TÄSSÄ TALOSSA HUUTAA LAPSET SUUNNILLEEN KOKOAJAN,HERMOT ON MENNY JA ME VANHEMMAT HUUDETAAN KANS KUN ENÄÄ EI JAKSETA...JOKA ASIASTA LAPSET HUUTAA JA VIKISEE MIKÄÄN EI OO KOSKAAN HYVIN MITÄ TÄSSÄ VOI TEHÄ????
JATKUVAA HUUTOA
MITEN TÄMÄ LOPPUU
6703
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Rauhoittua varmaan pitäisi, mutta se on helpommin sanottu kuin tehty. Kouluun meno rauhoitti meillä lapset ja kiljunta on vaimentunut (paitsi nytkin yksi kiukuttelee nukkumaanmenon kanssa). Aikanaan parkkipaikalla kun lapsi oli puraissut paidastani (ja kyljestäni) palan pois pelkkää kiukkuaan ja minä karjaisin hänelle siis oikein JULKISESTI, yksi äiti tuli takavasemmalta ja sanoi, että "ei saa huutaa lapsille". No, oikeassahan hän oli :)
Viisaat vissii sanovat, että aikuinen ei saisi mennä mukaan lapsen kiukkuun ja käyttäytyä samalla tavalla. Niin...
Että LaKKaisit KirjoittaMasta Isoja KirjaiMia.
JA sIt vois Yrittää Että PerheenJäsenet Eivät Enää Huutaisi Toisillensa.
Olen sen ensimmäisen vastauksen kirjoittaja. En ymmärrä yleensäkään näillä palstoilla saivartelijoita, joita kolmas kirjoittaja näyttää olevan. Alkuperäisellä kirjoittajalla on kotona todennäköisesti sellainen tilanne, että apua todella tarvittaisiin. Oletko sitä mieltä, että tuollainen viisastelu auttaa sitä perhettä? Joskus olen itse ollut sitä mieltä, että tauoton kiljuminen on verratavissa keskiaikaisiin kidutusmenetelmiin, joten on ihan turha olla se ylevä äiti, joka tulee sieltä takavasemmalta sanomaan, että "ei saa huutaa". Kai sen nyt jokainen tietää.
Meillä on välillä samanlaista. Huuto ja huutaminen jää kaikille päälle. olen kyllä huomannut, että kun itse huutaa paljon niin lapsetkin alkavat huutamaan meille ja toisilleen.
paras konsti on ollut se että aamulla päättää että tänään ei huuda. Mitä enemmän suututtaa sen rauhallisemmalla äänellä koittaa puhua ja jos lapset on sen ikäisiä niin niitten kanssa voi yhdessä aamulla/illalla puhua ja sopia ettei huudettas toisillemme.
Sekin autaa että edes yksi vanhemmista yrittää olla lähtemättä mukaan siihen huutamis kilpaan. Ja jos itse ei pysty olemaan huutamatta pakenee tilannetta ja jättää sen rauhallisemman aikuisen hoitamaan tilannetta.
Ainahan se ei onnistu itellekään, mutta ite oon 3 ja 6 vuotiaitten lasten kanssa hoksannu senkin että jos reilusti pyytää anteeksi kun itellä on paha päivä ja tulee huudettua turhasta niin sitten hekin osaavat ja ymmärtää ja pyytävät anteeksi huutamistaan aina joskus ainakin.
toivottavasti ois ees jotain apua. Ja se sanonta niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan on ihan totta.
Meilläkin menee välillä huutamiseksi, mutta siihen auttaa yleensä se, että joku perheen jäsenistä alkaa yhtäkkiä puhumaan kuiskaamalla tai viittomakielellä.
mutta voi koittaa myös seuraavia keinoja:
Ensinäkin turha stressi ja suorittaminen pois, mitä väliä, jos joskus vessa pesemättä ja tiskipöytä ja pyykkikori pursuaa ja lattia täynä leluja ja syödään valmisruokia tai ulkona.
Jos lapsia on useampi niin heidät voi jakaa kahteen ja toiset puuhailee äidin ja toiset isän kanssa.
Nyt hyvät ulkoilukelit. Eli ulos tai rannalle niin saavat lapset purkaa energiaa ja ovat rauhallisempia, itselle jotain lukemista mukaan. Jos vielä on lomaa niin kellot nurkkaan ja tekemään sitä mikä huvittaa vaikka iltamyöhällä.
Tepsinyt ainakin meillä nämä keinot.
Tuo jatkuva huutaminen on ikävä opittu tapa jonka lapset oppivat vahemmiltaan.