Lapsettomuus ja onnellisuus

Tiinu-Liinu

Olen miettinyt tätä lapsettomuutta ja hoidoissa käynyt nyt noin 3v.
Olen tullut siihen tulokseen että elämäni onnellisuus ei voi olla siitä kiinni saanko koskaan lasta vai en.
En halua tähän maailmaan lasta sen takia että hän olisi onneni ehto, se on liian suuri taakka kasvavalle uudelle ihmiselle.
Mielestäni aikuisen ihmisen on mahdollista löytää tyytyväisyys tässä elämässä ilman lastakin.
Lapsen saanti ja hoitaminen/kasvattaminen on varmasti hienoinpia asioita elämässä, mutta täyden elämän voi elää ilman lastakin.
Ehkä tärkeintä on kehittää elämän taitoja,itsetuntemusta, ystävyyssuhteita, parisuhdetta ym, loputtomasti ei voi surra sitä mistä on jäänyt vaille tai että sai asioita mitä ei halunnut.
Lapsettomuus kriisi tai mikä tahansa muukin kriisi voi auttaa löytämään elämästä tärkeimmät asiat.

Vielä aion yrittää lasta hoidoilla useita vuosia,mikäli raskautumis mahdollisuuksia on.
Fyysisten hoitojen ohella asian psyykkinen työstäminen on auttanut jaksamaan.

Onko muilla ajatuksia aiheesta?

7

1373

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • kaikin keinoin

      sekä lääkärien avulla biolasta, sitten adoptio ja sijaisvanhemmuus. En tässä selitä syitä miksi mikään ei onnistunut mutta kyllä tässä aikamoisen henkisen prässin on läpikäynyt. Edelleen on suru ja katkeruus joskus päällimmäisenä mutta elämästä löytyy paljon muitakin ilonaiheita ( nyt reipas koiranpentu kotona).

    • asia tämä

      lapsettomuus. Tottakai voi elää täyttä elämää vaikkei lapsia saisikaan, mutta kyllä se jonkinlaisen aukon jättää elämään jos oikein kovasti lapsen haluaisi. Oletteko jo selvitelleet mahdollisuuksia adoptioon? Se voisi olla yksi keino saada "oma" lapsi. Omat ongelmansa siinäkin tulee vastaan, mutta tiedän muutaman tuttavaperheen missä kaikki on mennyt ihan hyvin. Itse olin vakaasti sitä mieltä, että mieluummin adoptoisin lapsen kuin tekisin oman, mutta luonto päättikin toisin ennen kuin asia tuli ajankohtaiseksi minun kohdallani.
      Kyllä se vanhempana sitten kuitenkin harmittaa jos kaikkia keinoja ei ole kokeiltu ennen luovuttamista.

      • Tiinu-Liinu

        Adoptio kävisi minulle, mutta mieheni ei ole siihen valmis ainakaan vielä.

        Olen valmis myöskin kaikki keinot kokeilemaan, mutta tämä koskee myös elämänkumppania ei vain minua.
        Kaikki vaihtoehdot eivät käy puolisolle ja kaikkia ei myöskään kelpuuteta adoptioon kuten varmasti hyvin tiedät.

        Aukon voi elämään jättää moni muukin asia.
        Ihmiset sairastuvat vakavasti, kuka fyysisesti kuka henkisesti ym. Lopulta kuoleman kautta lähdemme täältä kaikki.
        Asia on myöskin niin, että kaikki eivät voi saada lasta vaikka kuinka haluamalla haluaisivat ja kaiken tekisivät.
        Silloin täytyy loytää elämään syvyyttä ja tarkoitusta ilman sitä lasta.
        Tunnen onnettomia ihmisiä joilla on lapsia ja elämäänsä tyytyväisiä lapsettomia, jotka olisivat kovasti aikanaan lasta halunneet.

        Asiat ovat hyvin pitkälle myöskin niin hankalia miksi ne itse teemme.


      • Jaki karhu
        Tiinu-Liinu kirjoitti:

        Adoptio kävisi minulle, mutta mieheni ei ole siihen valmis ainakaan vielä.

        Olen valmis myöskin kaikki keinot kokeilemaan, mutta tämä koskee myös elämänkumppania ei vain minua.
        Kaikki vaihtoehdot eivät käy puolisolle ja kaikkia ei myöskään kelpuuteta adoptioon kuten varmasti hyvin tiedät.

        Aukon voi elämään jättää moni muukin asia.
        Ihmiset sairastuvat vakavasti, kuka fyysisesti kuka henkisesti ym. Lopulta kuoleman kautta lähdemme täältä kaikki.
        Asia on myöskin niin, että kaikki eivät voi saada lasta vaikka kuinka haluamalla haluaisivat ja kaiken tekisivät.
        Silloin täytyy loytää elämään syvyyttä ja tarkoitusta ilman sitä lasta.
        Tunnen onnettomia ihmisiä joilla on lapsia ja elämäänsä tyytyväisiä lapsettomia, jotka olisivat kovasti aikanaan lasta halunneet.

        Asiat ovat hyvin pitkälle myöskin niin hankalia miksi ne itse teemme.

        ei lisättävää :) Muuta kuin hienoa,että olet oivaltanut elämän jatkuvan ja olevan upeita kokemuksia täynnä vaikka ei lasta saisikaan :))


    • Samaa mieltä

      Olen kanssasi aivan samaa mieltä. Meilläkin vuosien kokemus lapsettomuusasian kanssa ja tuntuu, että kun me olemme pikkuhiljaa päässeet asian kanssa sujuiksi, muut ihmiset tätä eivät ymmärrä. Juuri tätä kohtaa, että aikuinen ihminen voi olla tyytyväinen ilman lastakin... Meilläkin on koiria ja mielestäni olemme perhe tällaisenaan. Tietenkin niin kauan on toivoa kun on elämää tai tässä tapauksessa kai niin kauan on toivoa kun on kuukautiset (meillä selittämätön lapsettomuus), ja jaksamme yhä uskoa, että jonain päivänä perheemme saisi vielä uuden jäsenen... Mutta sitä odotellessa, elämme kuitenkin täyttä elämää ja olemme tyytyväisiä siitä mitä meillä jo on.

      • elämä ilman lapsiakin

        Kyllä voi olla hyvää elämä ilman lapsiakin, hyvää ja tasapainoista. Tähän tulokseen olen itse tullut. Ympärillä synnyttää kaikki, nyt on parin kuukauden sisään kolme lähipiiristä synnyttänyt, yksi synnyttää kohta ja tänään sain kuulla että hyvä ystävä on raskaana.

        Olen itse miettinyt paljon tätä lapsettomuusasiaa, ja että lapsettomuudessa on oltava myös etuja, koska kaikilla asioilla on eri puolia.

        Kun ei ole lapsia, on vapaampi tekemään mitä haluaa; voin lähteä reissuun koska huvittaa ja minne huvittaa, saan nukkua yöni rauhassa, minun ei tarvitse kantaa suunnatonta huolta lapseni terveydestä, pärjäämisestä elämässä jne. Minun ei tarvitse pähkäillä ongelmallisten kasvatuskysymysten kanssa. Minulla on rahaa enemmän, parisuhdettani ei koetella raskaudella, synnytyksellä, muuttuneella kropalla & levenneen perseen aihettamalla ongelmalla; lapset eivät vie aikaamme parisuhteelta. Lapsiperheen pitää enemmän tai vähemmän elää lasten ehdoilla, kun lapsia ei ole, näitä ongelmiakaan ei ole. Saamme harrastaa vapaasti, niin paljon kuin huvittaa ja kiinnostaa ja on rahaa, töistä ei tarvitse kiirehtiä pois ehtiäkseen hakemaan lapsen päiväkodista, ei haittaa jos myöhästyy.

        Elämä voi olla täysipainoista ja ennenkaikkea HYVÄÄ myös ilman lapsia. Lapset ovat LAHJA, mielestäni meillä ei kenelläkään ole subjektiivista oikeutta tulla vanhemmiksi, vaan lapset annetaan meille lahjana. Ilman lapsia voi elää hyvää elämää. Itse nautin siitä että olen TERVE, minulla on hyvä mies ja parisuhde, mielenkiintoisia harrastuksia ja hyviä ystäviä, eli kaikki kohdallaan. Lapset olisivat positiivinen lisä, mutta täysin onnellinen voin olla näinkin.

        Voimia kaikille lapsettomuudesta kärsiville!


    • Ilse

      ja osata löytää elämän pienistä iloista, vaikka se suurin haave ehkä jääkin vain haaveeksi. Tosi hyviä ajatuksia sinulla, ja muillakin ketjuun kirjoittaneilla.

      Itse kävimme vuoden verran icsi-hoidoissa ja useissa PASseissa, jotka halusin oman henkisen jaksamiseni takia lopettaa. Hoitojen tulokset olivat aina huonoja, mutta silti lääkärit olivat sitä mieltä, että kannattaisi vielä yrittää. Ehkäpä niin, mutta kokemus oli itselleni niin rankka, etten halua sitä prässiä enää. Toisaalta adoptio on aina tuntunut minulle hyvin luonnolliselta asialta, ja siihen suuntaan olemme siirtymässä pikku hiljaa. Miehellä on jo aikuinen lapsi, mutta silti hän haluaisi lisää lapsia - adoptioasiaa olen antanut hänen ihan rauhassa mietiskellä, ja hän onkin alkanut suhtautua siihen myönteisesti.

      Olen itsekin törmännyt tuohon, mitä joku muukin sanoi, että kun on itse päässyt jotakuinkin sinuiksi lapsettomuuden kanssa, muut eivät sitä halua hyväksyä.

      Kun olen muutaman ystäväni kanssa jutellut hoidoista ja niiden lopettamisesta, pari heistä on alkanut jankuttaa, että kannattaa yrittää vielä, ei nyt vielä heitetä pyyhettä kehään! "Ei se nyt niin rankkaa voi olla", sanoo kirkkain silmin ihminen, joka on saanut omat lapsensa sormia napsauttamalla.

      Tai kun olen sanonut, että ehkä jäämme kokonaan lapsettomiksi, mutta että se asia on sitten vain hyväksyttävä ja löydettävä elämästä muuta merkityksellistä, sanoo toinen, että "kyllä mun elämäni olisi tosi tyhjää ilman näitä lapsia".

      Tuli tosi paha mieli, kun äitini määritteli minut ja mieheni perheettömiksi - olemmmehan me perhe toisillemme, vaikkei lapsia koskaan tulisikaan.

      Ilokseni olen aina, kesken rankimpien hoitojenkin, pystynyt suhtautumaan lapsiin luontevasti ja nauttimaan heidän seurastaan aina kun siihen on tarjoutunut mahdollisuus. En ole tuntenut kateutta lapsiperheellisiä ystäviäni kohtaan, ehkä jonkinlaista haikeaa ihailua vain.

      Onnea hoitoihisi, Tiinu-Liinu, ja kiitos ajatuksistasi!

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ukrainan ulkoministeri: Moskova aistii tappion Ukrainassa

      Dmytro Kuleban mukaan Venäjä yrittää puheillaan pelotella länsimaita. Ukrainan ulkoministerin Dmytro Kuleban mukaan Venäjän esittämät varoitukset kol
      NATO
      261
      4225
    2. Stefu haikailee

      Julkaisi stooreissa kuvan vickestä. Sitten Martinasta treenaamassa Hangossa ulkona. Hmm.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      265
      3455
    3. Harmi mies ettet arvostanut

      Minua tarpeeksi. Myöhemmin kaikki olisi palkittu ja olisin antanut sinulle aitoa rakkautta. Tämä sattuu mutta yritän ajatella, että ehkä se rakkaus ku
      Ikävä
      154
      1803
    4. Oi! Legandaarinen Vesa-Matti "Vesku" Loiri, 77, poseeraa kahdessa eri kuvassa - Some riemastui!

      Vesa-Matti "Vesku" Loiri on kyllä legenda jo eläessään. Hienoa nähdä, että virtaa piisaa. Voimia, iloa ja eloa, Vesku! https://www.suomi24.fi/viihde
      Suomalaiset julkkikset
      25
      1673
    5. Lavrov väläyttelee WW3:sta

      Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov varoittaa, että kolmannen maailmansodan uhka on todellinen. Lavrov sanoi venäläiselle uutistoimisto Interfaxille,
      Maailman menoa
      298
      1433
    6. Ketä Sofia fanit veikkaatte seuraavaksi lompakoksi?

      Kenestä Sofia höynäyttää itselleen seuraavan lompakon?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      132
      933
    7. Voiko hyvää omatuntoa ostaa?

      Olen tässä nyt muutaman päivän paininut erään rahaan liittyvän pulman kanssa. Kerron ensin vähän taustaa ... Eli erosin 15 vuoden parisuhteesta 9 vuo
      Sinkut
      235
      861
    8. en vaan saa häntä pois

      Mielestäni pyörimästä. Onko kellekään toiselle käynyt näin? Ihastuin pakkomielteisesti noin vuosi sitten erääseen naiseen. Ei vaan katoa mielestä va
      Ikävä
      115
      842
    9. Suomi24 kysely: ihmisten kuplautumista ei pääosin koeta vakavaksi ongelmaksi

      “Kuplautumista on mahdotonta estää. Ihmiset ovat aina viihtyneet samankaltaiset arvot ja maailmankatsomuksen jakavassa seurassa ja muodostaneet sen pe
      Suomi24 Blogi ★
      18
      809
    Aihe