Onko kellään samanlaista kohtauksen jälkeen. ENsin lähtee taju, kouristelee ja siitä kun herään niin pelästyn ihan hirveesti että mitä on tapahtnutu ns. sydänkohtauksen partaalla :( ja sen jälkeen lähtee taas taju eli nukahdan enkä herää vasta kun joku tulee herättämään...voin nukkua vaikka 8h putkeen keskellä kirkasta päivää.
näitä kohtauksia on tullut nyt muutama..
Kerran mulle kävi aika ikävästi kun olen kaupungilta mennyt kävellen kotiin ja saanut kohtauksen pyörätiellä. Viime kertainen oli sellainen että poliisit olivat nähneet kun sain kohtauksen. Olivat tulleet mua herättelemään ja muistan vain sen kuin säikähdin niin että sydäri ei ollut kaukana..kuitenkin mulla oli taas "taju lähteny" eli nukahdin samantien uudestaan..heräsin lopulta siihen kun ambulanssi miehet taputtelivat poskelle ja nostivat mua baareille. sen heräämisen jälkeen olin niin veto pois että ei edes tajunnut enää missä mennään.
onko tämä tyypillinen epilepsia kohtaus? mulla on neurolle aika ensi kuussa kun kohtaustyypit ovat muuttuneet..pahempaan :(
näitä kohtauksia on tullut nyt muutama..
Kerran mulle kävi aika ikävästi kun olen kaupungilta mennyt kävellen kotiin ja saanut kohtauksen pyörätiellä. Viime kertainen oli sellainen että poliisit olivat nähneet kun sain kohtauksen. Olivat tulleet mua herättelemään ja muistan vain sen kuin säikähdin niin että sydäri ei ollut kaukana..kuitenkin mulla oli taas "taju lähteny" eli nukahdin samantien uudestaan..heräsin lopulta siihen kun ambulanssi miehet taputtelivat poskelle ja nostivat mua baareille. sen heräämisen jälkeen olin niin veto pois että ei edes tajunnut enää missä mennään.
onko tämä tyypillinen epilepsia kohtaus? mulla on neurolle aika ensi kuussa kun kohtaustyypit ovat muuttuneet..pahempaan :(
Vastaukset 3
Vanhimmat
...muistoja on, ja arpia, vieläkin tekee pahaa ajatella kun kuulostaa niin tutulta. Kaikilla se on vähän erilaista, mutta kroppasihan tosiaan kramppaa kohtauksen aikana niin pahasti, että jokaikinen lihas ja aivot ja kaikki mahdollinen joutuu todella kovalle rasitukselle. Sen jälkeen keho vetää automaattisesti itsensä ZzZzz, koska se on niin ylirasittunut. Mulla oli ihan samanlaista, kerran sain terassilla kohtauksen, ja heräsin tunnin päästä pää kaverin sylissä ja automaattisesti aloin itkemään, kun olin niin pihalla... Niin kävi aika usein. Onneksi kaverit oli jo niin tottuneita siihen, että antoivat mun vetää sikeitä rauhassa, eivätkä alkaneet härkkimään ja soittelemaan turhaan ambulanssia kun oli ihan norm. kestoinen GM-kohtaus.
Se on vaan yritettävä jaksaa, muuta en voi sanoa. Itselläni kesti tuo NOIN PAHA tilanne vuoden verran, kohtauksia tuli päivittäin ja olin niin sumussa koko sen ajan.. Nyt ovat lääkkeet potkineet sen verran hyvin, että olen käynyt 3 vuoden ammatillisen koulutuksen ja ajellut autoakin jo... 4 vuotta?! Vakituinen työpaikkakin on...
Toivottavasti neurolla löytävät juuri SINULLE oikeat lääkkeet, että pääset jatkamaan elämää..
Yritähän jaksaa.
:)
Joka kerran heättyäni tajuttomuudesta pelästyn kauheasti. Seuraavaksi nukun tuntitolkulla...
Aika tyypilliseltä tuo kaikki tuntuu. Minulla isot kohtaukset ovat yhtä lukuunottamatta tulleet aina yöllä. Kohtauksen jälkeen on sekava olo ja nukun heti perään, mieluiten useamman tunnin. Vasta aamulla pystyn tarkistamaan, onko tullut vaurioita esim. mustelmia, ruhjeita tai olenko purrut pahasti kieleen. Saan ison kohtauksen jälkeen aina seuraavaksi päiväksi migreenin kaltaisen tuskaisen päänsäryn, joka helpottaa iltapäivän kuluessa nukkumalla ja lepäämällä. Raajat ovat kipeät, veto pois ja mieli matalalla. En tiedä tilannettasi, itselläni rankemmat lääkemäärät ovat helpottaneet paljon tilannetta. Lisäksi pyrin välttämään mahdollisuuksien mukaan stressiä, valvomista ja epäsäännöllisiä ruoka-aikoja. Onneksi sulla on aika neurolle.