Heippa. Jos Sinulla on nyt alle 1v esikoinen ja ehkä joskus toinen lapsi tulossa niin tekisitkö jotain toisin? Hymyilet nyt kenties itsellesi tehtyäsi ja opetellessasi tuoreena äitinä esikoisesi kanssa jotain juttuja?
Itse luulisin ainakin seuraavan vauvan kanssa (jos vauva siunaantuisi):
* pitäisin synnärillä ihanaa pientä ainutlaatuista vauvaa enemmän vieressä sängyssä (esikoinen syntyi hätäsektiolla -> olin kamalan kipeä)
* enemmän kotona lattialla, ei sitterissä.
* enemmän tutia peliin, samoin tuttipulloa (esim. lypsymaitoa)
* voi vain todeta, että AIKA MENEE TODELLA PIAN ja pienenpieni vauva on kohta tomera naureskeleva kääntyilijä ;o)
* muuta ei tuu just nyt mieleen
Itse luulisin ainakin seuraavan vauvan kanssa (jos vauva siunaantuisi):
* pitäisin synnärillä ihanaa pientä ainutlaatuista vauvaa enemmän vieressä sängyssä (esikoinen syntyi hätäsektiolla -> olin kamalan kipeä)
* enemmän kotona lattialla, ei sitterissä.
* enemmän tutia peliin, samoin tuttipulloa (esim. lypsymaitoa)
* voi vain todeta, että AIKA MENEE TODELLA PIAN ja pienenpieni vauva on kohta tomera naureskeleva kääntyilijä ;o)
* muuta ei tuu just nyt mieleen
Vastaukset 23
Vanhimmat
eli koittaisin alusta asti nukuttaa enemmän ulkona: Kateellinen naapurin rouvalle, joka neljän lapsen äitinä pukkaa vain vauvan vaunuissa terassille nukkumaan.... Toki kaikilla tämä ei toimi, mutta olin itse liian arka viemään pikkuvauvaa kevättalvella ulos! Nyt kesällä vasta tajuaa, että KYLLÄ SIELLÄ TARKENEE TALVELLAKIN
;-D
En ainakaan stressaisi imetyksestä niin paljon, mitä nyt stressasin, enkä tuntisi syyllisyyttä siitä, jos imetys ei onnistu. Enkä ottaisi itseeni sukulaisten ja ihmisten kommentteja imetyksestä!
* Synnärillä tyttö joutui olemaan ensin teholla ja sitten sinivalossa, niin en saanut pitää häntä vieressäni/sylissäni muuta kuin syötön aikaan. Alku tuntui lapseen kovin etäiseltä..
* Joitakin tavaroita tullut hankittua, joita ei olisi tarvinnut, esim. itkuhälytin, mutta jospa sitä joskus tarvitsisi.
* Harmittaa hirveästi kun en ulkona nukuttanut, mutta tässä meidän rivitalon pihassa kulkee välillä aika epämääräistä sakkia ja etuovi on parkkipaikan puolella niin autoja kulkee ohi koko ajan. Toisaalta voisi viedä takapihalle mutta sinne paistaa koko ajan aurinko. Mutta onneksi mummolassa voi nukuttaa ulos.
* Esikoinen on aina esikoinen ja tuntuu aluksi, että mitenkähän tätä hoidetaan kun ei tullut käyttöohjeita mukana, mutta päivä kerrallaan on menty eteenpäin ja nyt neiti on 7,5kk.
Juuri tänä aamuna neiti pääsi itse lattialla istumaan ja kyllä häntä nauratti kovasti. :D
ja koittaisun opetella käyttämään. sen verran on niska-hartiat jumissa jumpasta ja kuntoilusta huolimatta..
Ottaisin rintarepun käyttöön aikaisemmin enkä opettaisi lasta nukahtamaan rinnalle. Hankkisin myös muutaman vaatteen vähemmän. Muuten tekisin kaiken samoin. Mutta haluaisin mielenkiinnosta kysyä kyselyn aloittajalta, miksi antaisit lapsellesi enemmän tuttia.
Ei ime tuttia ensinkään, on 100% tutiton. Nyt imee sormia/käsiä vaikka imuleluja hankittu, unissaankin luttuuttaa sormia.
Tietystikään näin tutittomana ei osaa arvostaa tutittomuutta kun toisilla voi tutti olla jonkin sortin ongelma. Sormien imemisestä VOI OLLA haittaa myöhemmin, sitäkään ei tosin vielä varmaan voi tietää. Molemmissa hyvät ja huonot puolensa?
on teillä ollut?
En nukuttaisi enää rinnalle, koska olen saanut sitten olla vauvan ainoa nukuttaja. Kuinka kukaan muu voi nukuttaa vauvaa, joka tottui rintaan eikä huoli pulloa... Minusta se on kyllä ollut ongelma.
minä taas en imettäisi. alusta asti menisin korvikkeella.
kysyä, miksi? Sehän voi sujua ihan eri tavalla toisen kanssa.
Mulla vauva vasta 4kk niin en vielä kaikkia mokiani hahmota varmaan =) Kuitenkin vähän vähemmän hamstraisin vaatteita ja ostaisin kunnon kantoliinan heti alussa.
Hyvä provo heh heh
ja tuo ei siis ollut provo kun sanoiin etten imetä. mulla oli tän ekan kaa niin kamalat ongelmat, poika nyt 4kk ja täysin mennään korvikkeella, imetin tai yritin vaik 1kk. se oli pelkkää itkua sekä vauvalta että minulta. isoja vaikeuksia ja hankaluutta kunnes siirryin pullotteluun, kummankin elämä helpottui ja näin teen seuraavankin kanssa. en jaksa enää samaa rumbaa ja aivan samallalailla poika kasvaa ilman rintamaitoakin. olen tyytyväinen näin ja se on vaan minun mielipitteni:)
Täällä oli sama juttu. Imetin vajaat kaksi kuukautta, osittain alusta asti.
Seuraavan kanssa yritän imettää, mutta jos se ei luonnistu, se ei sitten luonnistu. En enää ala yrittämään "poppakonsteja". =)
Esikoisen jälkeen vannoin, että toisen kanssa en ala mihinkään 2 tunnin imetysmaratoneihin => kakkonen söi alusta asti vain 15 minuuttia ekasta rinnasta, ja jos toisesta tarjosi, tuli se kaaressa takaisin. 2 kk ikäisenä suoriutui ruokailusta jo 5-10 minuutissa. Eli ei hänen kanssaa niitä imetysmaratoneja ollut tarjollakaan.
Kolmannen jälkeen suunnittelin, että vaadin saada vauvan viereen ensimmäiseksi yöksi, mutta neljäs joutuikin puolen tunnin ikäisenä teholle hengitysvaikeuksien vuoksi, ja kaksi yötä kerkesin nukkua kotonakin ilman vauvaa.
Eli aina ei homma mene niin kuin suunnittelee.
- ehkäisyn vuoksi ensimmäisinä kuukausina synnytysten jälkeen.
- En hankkisi vauvoille omia sänkyjä.
Nuo tulivat mieleen ensimmäisenä. Varmaan muitakin on...
En ostaisi rintakumeja, liivinsuojia tai imetysliivejä, saatikka kauheaa pulloarsenaalia
(maitoa tulee, muttei yli äyräitten ja tavallinen topillinen aluspaita on ollut käytössä kätevin).
En myöskään hankkisi kantoliinaa (reppu paljastui paremmaksi)
tai vaipparoskista (epäekologista).
Enkä leipoisi pakastimeen valmiiksi, koska kaupasta saa ihan hyvää paistovalmista pullaa.
En stressaisi kiinteiden aloittamisella
En ostaisi pieniä vaippoja ssuurta määrää
Turhia hankintoja ovat olleet hyppykiikku, kantoliina, rintapumppu, rintakumit, tuttipullot, korvikkeet , tutit, soseet, valmispuurot ym valmis vauvanruoka... ja seuraavan lapsen kanssa aloitan varmasti kestovaippojern käytön...
Olisin varmasti kuukausi- pari- sitten vastannut, että en nukuttaisi rinnalle, nyt olen muuttanut mieleni... miksipäs en... Ja kokoaisin vauvan sängyn vastaa puolen vuoden jälkeen....
Rintapumppu ja tutit, ne olivat myös ihan turhia.
Ja perhepeti olisi ollut käytössä alusta asti,
se on niin mukava ja kätevä ;-)
Sensijaan hyvää pieneen yövaloon olisin panostanut sen 5 euroa,
se olisi helpottanut elämää silloin alussakin.
Mulla on yöpöydällä kelloradio, jonka numeronäyttö antaa sopivasti valoa yöimetykseen, ja samalla se näyttää kellonajan. Jos vauva syö 1-2 kertaa yössä, ei sillä kellolla ole väliä, mutta silloin kun vauva herää aina heti kun äiti on saanut itsensä uneen, on tärkeää, että kello on näkyvillä, jotta tietää että sen kymmenennen herätyksen jälkeen ei vielä ole aamu vaan kello on 2.03 tai jotain.
Ottaisin ehdottomasti yksityislääkärin synnytyksen suunnitteluun, synnytykseen ja perhehuoneen synnytyksen jälkeen.
Kaikki olisi niin paljon yksinkertaisempaa ja varmempaa. Rauhaa rakastavana se perhehuone olisi aika ykkönen, vaikka sitten maksaisi. On se kuitenkin ainutkertainen tapahtuma.
Heti synnytyksen jälkeen haluaisin vauvan ehdottomasti viereeni ja lähtisin kotiin niin pian kuin pääsisin.
(Ei tullut mitään sairaalakammoa ei :(
En stressannut imetyksestä. Esikoista imetin 2 1/2 kk ja toista 5 1/2 kk. Maito riitti paremmin,kun ei ollut stressiä.
Annoin soseita aiemmin. Esikoinen sai soseita maistettavakseen 4kk:n iässä. Kiljui siihen asti nälkäänsä (1,7 litraa korviketta päivässä). Toinen lapsi sai soseita jo 3 1/2 kk:n iässä, kun alkoi oirehtia jatkuvaa nälkäänsä.
Nukuin itsekin päiväunet -> jaksaa huomattavasti paremmin
Jätin suosiolla viikkosiivoukset tekemättä ja siirryin siivoamaan vain silloin kun oikeasti on likaista.
Ihastelin vauvaa tarkemmin, koska vauva-aika on niin lyhyt.
Päivärytmi oli ehdoton. Esikoisen kanssa mentiin ensimmäinen vuosi vailla rytmiä ja hankalaa oli. Toisen aikaan oli päivärytmi ja oli helppo kulkea, koska ei tarvinnut odottaa 3 tuntia sitä ihmettä että lapsi heräisi päiväunilta.
En ostanut rintapumppua enkä rintakumeja, koska esikoisen kanssa niitä ei tarvinnut.
Vähemmän tavaraa. Esikoisen aikaan kaikki piti ostaa itselle. Toinen kulki esikoisen vanhoissa ja nyt kolmannelle on melkein kaikki tavarat lainassa tutuilta... Se vauva-aika on todella lyhyt. Satsaan sitten mieluummin urheiluvälineisiin ja isompien vaatteisiin.
Kolmannen aikaan en ostanut pieniä vaateita juuri yhtään. Pienten vaatteet ei kulu -> hyväkuntoisia käytettyjä saa vaikka kuinka paljon. Vasta yli 74 cm vaatteet alkavat osoittaa kulumista ja niitä joutuu ostamaan.
En ostais ollenkaan turvakaukaloa vaan sellaisen kiinteästi autoon asennettavan turvaistuimen, johon voi laittaa vauvan jo vastasyntyneenä. Nyt jouduimme sellaisen hankkimään joka tapauksessa koska turvakaukalo kävi pieneksi jo 3 kk ikäisenä.
Heh, tätä on kyllä juu mietitty..Kasper on nyt 1v.
Elikkäs seuraavalle (jos luoja suo) tiedoksi:
-nukkuu alusta asti meidän petissä- Hei, mitä järkeä on väkisin yrittää nukuttaa omaan petiin ja juosta 20x yössä rauhoitteleen sängyn laidalle-ja ai että kun kädet puutuu, kun siinä roikkuu ja taputtelee..
-Ei kyllä kannella sylissä ja hytkytellä peilin edessä uneen (joo näin teimme n. kuukauden:)), vaikka hieman illalla huutaisi nukkumaanmennessä- Hmm..ei se itku varmaan mikään maailmanloppu ole jos vanhemmat silittelee/lohduttelee siinä vieressä-uskon, että aina kun nostaa syliin niin sitä vaikeempi on vauvan nukahtaa.
-En osta mitään valmiiksi vauvalle, käytän vanhoja vaatteita ja ostan enemmän käytettyinä.
Ja sitten lista, mitä EI tarvinnut, mutta mitkä oli PAKKO hankkia(:))
-Vaipparoskis (kuka jaksaa hakea miljoonan maksavia pusseja lastentarvikeliikkeestä?),
-Bumbo-tuoli (joo, istupa siinä 3x ja -50egee),
-Sänkymobiletx2 (MITÄ IHMETTÄ VAUVA TEKEE NUKKUESSAAN/NUKKUMAANMENNESSÄ MOBILEILLA???)
-Pinnasänky (edelleenkin kannatan perhepetiä)
-Rintapumput, suojat,imetysliivit paidat..(maito loppui!)
Huoh, kaippa näitä vielä olisi, mutta ei tule mieleen.
Onneks virheistään oppii, ehkä:)