Punamullan kiro

Kepun puoluesihteeti Jarmo Korhonen on lähtenyt haastamaan puoluejohtaja Matti Vanhasen politiikkaa. Korhonen muodostaan opposition puolueen sisällä. Kun Vanhanen ei näytä julkisesti ärsyyntävän selvästäkään provokaatiosta, Korhonen lisää vain panoksia piippuun. Korhonen ei ole yksin vaan hän tietää, että hänellä on puolueessa vahva selkänoja.

Korhonen ja taisasatraapit ovat vihdoin käsittämässä, että porvariyhteistyö merkitsee Kepun täystuhoa. Sitä odottaa näivettyminen Ruotisn Centernin tasolle, jos se ei kykene muodostamaan omaa poliittista voimaryhmää. Tämä tarkoittaa sitä, että Kokoomukseen pitää tehdä hajurako: SDP:hen tuollainen rako on luonnostaan olemassa ja se on eräs keskeinen syys, miksi kannattaa olla yhteistyössä demarien kanssa. Oma politiikka on silloin arvossaan.

Punamultaaikoihin ei silti pitäisi enää palata. Juuri punamultayhteistyö on ollut maalle osaltaan tuhoisaa. On tietysti totta, että demarit ovat saaneet hyvinvointivaltiopolitiikkaansa toteutettua punamullan ansiosta. Tämä on punamullan ehdoton plusmerkkinen ansio.

Punamullan kiro taas on siinä, että demarit ovat joutuneet nöyrtymään kepulaiseen maatalous- ja aluepolitiikkaan hintana omien vaatimusten läpimenolle. Nyt ollaan sitten tilanteessa, missä maatalous- ja aluepolitiikkaan sitoutuminen aiheuttaa maalle hankaluuksia. SDP:n nöyrtymisen vuoksi Suomeen on syntynyt epätoivottu aluerakenne. Tämä on luonnollisesti anteeksiantamatonta ja osasyyllisiä ovat demarit, jotka ovat olleet tällaista kehitystä myötävaikuttamassa.

Viime punahallituksessa tämä vinoutunut asenne tuli hyvin esille. Kepu joutui täydelliseen paniikkiin, kun maatalous ei välttämättä ollut saamassa sen vaatimaa lisärahaa, vaan ehkä vain 99 % tuosta vaatimuksesta. Kepu järjesti näyttävät itkuvirsiiltamat ja uhkasi hallituksen kaatamisella. Eero Heinmäluoma kutsuttiin rauhoittelemaan kepulaisia ja Timo Kalli sitten kiittikin Heinäluomaa julkisesti itku silmässä kehoittaen kansalaisia ymmärtämään sen, miten pyhä asia maatalouden etujen ajaminen Kepulle on. SDP joutui siis jälleen kerran nöyrtymään Kepun vaatimusten edessä, mikä tarkoittaa aina sitä, että koko kansan etu sivuutetaan maajussien edun tieltä.

23

1250

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Pohjan-Akka

      "maajussien" edussa ja Suomen edussa

      Minulle ainakin Suomi on muutakin kuin Tampere-Turku-helsinki ja ehkä Oulu.

      En ole koskaan ymmärtänyt ns. työväen puolueen maaseutu- ja maanviljelijävastaisuutta.

      Maaseudun henkisen ja taloudellisen tilan kohottaminen on paljon tärkeämpi asia jo kultturellisesti kuin jääkiekkohalli helsinkiin tai oopperatalo turkuun.

      Koko sodan jälkeinen Suomi on vain halveksinut maaseutua ja maaseudun ihmisiä. Sille pitää laittaa piste. SDP:n öykkäröinnistä ovat monet saaneet tarpeekseen.

      Vetäkää se punamultanne ladon seinään ja keskelle paavo lipposen kuva.

      • Vastakkaisuus tulee esiin elintasossa. Vauraammaksi kehittynyt ruuhka-Suomi on joutunut elättämään köyhemmäksi muuttuvaa lande-Suomea. Tämä muutosprosessi alkoi jo teollistumsiesta ja on sen jälkeen vain voimistunut. Emme yksinkertaisesti elä enää maatalous-Suomen aikakautta. Sen vuoksi voisi olla viisaampaa satsata siihen, missä pärjäämme parhaiten eikä haikailla takaisin entiseen. Ei meidän ole syytä teknologiateollisuudestakaan palata takaisin huopatossutehtailuun. Ainakin pitäisi olla takana sellainen innovaatio kuin Foppa-tohvelit eli crocksit.

        Jos halutaan saattaa lande-Suomi ja varurastunut Suomi samaan asemaan, lande-Suomea pitää tukea rahavirroin kuten on tehty. Toinen malli olisi tinkiä elintasosta. Siihen ei vain näytä lande-Suomessakaan olevan halua. Aina vaaditaan, että muutaman ihmisen asuttamalle haja-asustusalueellekin pitää saada asfalttitietä alle ja uimahalli ja korea kunnantalo. Jos koko maa puhaltaisi samaan hiileen ja haluaisi sitä korkeaa elintasoa parhaalla mahdollisella yhdyskuntarakenteella, silloin olisi oikeudenmukaista jakaa myös hedelmät tasan. Tästä on suurinpiirtein kyse.

        En minäkään aseta kyseenalaiseksi kenenkään elämäntapaa. Astetan kyseenalaiseksi vain sen, että kaikilla elämäntavoilla Suomessa ei saavuteta samanlaista elintasoa. Jonkun pitää silloin maksaa muidenkin väljempi asuminen pitkien etäisyyksien takana.


      • Pohjan-Akka
        Mielipidepankki kirjoitti:

        Vastakkaisuus tulee esiin elintasossa. Vauraammaksi kehittynyt ruuhka-Suomi on joutunut elättämään köyhemmäksi muuttuvaa lande-Suomea. Tämä muutosprosessi alkoi jo teollistumsiesta ja on sen jälkeen vain voimistunut. Emme yksinkertaisesti elä enää maatalous-Suomen aikakautta. Sen vuoksi voisi olla viisaampaa satsata siihen, missä pärjäämme parhaiten eikä haikailla takaisin entiseen. Ei meidän ole syytä teknologiateollisuudestakaan palata takaisin huopatossutehtailuun. Ainakin pitäisi olla takana sellainen innovaatio kuin Foppa-tohvelit eli crocksit.

        Jos halutaan saattaa lande-Suomi ja varurastunut Suomi samaan asemaan, lande-Suomea pitää tukea rahavirroin kuten on tehty. Toinen malli olisi tinkiä elintasosta. Siihen ei vain näytä lande-Suomessakaan olevan halua. Aina vaaditaan, että muutaman ihmisen asuttamalle haja-asustusalueellekin pitää saada asfalttitietä alle ja uimahalli ja korea kunnantalo. Jos koko maa puhaltaisi samaan hiileen ja haluaisi sitä korkeaa elintasoa parhaalla mahdollisella yhdyskuntarakenteella, silloin olisi oikeudenmukaista jakaa myös hedelmät tasan. Tästä on suurinpiirtein kyse.

        En minäkään aseta kyseenalaiseksi kenenkään elämäntapaa. Astetan kyseenalaiseksi vain sen, että kaikilla elämäntavoilla Suomessa ei saavuteta samanlaista elintasoa. Jonkun pitää silloin maksaa muidenkin väljempi asuminen pitkien etäisyyksien takana.

        Tuohan on vain erääbnlainen ajatusmalli, että "city-suomi" elättäisi muuta Suomea. Mitä jos kokeilisit vaihtaa välillä suuntaa: muutama johto vain siellä aivojen sopukoissa edes väliaikaisesti uuteen asetelmaan. Se avartaa näkemystä : )

        Suomi on ollut vuosikymmeniä vain tuotantolaitos. On tuotettu ihmisiä kaupunkien tarpeisiin. Suomi tulee tulevaisuudessa olemaan ELÄVÄ Suomi.

        Ymmärrän toki sen, että joillekin on elämänmuoto asua Kallion koloissa. Ei sitä teiltä kukaan ole viemässä.

        Energiasta taitaa tulla tulevaisuuden avainsana, samaten elämisen tasosta. Mistä te siellä Hkin slummeissa niitä revitte?


      • WADI

        .. tullut taas suuremman luokan puppua. Voi olla, että kepua on kritisoitu, mutta kritiikki on ollut enemmän kuin aiheellista. Jos nyt talonjussia hiukan potkitaan nilkkaan, lienee se vain vanhojen kalavelkojen kuittaamista. Kyllähän isännän laariin satoi aina pätäkkää sodan jälkeiset vuodet. Joka talon pihalla kiilteli uusi massikka, fordsonni tai joillakin david brown, myöhemmin sitten tuliterä valmetti. Oli leikkuupuimuria ja saatana volvon kartanoautoa kun verotuksellisesti oli nääs edullista. Maalaaisliittolaiset ministerit hoitivat aina fyrkkaa. Muistan sellaisen sanonnankin " pani ukko, kukko tai halla niin aina kekkonen maksoi".

        Ei minulla mitään maaseutua vastaan ole, mutta nämä vyöreät isäntämiehet pisti joskus vihaksi. Ne istui kunnanvaltuustossa ja heitteli keppiä rattaisiin kun yritimme pientä yritystoimintaa viritellä. Nielköön perkeleet nyt vähän sitä omaa soppaansa kun muut vähän heittelee isompaa kapulaa rattaisiin. Ja tämmöset vanhaset on vaan sellasia ylimenokauden nobodyja, että repikää siitä.

        MPP:N kirjoitus oli naulan kantaan !


      • tuo kateus..
        WADI kirjoitti:

        .. tullut taas suuremman luokan puppua. Voi olla, että kepua on kritisoitu, mutta kritiikki on ollut enemmän kuin aiheellista. Jos nyt talonjussia hiukan potkitaan nilkkaan, lienee se vain vanhojen kalavelkojen kuittaamista. Kyllähän isännän laariin satoi aina pätäkkää sodan jälkeiset vuodet. Joka talon pihalla kiilteli uusi massikka, fordsonni tai joillakin david brown, myöhemmin sitten tuliterä valmetti. Oli leikkuupuimuria ja saatana volvon kartanoautoa kun verotuksellisesti oli nääs edullista. Maalaaisliittolaiset ministerit hoitivat aina fyrkkaa. Muistan sellaisen sanonnankin " pani ukko, kukko tai halla niin aina kekkonen maksoi".

        Ei minulla mitään maaseutua vastaan ole, mutta nämä vyöreät isäntämiehet pisti joskus vihaksi. Ne istui kunnanvaltuustossa ja heitteli keppiä rattaisiin kun yritimme pientä yritystoimintaa viritellä. Nielköön perkeleet nyt vähän sitä omaa soppaansa kun muut vähän heittelee isompaa kapulaa rattaisiin. Ja tämmöset vanhaset on vaan sellasia ylimenokauden nobodyja, että repikää siitä.

        MPP:N kirjoitus oli naulan kantaan !

        onhan ne duunareillakin kalliit sorvit ja työsuhdeautot, mitä ne saa käytellä.


    • Pitkiin aikoihin,vaikka jotkut

      Sitä yrittääkin vielä kaipailla.Kriisikunnat ei kestä lisärasitteita keskustan ja demarien toimesta
      lainkaan.Entinen tie on tullut matkansa päähän selvitystilaisissa kunnissa,missä on keskustaenemmistö päätöksenteossa.

    • politica

      Sinulle ei ole vielä kerrottu ,että Eu säätelee
      maatalouspolitiikkaa Suomessa ,kuin muissakin
      jäsenmaissa .Kaikki muut fiksut suomalaiset ovat
      tiedot sisäistäneet ,mutta Demarit elävät vielä
      70 lukua.Jos maatalous olisi hyvä bisnes niin miksi,joka vuosi tuhannet tilat lopettavat vilje-
      lyn?

    • pez

      SDP:n maatalouspoliittisesta ohjelmasta vuodelta 1975.

      SDP:N MAATALOUSPOLIITTINEN OHJELMA JA MAATALOUS

      SDP:n politiikan lähtökohtana on työllisyyden ja siihen liittyvän suunnitelmallisuuden kautta hankkia tasapuolisesti kaikille työtätekeville ja heidän perheilleen mahdollisimman korkea niin aineellinen kuin henkinenkin elintaso. Vastaavat mahdollisuudet on myös turvattava vanhuksille, sairaille ja muille aktiivisen työelämän ulkopuolella oleville kansalaisille. Näiden periaatteiden mukaisen käytännön piiriin kuuluvat myös työllään maataloustuotantoon osallistuvat viljelijät perheineen.

      Maatalouden tehtävänä Suomessa on turvata peruselintarvikkeiden tuotanto väestömme tarpeisiin. Tuotteita varastoimalla huolehditaan siitä, että elintarvikehuolto on riippumaton maailmanmarkkinoilla tapahtuvista heilahteluista.

      MAATALOUSTUOTANNON KEHITTÄMISEN ONGELMAT

      Historiallisen kehityksen seurauksena ja osaltaan myös porvarillisen luokkapolitiikan tarkoituksenmukaisuusnäkökantojen mukaisesti asutustoiminnalla on kiinnitetty maatalouteen väkeä niin paljon, ettei sillä ole mahdollisuuksia luonnolliseen toimeentuloon pelkästään maatilataloustuotannon varassa. Usein on lisäksi luotu elinkelvottomia hajaasutusalueita, joilta puuttuu perinteiseen kyläyhteisöön kuuluva ihmisten viihtyvyyden ja palvelujen saannin kannalta välttämätön sosiaalinen ympäristö.

      Tämä kehitys on entistäkin selvemmin nähtävissä nyt, kun maatilataloudessakin koneellistamisen ja muiden tekniikan ja tieteen suomien palvelusten käyttöä on lisätty.

      HARJOITETTU MAATALOUSPOLITIIKKA

      Suunnittelematon ja lyhytjänteinen porvarillinen maatalouspolitiikka on jarruttanut maatalouden järkiperäistämistä ja kokonaistaloudellisesti oikean tuotantorakenteen ja tarkoituksenmukaisen maatilayksikön muodostamista. Sen avulla ei ole pystytty turvaamaan enempää maatalousväestölle riittävää ansiotason nousua kuin kohtuuhintaista elintarviketuotantoakaan.

      Porvarillisen maatalouspolitiikkamme keskeisinä työvälineinä ovat olleet lyhytjänteinen hintapolitiikka ja turvautuminen kansantaloudellisesti raskaaseen tuontiin tai vientiin. Ne ovat vain kärjistäneet entisestään maatalouden alueellisia ja sisäisiä tuloeroja.

      Maatalouden piirissä on ilmiöitä, jotka vaarantavat sen kehittämistä. Tällainen on myös viljelysmaakeinottelu. Maatalousmaan hinta ei muodostu aina sen käyttöarvon perusteella maataloustuotannossa. Hyvää peltomaata siirtyy pois maataloustarkoituksista. Perinnönjaossa tilat pirstoutuvat, lisämaan hankinta vaikeutuu ja pientilalliset ylivelkaantuvat. Myös pellon vuokraamisen mahdollisuudet kohtuuhintaan heikkenevät jatkuvasti.

      SDP:N MAATALOUSPOLIITTISET TAVOITTEET

      Maataloustuotanto on saatava kokonaisuudessaan tuottamaan niin tehokkaasti, että sen palvelukseen jäävien elintaso nousee. Tällöin tuo kehitys ei myöskään estä palkansaajien elintason nousua. Tekniikan ja uudelleen järjestettävän ammattikoulutuksen sekä tarvittaessa viljelijöiden keskeisen yhteistoiminnan turvin maatalousväestön on mahdollista saavuttaa ammatissaan tavoittelemansa elintaso itsenäisesti ja muista väestöpiireistä riippumatta, ja heidän arvostuksensa nousee. Samalla maatalous pystyy tuottamaan kohtuuhintaan elintarvikkeita.

      Tämän toteuttamiseksi Sos.-dem. puolue asettaa maatalouspoliittiseksi tavoitteeksi seuraavaa:

      1. Täystuloisuus ja täystyöllisyys

      Maataloustuotanto on järjestettävä siten, että maatalous antaa tekniikan ja tieteen apuneuvoja hyväksi käyttäen ja sen kautta maataloustyötä helpottaen harjoittajilleen täystuloisuuden ja -työllisyyden.

      2. Perheviljelmä perusyksikkönä

      Maamme oloissa perheviljelmä luo parhaat edellytykset maataloustuotannon harjoittamiselle. Sosialidemokratian periaatteiden mukaisesti on toimittava niin, että tilojen elinkelpoisuutta kunnollisen toimeentulon antajana viljelijöille parannetaan. On luotava tilan ulkopuolisista työnsaantimahdollisuuksista riippumattomia kokoaikaviljelmiä sekä muutettava muidenkin kuin maatalouteen kuuluvien elinkeinojen turvin pientiloja osa-aikaviljelmiksi. Tilakohtaisella tuotantojärjestelyllä parannetaan maataloutemme tuotantoedellytyksiä. Tiettyyn tuotantoon erikoistumalla ja viljelijöiden keskeisellä toiminnalla voidaan maataloustuotantoa tehostaa.

      3. Omavaraisuus maataloustuotannossa turvattava

      Maataloustuotantoa on kehitettävä omavaraisuusperiaatteen pohjalta ja lähinnä viljaa varastoimalla, jolloin maailmanmarkkinoiden heilahtelujen haittavaikutukset jäävät vähäisiksi. Omavaraisuusperiaatteiden mukaisesti on myös nopeasti tarkistettava varsinkin valtiontaloudelle raskasta elintarvikkeiden vientituotannon suuntaa ulkomaankaupan ja maan työllisyyden kannalta nykyistä edullisemmaksi. Elintarvikehuollon hoitaminen kotimaisella tuotannolla sekä elintarvikkeiden ja raaka-aineiden varastoinnilla on samalla saatava varmaksi ja taloudelliseksi.

      Kasvavaa huomiota on kiinnitettävä tuotannon laatuun harjoittamalla tehokasta tutkimustyötä ja tuotteiden jalostusta sekä noudattamalla oikeaa käsittelyä ja varastointia. Laatumaksutapaa on entisestään kehitettävä. Alkutuotannosta saatujen elintarvikkeiden teollinen käsittely, varastointi ja kuljetukset sekä jakelu on myös järkeistettävä niin, että elintarvikkeiden tuottaja- ja kuluttajahinnat eivät jatkuvasti loittonisi toisistaan.

      Elintarvikkeiden tasaisen varman ja suunnitelmallisen tuotannon aikaansaamiseksi on asetettava selvät tuotantotavoitteet ja valmistettava elintarvikeohjelma. Maatalouden markkinatuotantoa varten on kehitettävä pitkäjänteistä sopimustuotantoa.

      4. Tuloerojen tasaaminen

      Maatilataloutemme perusyksiköiden rakenne ja siitä johtuvat taloudellisen toiminnan muut tasoerot ovat niin suuria, että maatalousväestöksi on tilastoitu paitsi maan köyhimpiin ja pienituloisimpiin kuuluvia eläjiä myös maan rikkaimpia ja suurituloisimpia tilanomistajia.

      Kokonaisuuden etujen mukaista on luoda koko maatalouteen jäävälle, nykyisestäänkin vähentyvälle maatalousväestölle elintarvikkeiden riittävään ja kannattavaan tuotantoon välttämättömät tekniset ja taloudelliset edellytykset. Tällöin on maataloutemme rakenteen eriasteisuuden vuoksi hintapolitiikan rinnalla kehitettävä entistä oikeudenmukaisempi maatalouden välttämättömän tuen käyttö. Vain tällä keinoin kyetään tasoittamaan myös maatalouden sisäisiä ja alueellisia tuloeroja. Maatalousväestön tulotasoa tulee enenevässä määrin parantaa kaikenkokoisilla tiloilla maatalouden tuottavuutta lisäämällä.

      5. Pitkäjänteinen suunnittelu

      Maatalouspolitiikan on nivellyttävä yleiseen yhteiskuntapolitiikkaan. Maataloustuotannon päätöksenteko ja suunnittelu on kansanvaltaistettava kaikilla tasoilla. Maatalouden hallinto ja maatalouden edistämisjärjestöt on omalta osaltaan velvoitettava noudattamaan yleisen maatalouspolitiikan tavoitteita. Suunnittelussa on otettava huomioon metsän merkitys maataloudelle ja maaseutuväestön toimeentulolle.

      Lainsäädännöllä on pystyttävä auttamaan pitkäjänteistä maatalouden kehittämistä siten, että tekniikan ja tieteen tarjoamat mahdollisuudet erikoistumiseen myös maataloustuotannossa voidaan toteuttaa taloudellisesti.

      Ratkaiseva aluepoliittinen merkitys on myös osa-aikaviljelmillä ja alueellista erikoistumista edistävällä lainsäädännöllä, jolla voidaan turvata riittävä väestöpohja valtakunnan kaikissa osissa. On edistettävä myös sellaista maaseudun aluepolitiikkaa, joka helpottaa tarkoituksenmukaista työssäkäyntiä keskuksissa ja yleensä suunnitelmallisesti lisää maaseudun työtilaisuuksia.

      6. Osallistuminen maailman elintarvikehuoltoon

      Oman kansamme elintarvikehuollon mahdollisimman omavaraiseksi tekeminen väittämällä kuitenkin sen hoitamisessa kaikkea epätaloudellisuutta vapauttaa maailmanmarkkinoilla olevia nyt vielä tänne tuotavia elintarvikkeita nälkää kärsiville kansoille. Oman elintarvikehuoltomme järkevä hoitaminen merkitsee täällä myös tuotantopanoksien (koneiden, lannoitteiden, öljyjen) raaka-aineiden säästävää käyttöä.

      Maailman nälän poistamisella on ymmärrettävä meidän osaltamme näiden tavoitteiden lisäksi ennen kaikkea alkupääoman sekä tiedon ja taidon vientiä sinne, missä köyhyys, koulutuksen riittämättömyys ja tuotantovälineiden puute ovat esteenä elintarvikkeiden tuotannon Iisääntymispyrkimyksille.

      PONNET

      SDP vaatii, että

      1.maatalouden sisäisiä ja alueellisia tuloeroja tasataan,

      2.maataloustuki jaetaan tuotannon aikaansaamiseen käytetyn työn ja tuotantopanosten määrän perusteella,

      3.hyvä peltomaa on kaikkialla säilytettävä ensisijaisesti maataloustuotannossa ja sillä keinottelu estettävä,

      4.suunnitelmallisuutta ja sopimustuotantoa sekä tuotteiden varastointia kehitetään voimakkaasti,

      5.maataloustuotannon kehitystä haittaava 'maatilojen pirstoutuminen estetään uudistamalla lainsäädäntöä,

      6.maatalouselinkeinon harjoittaminen ei saa olla sidottuna maanomistukseen, vaan yrittäjän ammattitaidolle ja työlle annetaan ratkaiseva merkitys,

      7.maatalouden tuottavuuden kohottamiseen turvataan edellytykset luomalla kansantaloudellisesti järkevä rahoitusjärjestelmä maatalouden ulkoista ja sisäistä rationalisointia varten,

      8.osa-aikaviljelijöiden asema turvataan lainsäädännöllä tasapuolisesti muun maatalousväestön rinnalla,

      9.verotuksessa käyttöomaisuuden poisto-oikeudet järjestetään niin, että ne edistävät koneiden ja rakennusten taloudellista käyttöä ja tilojen välistä yhteistoimintaa,

      10.valtion ja kuntien etuosto-oikeus maatilataloudesta poistuvan peltoja metsätalousmaan sekä niihin liittyvien vesialueiden ostoon järjestetään ja niillä keinottelu estetään,

      11.erityisesti myös porotalouden, kalatalouden, puutarhatalouden, turkistarhauksen, maatilamatkailun ja luonnontuotteiden keräilyn edellytyksiä sekä tutkimus- ja kehitystyötä edistetään.
      Jonkin verran aikaisemmassa kirjoitetussa demarien maaseutuohjelmassa luki seuraavaa:

      4) Uudisasutuksen edistäminen

      a) Uusia viljelystiloja perustettaessa on päämääränä pidettävä, että perustettaviin tiloihin erotetaan keskikokoisen viljelijäperheen kohtuulliset elintasovaatimukset huomioon ottaen niin paljon maatalous- ja maatalouskelpoista sekä muuta maatilataloudelle välttämätöntä maata, että ne kykenevät tarjoamaan asukkailleen ympärivuotisen työn ja toimeentulon.

      b) Kylmille tiloille asukkaita otettaessa on heille paitsi verohelpotuksia myönnettävä myös kylmäntilan perustamispalkkio.

      Mukavia ohjelmia, ja siksi minua nyt kovasti hämmästyttää kun nyt kerrot että nuo ohjelmat ovat tehty vain vallanhimossa jotta demarit saisivat lisää valtaa, eikä tarkoituksena ollut lainkaan edes yrittää toteuttaa niitä, mutta joutuivat pakosta myöntymään kuten asian ilmaiset.

      Viimeisimmässä vaaliohjelmassaan demarit lupaavat esim. tätä
      Elinvoimaa kuntiin ja alueille

      * Turvaamme koko maassa laadukkaat ja kaikkien saatavilla olevat palvelut.
      * Toteutamme kuntauudistuksen.
      * Jatkamme tasapainoista alueiden kehittämistä.
      * Kehitämme aluekeskuksia alueellisesti vaikuttavina vetureina.

      En oikein tiedä mikä tarkoitus sinulla on hakkua kepua noista samoista tavoitteista joita demarit esittävät, mutta sen käsityksen annat että demarien tavoitteita nuo eivät siis todellisuudessa ole vaan jotakin ns. vaalilupauksia

      Vielä kommentti tuohon sataan miljoonaan euroon että kyseinen raha suuntautui lähinnä erilaisten maaseutu hankkeisiin ja ympäristöä parantaviin toimiin eli tässäkin taas taitaa näkyä miten kukakin haluaa ympäristön hyväksi toimia.

      Olet oikeassa että punamultaan ei todellakaan kannata palata, sillä nykyinen hallitus on jo tehnyt niitä toimia joita demarit ovat ohjelmissaan vuosia jo luvanneet tehdä. Lupasivathan demarit vuonna 1998 nuorisopoliittisessa ohjelmassaan nostaa opiskelijoiden opintotukia ja asumislisiä, mitään ei kuitenkaan tapahtunut.

      Ja kun et ilmeisesti tiedä on maatalouspolitiikka pitkälti eu:n yhteistä politiikka samoin sieltä ohjataan myös aluepolitiikkaa, erilaisin ohjelmin.
      Myös pääkaupunkiseudulla on käytössä aluepolitiikka, vaikka et sitä halua myöntää.

      • Jos demarit kerran ovat mielestäsin noin maatalosumyönteisiä, tuntuu todella kohtuuttomalta ja vilpilliseltä, että heitä on kepujen taholta moitittu maatalousvihamielisiksi. On siis tietoisesti annettu väärä todistus yhdestä puolueestamme. Tämä on juuri sitä kepulia meininkiä.

        Minusta demarit ovat kuitenkin historian saatossa yrittäneet hillitä kepulaista rahankylvöä maatalouteen. Ei demarien ohjelmasta taida esim. pilkistää esiin se, että ylituotantoon piti tähdätä ja sitä suosia. Sanottakoon nyt kuitenkin, etten vastaa deamrien politiikasta. Se ansaitsee samanlaisen kritiikin kuin muutkin. Minun kritiikkini oliki tähdätty juuri sitä kohtaan, että demarit ovat omien tavoitteidensa saavuttamiseksi olleet valmiita tinkimään järkevyydestä maatalous- ja aluepolitiikasta ja tästä maamme on sitten saanut kalliisti maksaa.

        Maatalouspolitiikan suuri ongelma on se, että sen myötä on syntynyt ja ylläpidetty epäedullista aluerakennetta. Väestö asuu hajallaan ja se tulee veronmaksajille hyvin kalliiksi. Tämän kautta syntyvät kepulaiset kriiskunnat ja tämä on perussyy siihen, että kuntia nyt halutaan jopa pakolla yhdistää.

        EU:n maatalouspolitiikka ei suinkaan selitä kaikkea. Suomi on neuvotellut oman sopimuksensa, missä on mm. 142-tuki, joka suosii meille epäedullista haja-asuttamista. 142-tuki tarkoittaa tunturimaatalouden suosimista, vaikka parhaat vilejlyolosuhteet olisivat eteläisessä Suomessa, missä myös kuljetusyhteydet olisivat pienemmät.


      • pez
        Mielipidepankki kirjoitti:

        Jos demarit kerran ovat mielestäsin noin maatalosumyönteisiä, tuntuu todella kohtuuttomalta ja vilpilliseltä, että heitä on kepujen taholta moitittu maatalousvihamielisiksi. On siis tietoisesti annettu väärä todistus yhdestä puolueestamme. Tämä on juuri sitä kepulia meininkiä.

        Minusta demarit ovat kuitenkin historian saatossa yrittäneet hillitä kepulaista rahankylvöä maatalouteen. Ei demarien ohjelmasta taida esim. pilkistää esiin se, että ylituotantoon piti tähdätä ja sitä suosia. Sanottakoon nyt kuitenkin, etten vastaa deamrien politiikasta. Se ansaitsee samanlaisen kritiikin kuin muutkin. Minun kritiikkini oliki tähdätty juuri sitä kohtaan, että demarit ovat omien tavoitteidensa saavuttamiseksi olleet valmiita tinkimään järkevyydestä maatalous- ja aluepolitiikasta ja tästä maamme on sitten saanut kalliisti maksaa.

        Maatalouspolitiikan suuri ongelma on se, että sen myötä on syntynyt ja ylläpidetty epäedullista aluerakennetta. Väestö asuu hajallaan ja se tulee veronmaksajille hyvin kalliiksi. Tämän kautta syntyvät kepulaiset kriiskunnat ja tämä on perussyy siihen, että kuntia nyt halutaan jopa pakolla yhdistää.

        EU:n maatalouspolitiikka ei suinkaan selitä kaikkea. Suomi on neuvotellut oman sopimuksensa, missä on mm. 142-tuki, joka suosii meille epäedullista haja-asuttamista. 142-tuki tarkoittaa tunturimaatalouden suosimista, vaikka parhaat vilejlyolosuhteet olisivat eteläisessä Suomessa, missä myös kuljetusyhteydet olisivat pienemmät.

        vaikka kuinka yrität muuta väittää hehtaari vaati tietyn alueen, ei 2 miljoonaa hehtaaria saa laitetuksi mitenkään Uudellemaalle, varsinkin jos pitää vielä niitä suuria suoja-alueita perustaa kuten olet esittänyt.

        "Ei demarien ohjelmasta taida esim. pilkistää esiin se, että ylituotantoon piti tähdätä ja sitä suosia."
        sieltä pilkistää ilmiselvästi tavoite olla riippumaton ulkovalloista ja käyttää varastointia, kuten tunnettua varastoon on aika hankala saada yhtään mitään jos ei ole jäänyt yli kulutuksesta.

        "Minun kritiikkini oliki tähdätty juuri sitä kohtaan, että demarit ovat omien tavoitteidensa saavuttamiseksi olleet valmiita tinkimään järkevyydestä maatalous- ja aluepolitiikasta ja tästä maamme on sitten saanut kalliisti maksaa."
        Lainaukset olivat puolueen ohjelmista eli juuri niissä esitetään puolueen ohjelma, jota sitten yritetään saada hallitusohjelmaan mukaan. Ei puolueen ohjelmassa tingitä jostain että saataisiin jokin muu tavoite saavutetuksi.

        "Jos demarit kerran ovat mielestäsin noin maatalosumyönteisiä, tuntuu todella kohtuuttomalta ja vilpilliseltä, että heitä on kepujen taholta moitittu maatalousvihamielisiksi."

        Kuten edellä sanoin lainaukset ovat suoraan demarien ohjelmista ja taitaa tuo todellisuus olla eri mitä teot ja jota myös kovasti vahvistat omilla kirjoituksillasi. Ohjelmien tarkoitusta ei ilmeisesti ollut ikinä edes tarkoitus toteuttaa vaan niiden tarkoitus oli saada lisää valtaa, suuremman äänestäjäjoukon myötä.

        "Tämän kautta syntyvät kepulaiset kriiskunnat ja tämä on perussyy siihen, että kuntia nyt halutaan jopa pakolla yhdistää."
        Ai, että maatalous aiheuttaa kriisikunnat, tuota en ole vielä kuullutkaan. Mutta kai sitä jotain on sanottava kun lukee demarien ohjelmaa jossa luvataan tasa-arvoiset palvelut asui missäpäin Suomea tahansa. Onko siis tulkittava että tuokin on taas vain sellainen tyhjä lupaus jotta saataisiin lisää äänestäjiä haaviin ja kaikki vain pelkän vallan vuoksi. Eikö mitään voi tehdä kansalaisten vuoksi?

        Tuohon kalliiksi sanomaasi aluepolitiikkaan perustuu nykyinen metsäteollisuus voi vain miettiä kuinka kallista se olisi yhteiskunnan kehittymiselle jos tuo ala olisi jäänyt pelkän pääkaupunkiseudun varaan. Uskallan jopa todeta että haluamasi malli olisi jättänyt Suomen aikalailla kehitysmaan tasolle, sillä sen verran kuitenkin on tuo metsäteollisuus vaurautta Suomelle tuonut kuten on tuonut metalliteollisuuskin.

        ps. tuntureilla on porotaloutta, jota ei voi kunnolla harjoittaa etelässä.


    • kannattaisi...

      ottaa selvää, mitä sinun kannattamasi puolueet ajattelevat maataloudesta ja sen tukemisesta?

      Vai kuulutko sinä johonkin puolueen sisäiseen oppositioon, joka on aivan toista mieltä kuin viralliset linjat SDP;ssa ja kokoomuksessa?

      Tarkoitatko, että nuo puolueet ohjelmissaan ja kannanotoissaan valehtelevat ja todellinen linja onkin se mitä sinä edustat?

      http://www.kaleva.fi/plus/juttu673528_page0.htm

      • SDP on aina vastastustanut rahan kylvämistä ylen määrin maatalouden hyväksi. Kyllä tästä on olemassa pitkä historia eduskuntavuosilta sotien jälkeen. SDP:llä on toki voinut olla oma maatalouspoliittinen ohjelmansa, jota jotkut täällä nyt oikein tuovat esille. SDP:n maatalouspolitiikkaa Kepu ja MTK ovat kuitenkin aina vastustaneet. Lisäksi on sanottu, että deamrit ovat maatalousvihamielisiä. Nyt sitten kuitenkin vedotaan mm. SDP:n ohjelmiin ja maatalouspoliittiseen kannanottoihin. Eikö olisi silloin reilua kehua demarien maatalouspolitiikkaa ja tuoda tämä maaseudulla näkyviin. Kertoa maatalosuyrittäjille, että Kepu on tahallaan pyrkinyt luomaan virheellistä kuvaa SDP:n maatalouskannoista.

        En havainnut noista pezin siteerauksista, että SDP olisi kannattanut 70-luvulla mm. maatalouden rajua ylituotantoa. Ehkä luin vain kovin epätarkasti.

        Minä edustan tietysti omaa mielipidettäni. Sen perusteella voi sanoa, että vinoutunut maatalouspolitiikka on johtanut vinoutuneeseen aluerakenteeseen. Nyt sitten tämä vinoutunut aluerakke on syy siihen, miksi meillä on niin paljon kriisikuntia Kepulandiassa. Jos olisi ajoissa painotettu sitä, että ylituotantoa ei maataloudessa kannusteta ja että maataloutta harjoitetaan vain siellä, missä on parhaat luontaiset edellytykset sen harjoittamiselle eikä tuntureissa, olisi päästy paljon suotuisampaan aluerakenteeseen, missä kunnat eivät tarvitsisi valtionapuja läheskään niin paljon kuin nykyisin.


    • vanha sanonta,

      että MPP:llä on hätä ja hyvä mieli. Hätä siitä, että miten demarien käy. Hyvä mieli siitä, että hän on löytävinään pelastuksen Jarmo Korhosessa ja punamullassa hänen näköisensä Kepun kanssa. Mutta eivät demarit ja Kepu sillä pelastu. Sillä tiellä Kokoomus yksin voittaa punamullan.

      Kokoomus johtaa nyt kehitystä. Mutta kehityksen junassa on vielä tilaa, ei se ole mikään Kokoomuksen yksityisjuna. Tietysti olisi Kokoomukselle eduksi, että työväentalonenät johtaisivat demareita ja Kepu vaeltaisi vain aitovierillä.

    • JormaKKorhonen

      ...ja hyvin puhut. Kepun ainoa mahdollisuus profiloitua itsenään on punamulta, jossa se saa mielestään edustaa kansalaistemme porvarillisesti tai ainakin ei-sosialistisesti ajattelevaa enemmistöä.

      Porvarihallituksessa aidosti porvarillisen kokoomuksen kumppanina se joutuu joko edustamaan agraarisosialisteja tai sitten sulautumaan kokoomukseen heikompana osapuolena, vaikka toistaiseksi olisi tasavahva kannatukseltaan. Ja vääjäämätön lopputulos on se kannatuksen jyrkkä lasku, jolta Korhonen ja muut punamultamiehet koettavat puolueen pelastaa.

      Porvarihallitus oli nyt mieluinen kokoomuksellekin, sillä siinä sille tarjoutui hyvä mahdollisuus heikentää kepua ja päästä sitä selvästi suuremmaksi. Yhteiskunnallisilta näkemyksiltään ja poliittisilta tavoitteiltaan monissa asioissa kokoomus ja sdp ovat lähempänä toisiaan kuin kumpikaan kepua.

      Nyt tosin Sauli Niinistö näkyy vaativan elintarveke- ja energiaomavaraisuutta, jotka ovat enemmän kepulaisi kuin kokoomuslaisia teemoja. Mutta Sauli tällä selvästi kalastaa ja tulee saamaankin sieltä lisäkannatusta päästäkseen seuraavaksi presidentiksemme. Toisaalta Saulin esittämissä perusteluissa on paljon järkeäkin, ja myös minä olen noita asioita aina kannattanut kriisiaikojen valmiussyistä, vaikka ne kalliiksi tulevatkin ja normaaleissa rauhanaikaisissa oloissa niille ei olisi tarvetta.

      • Xanadun harakka

        ..kokoomus apupuolueenaan toimii jatkossakin hyvin.


    • yksi kylähullu

      Maalaisliitto-Keskustapuolueessa kaksilla korteilla pelaamisesta on tullut niin merkittävä osa puolueen toimintamallia, ettei Korhosen sooloilut oikeastaan yllätä. Kepun kannattajille on totuttu kertomaan asiat totuudesta vain väljästi kiinnipitäen tai parhainpäin selittäen. Korhonen tuntuu olevan asemastaan niin varma, ettei vaivaudu tarkistamaan muun puoluejohdon kantaa esittämiinsä asioihin. Vanhasen johtajuus näyttää muodolliselta.

      Korhosen punamultahakuisuus on ilmiselvää, mutta opportunistisena ja vallanhakuisena puolue sopeutuu myös vastuulliseen porvarihallitukseen, kunhan saa purkaa paineitaan näillä hallituksen ohjelman ulkopuolisilla puheilla. Punamultaan paluu olisi todellakin turmiollista, ei yksin kepun aluepoliittisten ohjelmien älyttömyyksien vaan myös demarien yksisilmäisyyden vuoksi. Vanhanen totesikin viime viikolla että porvarihallituksessa on helpompi tehdä sosiaalisesti tasa-arvoisia päätöksiä kun kaikkia ei tarvitse vääntää ay-ajattelun kautta. Demarit ovat toki kevään kolhuistaan viisastuneena ottaneet hieman etäisyyttä SAK:hon, mutta vanha pohjavire on kuitenkin tallella.

      • Kepu sopeutuu varmasti mihin hallitukseen tahansa opportunistisen politiikkaansa vuoksi. Silti historia on meille osoittanut, että Kepulla on aina taipumus valita punamulta, jos sellainen vaihtoehto on reaalisesti tarjolla. Porvarihallitus on jonkinmoinen hätävara.

        Täytyy muistaa, että Kepussa maatalouden harjoittajien etu tulee aina ensimmäisenä ja sen jälkeen sitä tukeva aluepoliittinen etu. Nämä menevät yleensä aina koko kansan edun edelle ja sen vuoksi Kepu on ollut maallemme erittäin vahingollinen puolue.

        Oikeastaan muistuu mieleen vain yksi poikkeus edellä mainitusta Kepun linjasta. Se on kylläkin sitten sitäkin merkittävämpi. Kepu 90-luvun puheenjohtaja Esko Aho runnasi puolueensa EU:lle myönteisemmäksi. Aho teki erilaisia temppuja tähän päämäärään pyrittäessä. Hän valitsi mm. Väyrysen seuraajaksi Heikki Haaviston ulkoministeriksi, millä oli tarkoitus tyynnytellä ökyjen mielenkuohuntaa ja kasvattaa EU-myönteisyyttä, kun oma luottomies oli sopimassa asioista. Aho kampanjoi myös kentällä voimakkaasti EU:n puolesta ja sai tässä aisaparikseen yllättäen Paavo Väyrysen, joka sittemmin taas käänsi asiassa palttootaan kuten kepuille tyypillistä on.

        Aho sai Pekkarisen sanoja lainatakseni tämän toiminnan johdosta sitten niitä kuuluja muurinraknetajia eteensä. Kaikki eivät voineet antaa Aholle anteeksi tämän EU-innokkuutta. Koko kansan parasta ajattelevien kuten minunkin silmissä Ahon arvosanat kyllä kasvoivat rutkasti ja pidänkin häntä tähän asti parhaana kepulaisena juuri sen vuoksi, että kerrankin koko maan etu asetettiin ökyjen edun edelle Kepun piirissä. Tosin siinä meinasi silloin koko puolue revetä kahtia.


      • yksi kylähullu
        Mielipidepankki kirjoitti:

        Kepu sopeutuu varmasti mihin hallitukseen tahansa opportunistisen politiikkaansa vuoksi. Silti historia on meille osoittanut, että Kepulla on aina taipumus valita punamulta, jos sellainen vaihtoehto on reaalisesti tarjolla. Porvarihallitus on jonkinmoinen hätävara.

        Täytyy muistaa, että Kepussa maatalouden harjoittajien etu tulee aina ensimmäisenä ja sen jälkeen sitä tukeva aluepoliittinen etu. Nämä menevät yleensä aina koko kansan edun edelle ja sen vuoksi Kepu on ollut maallemme erittäin vahingollinen puolue.

        Oikeastaan muistuu mieleen vain yksi poikkeus edellä mainitusta Kepun linjasta. Se on kylläkin sitten sitäkin merkittävämpi. Kepu 90-luvun puheenjohtaja Esko Aho runnasi puolueensa EU:lle myönteisemmäksi. Aho teki erilaisia temppuja tähän päämäärään pyrittäessä. Hän valitsi mm. Väyrysen seuraajaksi Heikki Haaviston ulkoministeriksi, millä oli tarkoitus tyynnytellä ökyjen mielenkuohuntaa ja kasvattaa EU-myönteisyyttä, kun oma luottomies oli sopimassa asioista. Aho kampanjoi myös kentällä voimakkaasti EU:n puolesta ja sai tässä aisaparikseen yllättäen Paavo Väyrysen, joka sittemmin taas käänsi asiassa palttootaan kuten kepuille tyypillistä on.

        Aho sai Pekkarisen sanoja lainatakseni tämän toiminnan johdosta sitten niitä kuuluja muurinraknetajia eteensä. Kaikki eivät voineet antaa Aholle anteeksi tämän EU-innokkuutta. Koko kansan parasta ajattelevien kuten minunkin silmissä Ahon arvosanat kyllä kasvoivat rutkasti ja pidänkin häntä tähän asti parhaana kepulaisena juuri sen vuoksi, että kerrankin koko maan etu asetettiin ökyjen edun edelle Kepun piirissä. Tosin siinä meinasi silloin koko puolue revetä kahtia.

        Meidän pitää jakaa historia aikaan ennen Kekkosta, Kekkosen aikaan ja Kekkosen jälkeiseen aikaan kun tarkastelemme hallitusratkaisuja.

        Itsenäisyytemme alkuaikoina hallituksemme olivat porvarillispainotteisia ja usein myös yhden puolueen vähemmistöhalituksia. Punamulta tuli mukaan oiastaan vasta 30 luvun jälkipuoliskolla. Sodan jälkeen NL:n painostus ja Kekkosen vehkeily Moskovan kanssa nostivat punamullan eräänlaiseksi peruskoalitioksi, SDP-Kepu akselia täydensivät ruotsalaiset ja joskus SKDL. Kokoomuksta ei päästetty hallitukseen yleisistä syistä kuten tiedämme.

        Kekkosen jälkeen, käytännössä vodesta 1983 meillä on ollut normaaliparlamentarismi jossa mikään puolue ei ole automaattisesti ulkona hallituksesta. Koivisto oli alkuun varovainen ja Sorsan nelonen rakentui vielä punamullan varaan mutta jo 87 tuli Holkerin sinipuna, sitten Ahon porvarihallitus, Lipposen kaksi sinipunaa ja vasta 2003 uusi punamulta, nyt sitten toinen kerta porvarihallitusta. Punamulta on siis muodostumassa poikkeukseksi vaikka kieltämättä Kepulla siihen on pyrkyä, ja taitaa se olla demareidenkin mieleinen.

        Tuosta Kekkosen vaikutuksesta kertonee jotain sekin, ettei hänen aikanaan ollut yhtään koko vaalikauden istunutta hallitusta ja hallitusten keski-ikä taisi olla alle vuoden, kun taas Kekkosen jälkeisenä aikana (vuodesta 83) vain valehtelija-Jäätteenmäen hallitus on eronnut kesken vaalikauden, ja sekin jatkoi lähes samalla kokoonpanolla ja ohjelmalla Vanhasen otettua ohjat.


    • keskustalainen

      Keskusta kun kuitenkin on vain vallan kanava. Ei sellainen vallan keskittymä.

      Jos on jokin asia, mikä pitäisi saada yhteiskunnassa läpi ja se sitten testattaisiin kansalaismielipiteillä ja eduskunnan keskusteluissa, niin Keskusta on kyllä aika hyvä kanava.

      Matti Vanhasen arvostelua olen katsonut hieman huvittuneena, sillä siinä on tosi ÄIJÄ. Harmaa olemus on vain hauska nyanssi:-)

      Keskustassa on aina osattu keskustella ja sitten on pulinat pois. Toivoisin, että Sinäkin tulisit Keskustan pariin. Näin tärkeät asiat etenevät.

    • kaksoiskärki

      Kepu tekee kahden kärjen politiikkaa, kun kuntavaalit lähestyvät.

      Vanhanen pitää huolen, ettei kokoomus vie kepulta kannatusta ja Korhonen hoitaa, ettei kepu vuoda persuihinkaan päin.

      Demarit vaan eivät saa alamäkeään pysähtymään, kun Heinäluoma ei ole saanut aikaiseksi asiallista oppositiopolitiikkaa, vaihtoehtoa hallituksen ohjelmalle ja esitysille.

      Pelkällä tyhjällä räksytyksellähän ei SDP:nkään kannatus kasva.

      Punamultaa ei tarvitse pelätä. Se on jo jäänyt historiaan ja unholaan. Kunhan SDP löytää Heinäluoman tilalle järkevämmän miehen, niin sinipunaa aletaan kehitellä, koska SDP:llä ja kokoomuksella on paljon sellaisdia kannattajia, jotka ovat kahden vaiheilla. Jos SDP vetää liikaa vasemmalle, kokoomus hyötyy, jos kokoomus pönäköityy oikeistolaiseksi, SDP hyötyy.

      Jossain tulevaisuuden vaiheessa politiikka rakentuu joko SDP:n tai Kokoomuksen rungon ympärille, mutta se voi kestää vielä yhden sukupolven verran, ennen kuin kansa oppii, että kepu on vain käsi ojossa toisten taskulla.

      • >>>Kepu tekee kahden kärjen politiikkaa, kun kuntavaalit lähestyvät.

        Vanhanen pitää huolen, ettei kokoomus vie kepulta kannatusta ja Korhonen hoitaa, ettei kepu vuoda persuihinkaan päin.>Punamultaa ei tarvitse pelätä. Se on jo jäänyt historiaan ja unholaan.


      • mutta...
        Pystyyn_kuollut kirjoitti:

        >>>Kepu tekee kahden kärjen politiikkaa, kun kuntavaalit lähestyvät.

        Vanhanen pitää huolen, ettei kokoomus vie kepulta kannatusta ja Korhonen hoitaa, ettei kepu vuoda persuihinkaan päin.>Punamultaa ei tarvitse pelätä. Se on jo jäänyt historiaan ja unholaan.

        ..punamulta ei palaa niin kauan kun demareilla on Heinäluoma. Sellaisella imagolla ei 2010 luvun valeihin mennä voittamaan. Valitettavaa demareiden ja punamullan kannalta jos puolue ei vieläkään näe mikä rasite Heinäluoma sille on.


    • sdfghj

      dfghj

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ukrainan ulkoministeri: Moskova aistii tappion Ukrainassa

      Dmytro Kuleban mukaan Venäjä yrittää puheillaan pelotella länsimaita. Ukrainan ulkoministerin Dmytro Kuleban mukaan Venäjän esittämät varoitukset kol
      NATO
      261
      4267
    2. Stefu haikailee

      Julkaisi stooreissa kuvan vickestä. Sitten Martinasta treenaamassa Hangossa ulkona. Hmm.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      265
      3477
    3. Harmi mies ettet arvostanut

      Minua tarpeeksi. Myöhemmin kaikki olisi palkittu ja olisin antanut sinulle aitoa rakkautta. Tämä sattuu mutta yritän ajatella, että ehkä se rakkaus ku
      Ikävä
      154
      1812
    4. Oi! Legandaarinen Vesa-Matti "Vesku" Loiri, 77, poseeraa kahdessa eri kuvassa - Some riemastui!

      Vesa-Matti "Vesku" Loiri on kyllä legenda jo eläessään. Hienoa nähdä, että virtaa piisaa. Voimia, iloa ja eloa, Vesku! https://www.suomi24.fi/viihde
      Suomalaiset julkkikset
      25
      1698
    5. Lavrov väläyttelee WW3:sta

      Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov varoittaa, että kolmannen maailmansodan uhka on todellinen. Lavrov sanoi venäläiselle uutistoimisto Interfaxille,
      Maailman menoa
      298
      1439
    6. Ketä Sofia fanit veikkaatte seuraavaksi lompakoksi?

      Kenestä Sofia höynäyttää itselleen seuraavan lompakon?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      133
      945
    7. Voiko hyvää omatuntoa ostaa?

      Olen tässä nyt muutaman päivän paininut erään rahaan liittyvän pulman kanssa. Kerron ensin vähän taustaa ... Eli erosin 15 vuoden parisuhteesta 9 vuo
      Sinkut
      235
      862
    8. en vaan saa häntä pois

      Mielestäni pyörimästä. Onko kellekään toiselle käynyt näin? Ihastuin pakkomielteisesti noin vuosi sitten erääseen naiseen. Ei vaan katoa mielestä va
      Ikävä
      115
      848
    9. Suomi24 kysely: ihmisten kuplautumista ei pääosin koeta vakavaksi ongelmaksi

      “Kuplautumista on mahdotonta estää. Ihmiset ovat aina viihtyneet samankaltaiset arvot ja maailmankatsomuksen jakavassa seurassa ja muodostaneet sen pe
      Suomi24 Blogi ★
      18
      839
    Aihe