävä lapsuudessa. Sisäisessä uskonnollisuudessa geneettinen erilaisuus tai samanlaisuus näkyi jo lapsuudessa.

        "Kuten muutkin persoonallisuudenpiirteet myös uskonnollisuus on perinnöllistä", päättelivät tutkijat Journal of Personality -lehdessä.

        Minusta voitaisiin jo vähitellen hyväksyä se, että ihmiset ovat tuossakin suhteessa erilaisia.


      • kuuluu..
        sinä sitten kirjoitti:

        järkevänä ajatusta, että uskonnollisuus olisi aivan turhaan ilman minkäänlaisia perusteita ihmisillä geeneissä? Vai luuletko, että uskonnollisuus on ihmisillä geeneissä vain siksi, että ne pari prosenttia, joilla ei näin ole, voisivat pilkata uskovia.

        Toinen tutkimus, jossa väitetään uskonnollisuuden olevan geeneissä, on Laura Koenigin tutkijaryhmän tekemä. Sen mukaan perhe ja kasvuympäristö rakentavat lapsenuskon, mutta geenit ratkaisevat, säilyykö uskonnollisuus aikuisiässä. Ulkoisissa tavoissa ympäristön vaikutus on määräävä lapsuudessa. Sisäisessä uskonnollisuudessa geneettinen erilaisuus tai samanlaisuus näkyi jo lapsuudessa.

        "Kuten muutkin persoonallisuudenpiirteet myös uskonnollisuus on perinnöllistä", päättelivät tutkijat Journal of Personality -lehdessä.

        Minusta voitaisiin jo vähitellen hyväksyä se, että ihmiset ovat tuossakin suhteessa erilaisia.

        vastata itsellekin tehtyihin kysymyksiin eikä vain ladella liutaa uusia kysymyksiä toisille.
        Paranna tapasi jos keskusteleminenkin kiinnostaa eikä vain trollailu.


      • keskustelutavoista
        kuuluu.. kirjoitti:

        vastata itsellekin tehtyihin kysymyksiin eikä vain ladella liutaa uusia kysymyksiä toisille.
        Paranna tapasi jos keskusteleminenkin kiinnostaa eikä vain trollailu.

        "Hyviin keskustelutapoihin kuuluu... vastata itsellekin tehtyihin kysymyksiin eikä vain ladella liutaa uusia kysymyksiä toislle."

        Minä vastasin "itsellekin" tehtyyn kysymykseen yksinkertaisella vastakysymyksellä, jonka olisi luullut lapsenkin tajuavan. Jos kirjoitukseni ovat kuitenkin sinulle liian vaikeatajuisia, niin jätä niiden lukeminen kesken ja siirry lukemaan vähän yksinkertaisempia viestejä. Niitäkin täältä löytyy ihan tarpeeksi.

        "Paranna tapasi jos keskusteleminenkin kiinnostaa eikä vain trolallailu."

        Ikävää, jos et ymmärrä vastaustani ja jos sitä sen vuoksi pidät trollailuna. Yleensä pyrin kirjoittamaan yksinkertaisesti, selvästi ja hyvällä suomen kielellä. Mutta kuten sanottu, jos viestini ovat sinulle liian vaikeita, niin jätä niiden lukeminen kesken heti, kun huomaat, että et niitä ymmärrä, ja siirry yksinkertaisempien viestien pariin. Siinä neuvoni.


      • ei tarkoita
        sinä sitten kirjoitti:

        järkevänä ajatusta, että uskonnollisuus olisi aivan turhaan ilman minkäänlaisia perusteita ihmisillä geeneissä? Vai luuletko, että uskonnollisuus on ihmisillä geeneissä vain siksi, että ne pari prosenttia, joilla ei näin ole, voisivat pilkata uskovia.

        Toinen tutkimus, jossa väitetään uskonnollisuuden olevan geeneissä, on Laura Koenigin tutkijaryhmän tekemä. Sen mukaan perhe ja kasvuympäristö rakentavat lapsenuskon, mutta geenit ratkaisevat, säilyykö uskonnollisuus aikuisiässä. Ulkoisissa tavoissa ympäristön vaikutus on määräävä lapsuudessa. Sisäisessä uskonnollisuudessa geneettinen erilaisuus tai samanlaisuus näkyi jo lapsuudessa.

        "Kuten muutkin persoonallisuudenpiirteet myös uskonnollisuus on perinnöllistä", päättelivät tutkijat Journal of Personality -lehdessä.

        Minusta voitaisiin jo vähitellen hyväksyä se, että ihmiset ovat tuossakin suhteessa erilaisia.

        sitä, ettei ateisti myöntäisi ihmisten harjoittavan yleisesti uskontoja, ja ettei uskonnollisuuteen löytyisi luonnollisia selityksiä.

        Ateisti ei usko jumaliin, ja sinulta kysyttiin, pidätkö uskonnollisuutta, tai mainitsemaasi geeniä, argumenttina jumalan olemassaolon puolesta.

        Saisiko vastauksen.


      • ei kopioija
        keskustelutavoista kirjoitti:

        "Hyviin keskustelutapoihin kuuluu... vastata itsellekin tehtyihin kysymyksiin eikä vain ladella liutaa uusia kysymyksiä toislle."

        Minä vastasin "itsellekin" tehtyyn kysymykseen yksinkertaisella vastakysymyksellä, jonka olisi luullut lapsenkin tajuavan. Jos kirjoitukseni ovat kuitenkin sinulle liian vaikeatajuisia, niin jätä niiden lukeminen kesken ja siirry lukemaan vähän yksinkertaisempia viestejä. Niitäkin täältä löytyy ihan tarpeeksi.

        "Paranna tapasi jos keskusteleminenkin kiinnostaa eikä vain trolallailu."

        Ikävää, jos et ymmärrä vastaustani ja jos sitä sen vuoksi pidät trollailuna. Yleensä pyrin kirjoittamaan yksinkertaisesti, selvästi ja hyvällä suomen kielellä. Mutta kuten sanottu, jos viestini ovat sinulle liian vaikeita, niin jätä niiden lukeminen kesken heti, kun huomaat, että et niitä ymmärrä, ja siirry yksinkertaisempien viestien pariin. Siinä neuvoni.

        liian vaikeatajuisella viestilläsi tuota Tieteen kuvalehdestä kopioimaasi tekstiä.
        Jos olet kyseisen artikkelin laatija, niin onhan se kieltämättä silloin sinun kirjoitustasi.


      • väärin
        ei kopioija kirjoitti:

        liian vaikeatajuisella viestilläsi tuota Tieteen kuvalehdestä kopioimaasi tekstiä.
        Jos olet kyseisen artikkelin laatija, niin onhan se kieltämättä silloin sinun kirjoitustasi.

        "Tarkoittanet liian vaikeatajuisella viestilläsi tuota Tieteen Kuvalehdestä kopioimaasi tekstiä."

        Tarkoitin yleensä viestejäni. Kopiointi tarkoittaa koko tekstin sanatarkkaa lainausta. Sitä en tehnyt, sillä tuo Tieteen Kuvalehden juttu oli paljon pitempi. Jos olisin kirjoittanut tuon jutun täysin omin sanoin, niin ensinnäkään minua ei olisi uskottu ja toiseksi siinä olisi mennyt hyvin paljon aikaa. Sitä paitsi minähän mainitsin artikkelin, jota käytin lähteenä. Mikä nyt risoo? Vai eikö tuosta artikkelista olisi saanut kertoa? Jos kirjoittaa täysin omin sanoin, niin ei uskota ja jos käyttää lähteitä, jotka vielä mainitsee, niin ei uskota silloinkaan.


      • helpolla
        ei tarkoita kirjoitti:

        sitä, ettei ateisti myöntäisi ihmisten harjoittavan yleisesti uskontoja, ja ettei uskonnollisuuteen löytyisi luonnollisia selityksiä.

        Ateisti ei usko jumaliin, ja sinulta kysyttiin, pidätkö uskonnollisuutta, tai mainitsemaasi geeniä, argumenttina jumalan olemassaolon puolesta.

        Saisiko vastauksen.

        vastakysymyksellä.

        "Ateisti ei usko jumaliin, ja sinulta kysyttiin, pidätkö uskonnollisuutta, tai mainitsemaasi geeniä, argumenttina jumalan olemassaolon puolesta."

        Vastakysymys oli tämä: "Pidätkö sinä sitten järkevänä ajatusta, että uskonnollisuus olisi aivan turhaan ilman minkäänlaisia perusteita ihmisillä geeneissä?" Voiko tuohon vastata muulla kuin yhdellä tavalla?


      • muuan lukija
        helpolla kirjoitti:

        vastakysymyksellä.

        "Ateisti ei usko jumaliin, ja sinulta kysyttiin, pidätkö uskonnollisuutta, tai mainitsemaasi geeniä, argumenttina jumalan olemassaolon puolesta."

        Vastakysymys oli tämä: "Pidätkö sinä sitten järkevänä ajatusta, että uskonnollisuus olisi aivan turhaan ilman minkäänlaisia perusteita ihmisillä geeneissä?" Voiko tuohon vastata muulla kuin yhdellä tavalla?

        käsitteli uskonnollisuuden olemassaoloa ja merkitystä, eikä Jumalan olemassaoloa.

        Minäkin tahtoisin kuulla, pidätkö yliluonnollisten uskomusten kiistämätöntä olemassaoloa argumenttina Jumalan olemassaolon puolesta.

        Tosin viesteistäsi saa vaikutelman, ettei ymmärryksesi riitä erottamaan Jumalan olemassaoloa ja jumalauskon olemassaoloa toisistaan.


      • vastausta,
        muuan lukija kirjoitti:

        käsitteli uskonnollisuuden olemassaoloa ja merkitystä, eikä Jumalan olemassaoloa.

        Minäkin tahtoisin kuulla, pidätkö yliluonnollisten uskomusten kiistämätöntä olemassaoloa argumenttina Jumalan olemassaolon puolesta.

        Tosin viesteistäsi saa vaikutelman, ettei ymmärryksesi riitä erottamaan Jumalan olemassaoloa ja jumalauskon olemassaoloa toisistaan.

        vaikka kirjoitit loukkaavasti? En halua kuulla mielipiteitäsi yhtään tuon enempää. Keskustelen mieluummin asiallisten kirjoittajien kanssa.


      • sinun..
        vastausta, kirjoitti:

        vaikka kirjoitit loukkaavasti? En halua kuulla mielipiteitäsi yhtään tuon enempää. Keskustelen mieluummin asiallisten kirjoittajien kanssa.

        vastauksestasi jollekulle:

        "..jonka olisi luullut lapsenkin tajuavan. Jos kirjoitukseni ovat kuitenkin sinulle liian vaikeatajuisia, niin jätä niiden lukeminen kesken ja siirry lukemaan vähän yksinkertaisempia viestejä. Niitäkin täältä löytyy ihan tarpeeksi."

        Kun täällä ei käytetä nikkejä, niin ei tiedä, milloin on kyseessä eri kirjoittajat, mutta tuon loukkaavampaa ja muita keskustelijoita vähättelevämpää viestiä saa hakea.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ukrainan ulkoministeri: Moskova aistii tappion Ukrainassa

      Dmytro Kuleban mukaan Venäjä yrittää puheillaan pelotella länsimaita. Ukrainan ulkoministerin Dmytro Kuleban mukaan Venäjän esittämät varoitukset kol
      NATO
      265
      4364
    2. Stefu haikailee

      Julkaisi stooreissa kuvan vickestä. Sitten Martinasta treenaamassa Hangossa ulkona. Hmm.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      265
      3546
    3. Harmi mies ettet arvostanut

      Minua tarpeeksi. Myöhemmin kaikki olisi palkittu ja olisin antanut sinulle aitoa rakkautta. Tämä sattuu mutta yritän ajatella, että ehkä se rakkaus ku
      Ikävä
      159
      1869
    4. Oi! Legandaarinen Vesa-Matti "Vesku" Loiri, 77, poseeraa kahdessa eri kuvassa - Some riemastui!

      Vesa-Matti "Vesku" Loiri on kyllä legenda jo eläessään. Hienoa nähdä, että virtaa piisaa. Voimia, iloa ja eloa, Vesku! https://www.suomi24.fi/viihde
      Suomalaiset julkkikset
      25
      1746
    5. Lavrov väläyttelee WW3:sta

      Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov varoittaa, että kolmannen maailmansodan uhka on todellinen. Lavrov sanoi venäläiselle uutistoimisto Interfaxille,
      Maailman menoa
      299
      1462
    6. Ketä Sofia fanit veikkaatte seuraavaksi lompakoksi?

      Kenestä Sofia höynäyttää itselleen seuraavan lompakon?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      134
      995
    7. Suomi24 kysely: ihmisten kuplautumista ei pääosin koeta vakavaksi ongelmaksi

      “Kuplautumista on mahdotonta estää. Ihmiset ovat aina viihtyneet samankaltaiset arvot ja maailmankatsomuksen jakavassa seurassa ja muodostaneet sen pe
      Suomi24 Blogi ★
      18
      909
    8. Voiko hyvää omatuntoa ostaa?

      Olen tässä nyt muutaman päivän paininut erään rahaan liittyvän pulman kanssa. Kerron ensin vähän taustaa ... Eli erosin 15 vuoden parisuhteesta 9 vuo
      Sinkut
      235
      869
    9. en vaan saa häntä pois

      Mielestäni pyörimästä. Onko kellekään toiselle käynyt näin? Ihastuin pakkomielteisesti noin vuosi sitten erääseen naiseen. Ei vaan katoa mielestä va
      Ikävä
      115
      867
    Aihe