Mitä jos 3km:ää?

Tutkimuksiin menossa lokakuussa, tuli just kolmas huti (tämä oli tuulimuna, aiemmista ei tarkkaa tietoa kun tulivat pois itsekseen ennen kuin lääkärille asti ehti). Jotain hyytymistekijöitä ainakin tutkivat (voi mennä istukka tukkoon) ja sitten nuo kromosomiviat/yhteensopimattomuudet on mahdollisia, jos niitä löytyy niin laskevat sitten jotain todennäköisyyksiä millä vika mahdollisesti uusiutuu seuraavilla yrityksillä. Eihän sitä ikinä voi tietää sattuuko ne huonot vai hyvät palikat juuri tiettyyn muna/siittiösoluun saatika näiden yhdistelmään vaikka epäsopivia geenejä löytyisikin, jokaista kromosomia ja geeniä (äksää ja yytä lukuunottamatta) kun on ihmisellä se kaksi kappaletta ja vain toinen päätyy yhteen sukusoluun). Mun tapauksessani ihan tuo ikäkin voi jo tehdä tepposet, voi olla munasoluissa viallisia senkin takia.

Mutta sitä sanoivat että hyvin harvoin löytyy kuitenkaan sellaista vikaa että voisi suoraan sanoa ettei edes kannata yrittää, mutta kyllähän se jo turhan paljon henkisesti rassaa jos pitäisi tämä sama rääkki käydä vielä kymmenen kertaa läpi ennen kuin onnistuu jos onnistuu....
Ittekseni olen tuumaillut että oli se tulos nyt mikä hyvänsä niin pari vuotta vielä katson ja sitten saa olla jossei mitään synny. "Helpoin" ehkä olisi tuo hyytymisjuttu, sitä vois ainakin jollain lääkinnällä koittaa kiertää, muiden syiden kanssa taitaa sitten olla lähinnä tuurista kiinni...

Mulla on myös ollut kolme keskenmenoa. 12/06, 3/07 ja 6/07. Kaksi ensimmäistä ehtivät noin 8. viikolle ja kolmas tuli pois omia aikojaan 5. viikolla.
Eilen olin tutkimuksissa. Katsoivat ultralla, että kohdussa on kaikki ok ja sitten kävin labrassa verikokeissa. Otettiin täydellinen verenkuva ja kromosomitutkimus. Mies menee tänään labraan antamaan verinäytteen siihen ksomosomitutkimukseen. Vasta kuukauden päästä saadaan tulokset. Ja sittenkään ei oo varmaa, että mitään syytä löytyy. Tavallaan toivon, että löytyis joku sellainen vika, että se olis hoidettavissa lääkkeillä. Lääkäri kyllä sanoi, että pitää vaan olla positiivisella mielellä, niin kyllä me vielä onnistutaan. Viime ajat on kyllä ollut tosi rankkoja. Välillä tuntuu, ettei näistä asioista ymmärrä kukaan muu kuin se joka on itse keskenmenon kokenut. "Onneks" on yksi kaveri joka tuntuu tosissaan ymmärtävän. Hänellä on kaksi keskenmenoa takana, tosin kyllä kaksi onnistunuttakin raskautta.
Olen syyttänyt itseäni näistä keskenmenoista, sillä työni on henkisesti hyvin raskasta ainakin tällä hetkellä. Luulen, että se voisi olla syy miksi pikkuiset eivät ole jaksaneet kohdussani pysyä. Senkin takia toivon, että jokin järkevä syy keskenmenoilleni löytyisi.
No nyt tuli taas purettua. Tsemppiä kohtalotovereille, kyllä mekin se nyytti vielä sylimme saadaan!

Me oltiin juuri tänään verikokeissa keskenmenojen syiden selvittämistä varten. Tulokset saadaan viikon kuluttua ja kyllähän se vähän hirvittää, että mitäs jos näyttää siltä, että yhteistä lasta ei koskaan voidakaan saada. Meille lääkäri totesi, että harvoin näihin mitään syytä löytyy, mutta kaikki mahdollinen testataan nyt. Eli multa otettiin verta ainakin seuraavia tutkimuksia varten: kromosomit, hyytymistekijät, paastosokeri, keliakia, kilpirauhasarvo.

Mulla takana 4 pieleen mennyttä raskautta, joista viimesin tosin oli kohdunulkoinen. Tutkimukset oli aluillaan juuri tuon neljännen sattuessa kuvioihin, joten jouduttiin sitten hyvin hitaasti etenemään tutkimusten suhteen. Meiltä otettiin aika pitkälti samat kokeet kuin mitä edelliset kirjoittajat ovat maininneet. Meillä kaikki oli "hyvin", eli mitään syytä keskenmenoille ei löytynyt.

Tilanne on vähän hankala, koska itsekin olisin ehkä mieluummin löytänyt jonkun konkreettisen syyn, jonka myötä tämä arpapeli olisi edes hivenen asettunut aloilleen. Olisi ehkä joku lääkitys tullut kyseeseen. Nyt ollaan täysin tyhjän päällä. Viimesestä tärpistä on yli vuosi, joten nyt voisi hakeutua ihan virallisesti lapsettomuustutkimuksiin. Tämä byrokratia kun on mitä on... meidän potkittiin pois listoilta koska olimme tutkimuksissa KESKENMENOJEN, ei LAPSETTOMUUDEN takia. Näin ollen vaativat vuoden ilman tärpin tärppiä ennen kuin voidaan edes hakea LAPSETTOMUUSpuolelle.

Sillä ei ollut mitään merkitystä että 5 vuotta mennyt eikä lasta ole vieläkään (tiedän, joillakin menee vielä kauemmin!). 4 tärppiä näin moneen vuoteen ei mielestäni tarkoita että olen "helposti raskautuva" kuten lääkäritädit sanoivat samalla kun ajoivat meidät ulos. =/

Mutta vastaus alkuperäiseen pienen purkauksen jälkeen: Meidän kohdalla ei syytä löytynyt ja on lääkärin mukaan hyvin yleistä, ettei mitään ratkaisevaa yhtä tekijää löydy. Suurin osa keskenmenoista on siis selittämättömiä.