Kavereiden kanssa keskustelu on siis kuin puhuisi seinälle.
Joka kerta kun on jokin asia ottanut päähän, eikä ole millään miksikään muuttunut, olen yrittänyt asiasta keskustella. Minä kerron mikä mättää, riidellään kenties. Sitten sovitaan. Mutta ongelma ei ole mihinkään kadonnut (tai sitten ei olla suostuttu keskustelemaan vaan ollaan vaiettu). Ja ajan kanssa se on muuttunut aina vain suuremmaksi se ongelma, enkä enää osaa puhua ongelmistani. Olen vain oppinut elämään sen kanssa, mutta silloin tällöin ottaa päähän niin v-tusti.
Nyt tilanne on muuttunut sellaiseksi että olen oppinut laittamaan aikani harrastuksilleni, mikä onkin erittäin kehittävää. Vietän illat ja päivät tehden töitä, mutta kun yksinäisyys iskee... ei ole ketään kelle soittaa. Kun on vaikeaa, toivoisin tukea, vaikken osaa tai kehtaa sitä aina pyytää.
Kun puhun kaikesta maan ja taivaan väliltä, eikä kukaan sano yhtään mitään, tiedättekö miltä se tuntuu? Jos yksinäisyys on kamala tunne, entä jos on yksin porukassa?
Saan aina miettiä mitä olen tehnyt väärin, kun kukaan ei sano mitään. Olen jopa kenties tulossa hieman vainoharhaiseksi kun kuvittelen että teen jotain väärää, jota he mielessään ajattelevat, ja kenties alkavat inhota minua ja seuraani, mutteivat vaan sano mitään? Olo on kuin aaveella useimmiten.
Kenties pahinta on kuitenkin, että kavereillani ja minulla on melko pitkä historia. He olivat minulle tärkeä tukipylväs kun olimme nuorempia, ja perhe-tilanne oli sekaisin. Sitten ajelehdimme erillemme vaikka kuinka tappelin vastaan, ja vaikka kuinka lupailtiin ettei niin kävisi.
He ovat silti yhä minulle tärkeitä. Ja haluan tietää enemmän heidän ajatuksistaan. Ainoa sen sijaan mitä tiedän on heidän aikataulunsa ja menneet menonsa mm. muiden kavereiden kanssa.
Kenties kuulostaan ärsyttävältä ruikuttajalta, mutta älkää luulko että aina valitan osaani näin. Joskus vain kaikki kerääntyy liian suureksi ja on pakko päästä purkamaan turhautumistaan jollekin, vaikka ilman mitään kommenttia. Vaikka vain anonyyminä netissä tuntemattomille ihmisille.
kavereiden kanssa keskustelu
kuin puhuisi seinälle.
1
202
Vastaukset
- jonnuli- 83
Voit kirjoittaa mulle : paradis1@luukku.com
Musta voi saada uuden ystävän..... :) Olen tyttö Vantaalta, opiskelen ja oon töissä.. muutan ens kuus avomieheni kans yhteen, mut meidän porukkaan kyl sopii!!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ukrainan ulkoministeri: Moskova aistii tappion Ukrainassa
Dmytro Kuleban mukaan Venäjä yrittää puheillaan pelotella länsimaita. Ukrainan ulkoministerin Dmytro Kuleban mukaan Venäjän esittämät varoitukset kol2614283Stefu haikailee
Julkaisi stooreissa kuvan vickestä. Sitten Martinasta treenaamassa Hangossa ulkona. Hmm.2653487Harmi mies ettet arvostanut
Minua tarpeeksi. Myöhemmin kaikki olisi palkittu ja olisin antanut sinulle aitoa rakkautta. Tämä sattuu mutta yritän ajatella, että ehkä se rakkaus ku1541817Oi! Legandaarinen Vesa-Matti "Vesku" Loiri, 77, poseeraa kahdessa eri kuvassa - Some riemastui!
Vesa-Matti "Vesku" Loiri on kyllä legenda jo eläessään. Hienoa nähdä, että virtaa piisaa. Voimia, iloa ja eloa, Vesku! https://www.suomi24.fi/viihde251707Lavrov väläyttelee WW3:sta
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov varoittaa, että kolmannen maailmansodan uhka on todellinen. Lavrov sanoi venäläiselle uutistoimisto Interfaxille,2981443Ketä Sofia fanit veikkaatte seuraavaksi lompakoksi?
Kenestä Sofia höynäyttää itselleen seuraavan lompakon?133950Voiko hyvää omatuntoa ostaa?
Olen tässä nyt muutaman päivän paininut erään rahaan liittyvän pulman kanssa. Kerron ensin vähän taustaa ... Eli erosin 15 vuoden parisuhteesta 9 vuo235863en vaan saa häntä pois
Mielestäni pyörimästä. Onko kellekään toiselle käynyt näin? Ihastuin pakkomielteisesti noin vuosi sitten erääseen naiseen. Ei vaan katoa mielestä va115852Suomi24 kysely: ihmisten kuplautumista ei pääosin koeta vakavaksi ongelmaksi
“Kuplautumista on mahdotonta estää. Ihmiset ovat aina viihtyneet samankaltaiset arvot ja maailmankatsomuksen jakavassa seurassa ja muodostaneet sen pe18849