aamulla sataa, nurmikolla kävelen paljain varpain ja alastomana, koira juoksentelee ympärilläni ja ravistelee turkkiaan,
kävelen sateessa alastomana ja vesipisarat virtaavat pitkin kehoani, tunnen kuinka kyyneleet nousevat silmiini, valuvat poskilleni kuumina ja polttavina, sade viilentää kasvoni kun kohotan ne taivasta kohti. itken itseäni, perhettäni, elämääni,sateessa on pikkuruinen lohtu, vaikka minä kärsin, niin sade sataa aina kun luonto määrää, se tuo hiukkasen lohtua elämään, luonnon kauneus, ihana pehmeä sade.
kävelen sateessa alastomana ja vesipisarat virtaavat pitkin kehoani, tunnen kuinka kyyneleet nousevat silmiini, valuvat poskilleni kuumina ja polttavina, sade viilentää kasvoni kun kohotan ne taivasta kohti. itken itseäni, perhettäni, elämääni,sateessa on pikkuruinen lohtu, vaikka minä kärsin, niin sade sataa aina kun luonto määrää, se tuo hiukkasen lohtua elämään, luonnon kauneus, ihana pehmeä sade.
Vastaukset 1
Vanhimmat
muuttuu. Mutta meinaatko sitten syksyn räntäsateissakin ulkoilla ilkosillaan?
Toisaalta kiinnostaisi tuollainen taiteellinen näkykin, kun huomaisi alastoman madonnan vähän kastuneena. Missähän päin näkisi, onko ostettava piletti pitkälle?
Kyllä minä ne kyyneleet ainakin kuivaisin ja voisin vähän helliä surujakin pois