lukemisen lauantai-aamuna, nukuin välillä muutaman tunnin ja lopetin tänä aamuna, pakkohan se oli lukea kerralla läpi...
Ihana, aivan ihana, rakastin Snapen onnetonta rakkautta, rakastin sitä, että Dumbledoren heikkoukset oli avainasemassa, rakastin Harryn ja Voldemortin keskustelua, rakastin sitä kuinka Harry alkoi käyttäytymään aikuismaisesti Dobbyn kuolemen jälkeen, rakastin sitä kuinka Neville tappoi Voldemortin käärmeen, rakastin sitä, kuinka Harry palasi pelastamaan Malfoyn, rakastin loppua, all was well.
Mieletön suoritus kirjailijalta, kirjoittaa vuosi toisensa perään jotain noin mielikuvituksellista, melkein jo oletin että viimeinen kirja olisi tasoltaan muita huonompi, mutta ei!
Ihana, aivan ihana, rakastin Snapen onnetonta rakkautta, rakastin sitä, että Dumbledoren heikkoukset oli avainasemassa, rakastin Harryn ja Voldemortin keskustelua, rakastin sitä kuinka Harry alkoi käyttäytymään aikuismaisesti Dobbyn kuolemen jälkeen, rakastin sitä kuinka Neville tappoi Voldemortin käärmeen, rakastin sitä, kuinka Harry palasi pelastamaan Malfoyn, rakastin loppua, all was well.
Mieletön suoritus kirjailijalta, kirjoittaa vuosi toisensa perään jotain noin mielikuvituksellista, melkein jo oletin että viimeinen kirja olisi tasoltaan muita huonompi, mutta ei!
Vastaukset 2
Vanhimmat
vähän oli klisee, ja hmph, KLISEE
Itselleni viimeinen kirja oli paha pettymys. Etenkin Puoliverisen Prinssin yllättävien käänteiden jälkeen odotin Rowlingilta mielikuvituksekkaampaa loppua.
Nyt kun mainitsit, niin Snapen ja Dumbledoren tarinat olivat kyllä kirjan parasta antia. Mutta muuten loppu oli liian ennalta arvattava. Vaikka olenkin romantiikan ystävä, niin olisin suonut edes toisen loppukohtauksen pariskunnista kokeneen huonomman kohtalon.