Lopullinen totuus lieksalaisille

Näin se on mitä sanot ja kyllä sen kaikki tietää. Ei vain ennen ole kukaan kehdannut sitä ääneen sanoa. Ollaan me täällä asuvat tietyllä tapaa sortteerattuja. Eikä ihan sitä fiksuinta joukkoa valitettavasti. On tainneet ne fiksuimmat mennä nuorina koulutuksen mukana muille maille markkinoillle.

Nyt alkaa kohta ankarat turpakäräjät jos sinä häiskä tuommosia vielä kerrankin kirjottelet. Ite oot jotain sikalan pohjasakkaa ja oo ihan vapaasti vain minun puolesta.

Lieksalaiset on älyllistä ja nerokasta väkeä, muut paitsi sinä. Tyhmimmät ja laiskimmat on täältä lähteny karkuun kun ovat halunneet vältellä työntekoa

On viisaat aivot vuotaneet Lieksasta muualle vaikka avauksen tekijältä on vissiin aivot vuotaneet huussin reikään.
Kräääähhhh, gääääähhhh, hoooo, hohohoooooo. Mikä vitsi....

Itse aloittaneen viisauteen en ota kantaa, mutta muutoin kirjoitus pitänee pitkälti paikkansa. Surukseni huomasin saman kun autoilin pitkin Lieksan katuja ja teitä sunnuntaina 11.8.: Porukkaa oli liikkeellä harvakseltaan ja nekin harvat, jotka vastaan tulivat olivat joko vanhuksia, juovuksissa tai jälkeenjääneitä. Kellä lipsui virsu, kuka eteni pää kallellaan.

Mutta minkäpä Lieksa kehitykselleen enää mahtaa. Kaupungin nykytilasta ei voi syyttää pelkästään Lieksalaisia itseään. Maantieteellinen sijainti, valtion harjoittama, etelän värilähiöiden kasvua suosiva aluepolitiikka ja kapitalistinen ahneus vetävät osaamista, yritteliäisyyttä ja onnistujia muualle. Eipä siinä paljoa niidenkään harvojen paikallisten osaajien ponnistelut auta.

Mutta tässä ikävässä tilanteessa Lieksalaisten tulisi valita johtajikseen juuri ne harvat osaajat, joita vielä kaupungissa on. Lisäksi Lieksan tulisi saada, mahdollisesti isommallakin rahalla houkuttelemalla kaupungin johtoon visionäärejä, jotka ovat nähneet ja kokeneet myös onnistumista ja itsekin onnistuneet. Samoin yrittäjien ja onnistujien jatkuva kaunainen kampittaminen tulisi kitkeä pois.

Avaaja ilmeisesti itse kuuluu tuohon mainittuu väestöosaan. Muuten ei noin paksupäinen kirjoitus ole selitertävissä. Jos soveltunet edes aputöihinkään. Kuka teskstin puolestasi naputteli, itse et siihen kyhllä kykenisi.

Kuules sinä nyt. Ei 50- ja 60-luvuilla menty Yhteislyseoon älyn perusteella vaan sinne meni vain rikkaitten kakarat. Ei köyhillä ollut sinne mitään asiaa.
Kirjat makso, oli lukukausimaksut ja jos asui kauempana niin matkat maksoi tai piti hankkia kortteeri Lieksalta.
Vai vielä että olisi älykkäimmät menneet joka luokalta, onpas paksuu tarinaa. Vai mitä on muut mieltä, niinkö se meni?
Sitten kun tuli peruskoulu niin tilanne muuttu mutta kyllä lukio oli edelleenkin se kallis kynnys köyhän muksulle.

Onneksi nyt on kaikilla netti, jolla pitää yhteyttä !

Ei niillä lukion tiedoilla

muuten tänäpäivänä kovinpitkälle potki !

..Helsinkiin saada sivistynyttä väkeä asumaan. Vieläkin siellä on lieksalaisille tilaa, koska pitkin nenäänsä katsovien ja itseään täynnä olevien ihmisisten määrä ei ole vielä päässyt taittumaan tappion puolelle

Ikävä kyllä osa entisistä lieksalaisista on samaistunut tuohon nyrpeään ja harmaaseen massaan, josta ei ota selvää vaikka kuinka lapiolla kaivelisi. Päivääkään ei osata sanoa, vaan kohautetaan olkapäitä ja katsellaan tähtiä aurinkoisena kesäpäivänä.

humu. Nyt sinä unohat vanhempien varallisuuven ja pitkät matkat. Kirjat makso, oli lukukausimaksu. Kauempana asuvilla makso matkat junalla tai linja-autolla aika paljon.
Lisäksi suurimmasta osasta pitäjää ei edes ollut päivittäisiä linja-autoja ja muksujen piti asua Lieksalla. Se vasta maksokin paljon rahhaa.
Oli semmosissa tappauksissa pienelle kölöville aikamoinen asia muuttaa talveksi pois kotoa Lieksalle asumaan vieraitten hoiviin. Joku saatto asuakin Lieksalla sukulaisten luona. Kun olivat tuttuja ja sai asua halvalla. Ja piti ruokailla kortteeriperheessä.
Ei yhtieskouluun voinu pyrkiä kuin pieni osa Pielisjärven mukuloista kun oli koulu niin kaukana. Tyhmimmät sinne meni ja ne jotka halusi lukee herraoiksi ja päästä elämästään mahollisimman helepolla. Älykkäimmät ja työlle ahneimmat jäi jatkamaan sukua kotipitäjäänsä.