Siis kysyisin nyt teiltä mitä mieltä olette kaukosuhteista? En tarkoita nyt mitään sellaista, että toinen asuu eripuolella maapalloa tai tuhansien kilometrien päässä vaan jos parilla on sellaiset 300 km välimatkaa. Kysyn koska haluan kuulla teiltä kokemuksianna en siksi, että haluan tietää voiko se toimia koska tottakai se voi toimia, painottaen sanaa voi.
Joka tapauksessa kertokaapa jos olette olleet tai oletta kaukosuhteessa tai ystävänne on tällä hetkellä tai on ollut.
Ps. Kesää on vielä jäljellä eli älkää antako koulujen alun masentaa :)
Joka tapauksessa kertokaapa jos olette olleet tai oletta kaukosuhteessa tai ystävänne on tällä hetkellä tai on ollut.
Ps. Kesää on vielä jäljellä eli älkää antako koulujen alun masentaa :)
Vastaukset 9
Vanhimmat
Itselläni ja tyttöystävälläni välimatkaa on about 350km ja meillä menee paremmin kuin hyvin. Parin viikon päästä tulee vuosi täyteen seurustelua. Joka loma ollaan oltu toistemme luona ja kesäloma ajasta puolet vietimme yhdessä. Vaikka aina joutuukin odottamaan seuraavaa lomaa ja oman kullan näkemistä, niin kyllä se jälleen näkeminen pitkän ajan jälkeen on niin iloinen asia että kyllä odottelu oli kaiken sen tuskan arvoista...
Kaverit oli reilu vuoden yhdessä, välimatkaakin oli ihan kivasti. En ossaa sannoo kilometreinä, mutta suhde ei sitten toiminu. :(
Toivottavasti sulla onnistuu!!! aina kannattee kokeilla! ;D
Itse seurustelin 130 km pääs olevan kans,ei ongelmii sillee ollu, tosin se välimatka vaivas ja tuski toista kertaa tahtoisin,ainakaa ny :/
Itselläni on kerran ollut kaukosuhde.
Poika oli, ja on vieläkin, erittäin mukava ja ihana, mutta seurustelusuhde ei toiminut. Soittelemme toisillemme vieläkin ja olemme todella hyviä ystäviä. Olen kuullut ulkopuolisilta kommentteja, että on ihmeellistä miten hyvinä ystävinä pysyimme suhteen loputtua.
Seurustelu ei toiminut, koska välimatkaa oli liikaa. Vaikka matkaa oli myös suurin piirtein 300 km, emme nähneet toisiamme ja suhde lopahti. Olen silti kiitollinen että olemme ystäviä!
Ainoa neuvoni on, että mieti tarkkaan kenen kanssa aloitat suhteen. Olen todennut että kestävimmät suhteet syntyvät ystävyyspohjalta ja luottamukselta. Mutta jos tunnet, että kestät välimatkan rakkaaseesi ja luotat, että hän pysyy uskollisena, niin kannattaa kokeilla!
Ja nyt on kesäloman viimeinen päivä, alkaa pikkuhiljaa hermostuttaa. :D
kaverini siis on kaukosuhteessa, matkaa heillä on jokuu ..700km?
hyvin se toimii jos vaan kummallakin osapuolella on halua siihen. aikaa ja rahaahan se tietenkin vie mutta mikäpä siinä jos onnistuu.
Mulla ja mun poikakaverilla välimatkaa on joku 60km, ei nyt niin kovin paljoa mutta siltikää ei ehitä oikee nähä kouluaikana ku parhaimmillaa "vaan" kerran viikossa :) jos molemmat oikeesti välittää toisistaa nii kyllä kaukosuhde voi ihan hyvin onnistua :)
No minulla on oikeastaan kauko suhde tyttö on suomalainen mutta asuu Amerikassa.Joutui muuttamaan sinne koska hänen isänsä sai kahden vuoden projektin sieltä.(hän ja minä olemme vielä 12 vuotiaita)Hän oli naapurini kunnes muuttivat amerikkaan tunsimme toisemme jo aika pitkään ennen kuin aloimme seurustella.Mutta kyllä kauko suhteetkin voivat onnistua kunhan joskus tapaat häntä.Minun tyttöni on lentänyt lomillaan tänne suomeen perheensä kanssa jotta me näkisimme toisiamme.Ja kiitos luojaa että messenger ja web kamera on keksitty.No tyttö muuttaa takaisin suomeen 2008 jouluna pysyvästi. (tietenkin perhe tulee mukaan mutta ei minua haittaisi vaikka appiukko missaisi koneen hän on oike riesa)
Meillä on poikaystäväni kanssa noin 200km välimatkaa ja tottakai välillä on vaikeaa kun ei voi nähdä silloin kun haluaa ja olla toisen tukena ja vierellä aina tarvittaessa. Totta puhuakseni itselläni on välillä ollut hieman vaikeuksia pysyä uskollisena, mutta teen kaikkeni, jotta suhde toimisi. Näemme kuitenkin aika usein ja rakastan häntä tajuttomasti! Kaikki on sujunut loppujen lopuksi tosi hyvin ja olemme 1v 5kk seurusteltu.
Meillä oli poikaystäväni kanssa noin 400km välimatkaa, nähtiin ensimmäisen melkein vuoden ajan pari kertaa kuussa, mutta sen jälkeen joka viikonloppu ja loma. Lähdöt oli aina todella todella vaikeita, niinkuin myös ensimmäiset päivät erossa, mutta näkeminen taas kuitenkin korvasi kaiken sen pahan, oli se niin ihanaa. Koulut loppuivat ja muutin kultani luokse toiselle paikkakunnalle, elokuussa taas muutimme vihdoin ja viimein täysin uudelle paikkakunnalle, yhdessä, omaan kotiin. Voin siis täysin sanoa että kaukosuhde voi hyvinkin toimia, ja sen jälkeinen yhdessä asuminenkin, jos vain jaksaa yrittää, ymmärtää toista ja puhua tunteistaan ja ajatuksistaan keskenään. Tsemiä siis kaikille kaukosuhteessa oleville!