Niin on taas yksi kesäloma loppumassa...huomenna olisi töihin lähtö. Onhan se kiva kun näkee tutut työtoverit ja pääsee kuulumisia vaihtamaan, mutta silti ensimmäin työviikko aina loman jälkeen tuntuu raskaalta kunnes työ- ja heräämisrytmistä saa taas kiinni.
loman loppu
minä 07
6330
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
alkaa työt huomenna, tympäsee vähän mutta toisaalta onhan se kiva päästä takasin siihen normaaliin elämän rytmiin..
Viikon päästä sitä ei edes muista että on ollu loma, niin äkkiä siihen taas tottuu..
ja piiiiiittkä loma,liian pitkä!
ollu pitkä loma mutta oisin vielä mielelläni pari viikkoo kotona..
Töihin meno!
Jo muutaman huilikuukauden jälkeen moinen ajatus tuntui vastenmieliseltä.
Nyt 11:sta vuoden totuttelu on viimeistään vakuuttanut minut yli 50:sten työssä käymisen tarkoituksettomuudesta.
Luultavasti pitkään samassa työpaikassa olleet kokisivat vapausvaihtoehdon turvattomaksi.
Ajatusmaailma on käpertynyt työn ympärille ja kaikki muutokset nähdään uhkina.
Käsitys omasta korvaamattomuudesta on myös ehdoton.
Tai ainakin ahneus on iskenyt!
Ainoa positiivinen puoli työssä käymisessä on sen kalenteriaikaa rytmittävä vaikutus.
Juhlapyhillä on merkitystä ainoastaan perheen kokoontumisen kannalta.
Lomathan kuuluvatkin vain työssä käyville.
Matkustelu kaikille.
vaihtamaan yksikköä alta aikayksikön, ei ole siis kiinni turvallisuudenpidosta tai työn tylsyydestä!
Eikä edes muutosvastarinnastakaan ja itse olen elinikäinen oppija.
Jos ois liksaa että vois jäädä pois...mutta kesällä kun ei ole mitään mielekästä toimintaa,en kestä mitään rannalla löhöilyä ym mökkeilyä,ajanhaaskausta.
Kesätöihinkään ei oteta enää tän ikästä,edes keikkalaiseksi,kysyin kyllä!
Minä aloitin uudessa työpaikassa ensimmäinen päivä kahdeksatta. Nyt alkaa jo tottumaan, mutta kahden kuukauden lomalta on outoa palata säännölliseen aikaan. Minulla on kiva työ ja saan olla ulkona tai sisällä, ihan miten itse haluan säistä riippuen.