Minulla on ollut ongelmia painoni kanssa niin kauan kuin muistan, ala-asteen ensimmäisillä luokilla vasta sen tajusin, silloin siitä vasta tuli kiusallista. Koskaan minua ei kuitenkaan asiasta kiusattu, ja elin hyvin onnellisen lapsuuden monien ystävien parissa.
Olen aina ollut siis liikalihava. Kyse ei ole noin kymmenestä kilosta, ja siitä että söisin tavallista enemmän ruokaa tai herkkuja. Itse asiassa en tiedä mistä kyse on.
Itsetuntoni on nollassa. Ajattelen aina, että elämäni olisi paljon parempaa - itse asiassa täydellistä - jos olisin laihempi. Koskaan en ole kuitenkaan kärsinyt syömishäiriöistä, johtuen kenties erittäin surkeasta itsehillinnästäni. Kihlattuni mielestä olen kuitenkin jotain maailman kauneinta ja seksikkäintä. Koskaan en usko mitä hän sanoo, vaikkakin hymyilen ja kiitän. Hän on kultainen, ja uskon vahvasti että hän on sitä mieltä oikeasti. Tosin, tämä saa minut pohtimaan onko hänellä kaikki ihan hyvin.
Näyttäisi siltä että painoni on pysähtynyt 100kg kieppeille. Viimeksi kun katsoin, se oli muistaakseni 108kg, isoin tähän asti. Ja vaikka asia huolestuttaakin, tiedän että en voi tehdä asialle mitään. Minulla on todettu kilpirauhasen vajaatoiminta, johon syön lääkkeitä joka päivä. Tämä osaltaan voisi selittää ylipainoani lapsuudesta asti, mutta edes lääkkeiden avulla painoni ei laske. Olen myös harrastanut runsaasti liikuntaa, ja syönyt terveellisesti ja paljon vähemmän kuin nyt. Tällöinkään painoni ei hievahtanutkaan. Lopulta tulin siihen tulokseen, että on vain paljon helpompaa jättää jumpissa ja salilla käyminen, ja käyttää aika esimerkiksi opiskeluun.
Koska olen n. 160cm pitkä, liikun siinä vaikeasti ja sairaalloisesti lihavan kieppeillä. Se kuulostaa ihan kamalalta. Mutta laihduttaminen ei koskaan ole tuottanut mitään tulosta edes sairaanhoitajan avustuksella, vaikka kerran painostani yhtäkkiä tippui n.10kg ilman että tein mitään. Kohta en enää välitä. Tiedän että olen riski monille sydän- ja verisuonisairauksille, mutta vielä en niistä ole kärsinyt. Olen kylläkin vasta päälle 20-vuotias.
En tiedä mitä minun pitäisi tehdä, haluaisin kerrankin tuntea itseni kauniiksi. En uskalla enää katsoa peiliinkään, ja säikähdän kun näen itseni. En jaksaisi ihmisten katseita ja perheenjäsenten laihdutuskehotuksia. Tekisin mitä vain että olisin normaali. Ihannepainoni olisi n.60kg. Siihen olisi matkaa noin 40kg. Tuntuu mahdottomalta.
En vain pysty enää tähän.
Olen aina ollut siis liikalihava. Kyse ei ole noin kymmenestä kilosta, ja siitä että söisin tavallista enemmän ruokaa tai herkkuja. Itse asiassa en tiedä mistä kyse on.
Itsetuntoni on nollassa. Ajattelen aina, että elämäni olisi paljon parempaa - itse asiassa täydellistä - jos olisin laihempi. Koskaan en ole kuitenkaan kärsinyt syömishäiriöistä, johtuen kenties erittäin surkeasta itsehillinnästäni. Kihlattuni mielestä olen kuitenkin jotain maailman kauneinta ja seksikkäintä. Koskaan en usko mitä hän sanoo, vaikkakin hymyilen ja kiitän. Hän on kultainen, ja uskon vahvasti että hän on sitä mieltä oikeasti. Tosin, tämä saa minut pohtimaan onko hänellä kaikki ihan hyvin.
Näyttäisi siltä että painoni on pysähtynyt 100kg kieppeille. Viimeksi kun katsoin, se oli muistaakseni 108kg, isoin tähän asti. Ja vaikka asia huolestuttaakin, tiedän että en voi tehdä asialle mitään. Minulla on todettu kilpirauhasen vajaatoiminta, johon syön lääkkeitä joka päivä. Tämä osaltaan voisi selittää ylipainoani lapsuudesta asti, mutta edes lääkkeiden avulla painoni ei laske. Olen myös harrastanut runsaasti liikuntaa, ja syönyt terveellisesti ja paljon vähemmän kuin nyt. Tällöinkään painoni ei hievahtanutkaan. Lopulta tulin siihen tulokseen, että on vain paljon helpompaa jättää jumpissa ja salilla käyminen, ja käyttää aika esimerkiksi opiskeluun.
Koska olen n. 160cm pitkä, liikun siinä vaikeasti ja sairaalloisesti lihavan kieppeillä. Se kuulostaa ihan kamalalta. Mutta laihduttaminen ei koskaan ole tuottanut mitään tulosta edes sairaanhoitajan avustuksella, vaikka kerran painostani yhtäkkiä tippui n.10kg ilman että tein mitään. Kohta en enää välitä. Tiedän että olen riski monille sydän- ja verisuonisairauksille, mutta vielä en niistä ole kärsinyt. Olen kylläkin vasta päälle 20-vuotias.
En tiedä mitä minun pitäisi tehdä, haluaisin kerrankin tuntea itseni kauniiksi. En uskalla enää katsoa peiliinkään, ja säikähdän kun näen itseni. En jaksaisi ihmisten katseita ja perheenjäsenten laihdutuskehotuksia. Tekisin mitä vain että olisin normaali. Ihannepainoni olisi n.60kg. Siihen olisi matkaa noin 40kg. Tuntuu mahdottomalta.
En vain pysty enää tähän.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.