mitä bensaa volvo pentaan?

Joo, kaikki 77-> VP bensakoneet käyttää 95oktaanista, mutta 98oktaaninen käy yhtä hyvin. Ennen 77 valmistetuissa taas kannattaa käyttää 98 oktaanista, joskin 95 myös toimii hyvin 10v kokemuksella, kunhan vaikka joka 10 tankillisen ottaa 98:a.

VolvoMan kirjoitti:

Joo, kaikki 77-> VP bensakoneet käyttää 95oktaanista, mutta 98oktaaninen käy yhtä hyvin. Ennen 77 valmistetuissa taas kannattaa käyttää 98 oktaanista, joskin 95 myös toimii hyvin 10v kokemuksella, kunhan vaikka joka 10 tankillisen ottaa 98:a.

Olisiko nyt mennyt volvomanilla käsitteet sekaisin?
Kun lyijyllisestä siirryttiin lyijyttömään bensaan, suositeltiin joillekin moottoreille ajamista silloin tällöin lyijyllisellä (ellei Teboilin Terraa ollut saatavilla), jolloin venttiileihin jäisi suojaavaa lyijyä.
Mutta oktaanien kanssa ei todellakaan ola mitään syytä tehdä samoin, ei 98-bensasta jää mitään moottoriin, eikä se mitenkään voitele tai avaa paikkoja tms.
Eikä suojele moottoria, nyt en nakuta, seuraavalla tankillisella voinkin taas nakuttaa.
Mikäli (vanhalla) moottorilla ajaa suositusta matalampi-oktaanisella polttoaineella, se aiheuttaa nakutusta joka voi jatkuessaan aiheuttaa vakavankin moottorivaurion.
Tai ei voi, vaan aiheuttaa, kaikki moottorit ei vain ole yhtä arkoja nakutukselle, joku voi kestää matalaoktaanista hyvinkin.
Korkeampioktaanisen kuin suositellun polttoaineen käytöstä taas ei ole hyötyä.
Monet nykymoottorit, esim autopuolella uudet 60,70 ja 80- sarjan Volvojen koneet toimivat moitteettomasti suositeltua matalammalla oktaaniarvolla, ainoa perustelu 98 käyttöön on että tehdas on tehnyt suorituskyky mittaukset sillä ja 95 oktaanisella ei taata aivan samoja arvoja.
Ja jos mennään teoriatasolle, ei senkään pitäisi pitää paikkaansa, oktaaniarvo sinänsä ei tee bensasta mitenkään tehokkaampaa, se vaan mahdollistaa korkeamman puristus-suhteen ja hieman erilaisen sytytyshetken käytön, jota kautta saadaan enemmän tehoa irti.
Joka taas ei korreloi turbojen matalampien puristusten kanssa, mutta jätetään tähän, tämä on loputon suo.
Mutta volvoman kyllä puhui nyt läpiä päähänsä, minkä luultavasti vastineessaan myöntääkin.
Ellei, on moottoritekniikan opinnot tullut suoritettua näiden joka satamasta löytyvien, usein erittäin varma mielipiteisten rantateknikoiden ohjaamina, ja perustelut on mukava lukea.

Bravo3 kirjoitti:

Olisiko nyt mennyt volvomanilla käsitteet sekaisin?
Kun lyijyllisestä siirryttiin lyijyttömään bensaan, suositeltiin joillekin moottoreille ajamista silloin tällöin lyijyllisellä (ellei Teboilin Terraa ollut saatavilla), jolloin venttiileihin jäisi suojaavaa lyijyä.
Mutta oktaanien kanssa ei todellakaan ola mitään syytä tehdä samoin, ei 98-bensasta jää mitään moottoriin, eikä se mitenkään voitele tai avaa paikkoja tms.
Eikä suojele moottoria, nyt en nakuta, seuraavalla tankillisella voinkin taas nakuttaa.
Mikäli (vanhalla) moottorilla ajaa suositusta matalampi-oktaanisella polttoaineella, se aiheuttaa nakutusta joka voi jatkuessaan aiheuttaa vakavankin moottorivaurion.
Tai ei voi, vaan aiheuttaa, kaikki moottorit ei vain ole yhtä arkoja nakutukselle, joku voi kestää matalaoktaanista hyvinkin.
Korkeampioktaanisen kuin suositellun polttoaineen käytöstä taas ei ole hyötyä.
Monet nykymoottorit, esim autopuolella uudet 60,70 ja 80- sarjan Volvojen koneet toimivat moitteettomasti suositeltua matalammalla oktaaniarvolla, ainoa perustelu 98 käyttöön on että tehdas on tehnyt suorituskyky mittaukset sillä ja 95 oktaanisella ei taata aivan samoja arvoja.
Ja jos mennään teoriatasolle, ei senkään pitäisi pitää paikkaansa, oktaaniarvo sinänsä ei tee bensasta mitenkään tehokkaampaa, se vaan mahdollistaa korkeamman puristus-suhteen ja hieman erilaisen sytytyshetken käytön, jota kautta saadaan enemmän tehoa irti.
Joka taas ei korreloi turbojen matalampien puristusten kanssa, mutta jätetään tähän, tämä on loputon suo.
Mutta volvoman kyllä puhui nyt läpiä päähänsä, minkä luultavasti vastineessaan myöntääkin.
Ellei, on moottoritekniikan opinnot tullut suoritettua näiden joka satamasta löytyvien, usein erittäin varma mielipiteisten rantateknikoiden ohjaamina, ja perustelut on mukava lukea.

Kyllä siinä jotain perää on,koska itselläni oli vm.-90 VP 171 ja sillä jos ajoi vain 95,niin esim. jälkikäynti oli todella yleistä. Joka 4.s tankki 98 niin jälkikäynti loppui kuin seinään...että silleen :o)
Nykyään tosin ei tartte muuta kun 95 tankkiin.

Bravo3 kirjoitti:

Olisiko nyt mennyt volvomanilla käsitteet sekaisin?
Kun lyijyllisestä siirryttiin lyijyttömään bensaan, suositeltiin joillekin moottoreille ajamista silloin tällöin lyijyllisellä (ellei Teboilin Terraa ollut saatavilla), jolloin venttiileihin jäisi suojaavaa lyijyä.
Mutta oktaanien kanssa ei todellakaan ola mitään syytä tehdä samoin, ei 98-bensasta jää mitään moottoriin, eikä se mitenkään voitele tai avaa paikkoja tms.
Eikä suojele moottoria, nyt en nakuta, seuraavalla tankillisella voinkin taas nakuttaa.
Mikäli (vanhalla) moottorilla ajaa suositusta matalampi-oktaanisella polttoaineella, se aiheuttaa nakutusta joka voi jatkuessaan aiheuttaa vakavankin moottorivaurion.
Tai ei voi, vaan aiheuttaa, kaikki moottorit ei vain ole yhtä arkoja nakutukselle, joku voi kestää matalaoktaanista hyvinkin.
Korkeampioktaanisen kuin suositellun polttoaineen käytöstä taas ei ole hyötyä.
Monet nykymoottorit, esim autopuolella uudet 60,70 ja 80- sarjan Volvojen koneet toimivat moitteettomasti suositeltua matalammalla oktaaniarvolla, ainoa perustelu 98 käyttöön on että tehdas on tehnyt suorituskyky mittaukset sillä ja 95 oktaanisella ei taata aivan samoja arvoja.
Ja jos mennään teoriatasolle, ei senkään pitäisi pitää paikkaansa, oktaaniarvo sinänsä ei tee bensasta mitenkään tehokkaampaa, se vaan mahdollistaa korkeamman puristus-suhteen ja hieman erilaisen sytytyshetken käytön, jota kautta saadaan enemmän tehoa irti.
Joka taas ei korreloi turbojen matalampien puristusten kanssa, mutta jätetään tähän, tämä on loputon suo.
Mutta volvoman kyllä puhui nyt läpiä päähänsä, minkä luultavasti vastineessaan myöntääkin.
Ellei, on moottoritekniikan opinnot tullut suoritettua näiden joka satamasta löytyvien, usein erittäin varma mielipiteisten rantateknikoiden ohjaamina, ja perustelut on mukava lukea.

Joo, kyllä toi oktaanijuttu on senverran tutuksi tullut 11v aikana, kun oon VP koneilla ajanu, että ei ehkä kannata siitä kiistellä. Kaikki volvon automoottoreista marinoidut VP koneet sietävät hyvin 95 ja 98 bensaa, B20/30 koneet eivät aivan yhtä hyvin kun B23, B230 koneet, mutta kumminkin. Itse olen ajanut noin joka kymmenennen tankin 98oktaanisella AQ115B (B20) penta koneessani, 10v aikana, kun minulla se oli, eikä venttiilit ollu yhtään huonot, kun tässä talvella sen purin, ja tein täysrempan. Tehoissa en ole havainnut eroja, vaikka olen kokeillut sytytysennakkoja 24-30 väliltä. Jos sytytyksen laittaa penta B20 koneessa yli 29,5º, niin kone alkaa käymään liian kuumana, 29 on aikalailla maksimi, riippumatta käytetäänkö 95 vai 98. Bensankulutus taas tuplaantuu jos ajaa yli 30º sytytysennakolla (0,8l/mpk vs. 1,65l/mpk), kokeiltu on viime vuonna, sekä 98 että 95 bensalla.

Ja nakutuksesta senverran, että jos moottori ns. vauhtinakuttaa, niin sanonpa vaan senverran, että TÄYDELLINEN moottoriremppa on kulman takana, koska volvon koneissa männänrenkaiden välit männissä on herkkiä hajoamaan tuon takia, ja jos ne hajoaa, niin yleensä seuraukset ovat katastrofaaliset moottorille.

Ja nythän käsiteltiin Volvo autoissa käytettyjä merimoottoreiksi konvertoituja moottoreita tyyppimerkinnöiltään B16, B18, B20, B30, B21, B23, B230, ja AQ moottorit AQ105, AQ115, AQ130, AQ165, AQ170, AQ120, AQ140, AQ145, AQ131, AQ151, AQ171, AQ250, AQ251. Tässä EI käsitelty V6 ja V8 moottoreista, koska voi tunnustaa, että niistä en osaa yhtikäs mitään, mutta volvon omista R4 ja R6 koneista osaan sitäkin enemmän.

Nyt ajan AQ130C moottorilla (B20), johon on laitettu 10,5 puristukset, K-nokka, poratty ensimmäiseen ylikokoon sylinterit, tupla Solex 44PAI kaasarit, ja hyvin toimii 95 bensalla ja 28º sytytysennakolla, ei kolise eikä kilise, eikä nakuta. Mutta ei siitä ole yhtään haittaa välillä uudessakaan koneessa ajaa 98 bensalla. Kuten nimimerkki "350 mpi" kertoi AQ171 koneestaan, että 98 bensa lopetti jälkikäynnit, ja sen takia ajan itse 95 bensalla, ja välillä 98 bensaa tankkiin, ettei tule jälkikäyntejä.

Ja rantateknikoista senverran, että olen ns. itseoppinut, joten ns. rantateknikoista en perusta. Mutta voi joku rantateknikkokin osata jotain hyödyllistä, jotain kokemusten kautta opittua.

Tässä tämänkertainen saarna.

VolvoMan kirjoitti:

Joo, kyllä toi oktaanijuttu on senverran tutuksi tullut 11v aikana, kun oon VP koneilla ajanu, että ei ehkä kannata siitä kiistellä. Kaikki volvon automoottoreista marinoidut VP koneet sietävät hyvin 95 ja 98 bensaa, B20/30 koneet eivät aivan yhtä hyvin kun B23, B230 koneet, mutta kumminkin. Itse olen ajanut noin joka kymmenennen tankin 98oktaanisella AQ115B (B20) penta koneessani, 10v aikana, kun minulla se oli, eikä venttiilit ollu yhtään huonot, kun tässä talvella sen purin, ja tein täysrempan. Tehoissa en ole havainnut eroja, vaikka olen kokeillut sytytysennakkoja 24-30 väliltä. Jos sytytyksen laittaa penta B20 koneessa yli 29,5º, niin kone alkaa käymään liian kuumana, 29 on aikalailla maksimi, riippumatta käytetäänkö 95 vai 98. Bensankulutus taas tuplaantuu jos ajaa yli 30º sytytysennakolla (0,8l/mpk vs. 1,65l/mpk), kokeiltu on viime vuonna, sekä 98 että 95 bensalla.

Ja nakutuksesta senverran, että jos moottori ns. vauhtinakuttaa, niin sanonpa vaan senverran, että TÄYDELLINEN moottoriremppa on kulman takana, koska volvon koneissa männänrenkaiden välit männissä on herkkiä hajoamaan tuon takia, ja jos ne hajoaa, niin yleensä seuraukset ovat katastrofaaliset moottorille.

Ja nythän käsiteltiin Volvo autoissa käytettyjä merimoottoreiksi konvertoituja moottoreita tyyppimerkinnöiltään B16, B18, B20, B30, B21, B23, B230, ja AQ moottorit AQ105, AQ115, AQ130, AQ165, AQ170, AQ120, AQ140, AQ145, AQ131, AQ151, AQ171, AQ250, AQ251. Tässä EI käsitelty V6 ja V8 moottoreista, koska voi tunnustaa, että niistä en osaa yhtikäs mitään, mutta volvon omista R4 ja R6 koneista osaan sitäkin enemmän.

Nyt ajan AQ130C moottorilla (B20), johon on laitettu 10,5 puristukset, K-nokka, poratty ensimmäiseen ylikokoon sylinterit, tupla Solex 44PAI kaasarit, ja hyvin toimii 95 bensalla ja 28º sytytysennakolla, ei kolise eikä kilise, eikä nakuta. Mutta ei siitä ole yhtään haittaa välillä uudessakaan koneessa ajaa 98 bensalla. Kuten nimimerkki "350 mpi" kertoi AQ171 koneestaan, että 98 bensa lopetti jälkikäynnit, ja sen takia ajan itse 95 bensalla, ja välillä 98 bensaa tankkiin, ettei tule jälkikäyntejä.

Ja rantateknikoista senverran, että olen ns. itseoppinut, joten ns. rantateknikoista en perusta. Mutta voi joku rantateknikkokin osata jotain hyödyllistä, jotain kokemusten kautta opittua.

Tässä tämänkertainen saarna.

Miten mittaat sytytys ennakon?

Utelias kirjoitti:

Miten mittaat sytytys ennakon?

Sytytysennakon mittaan tietenkin storboskoopilla :) VP B20 moottorin kiilahihnapyörästä, jossa on sytytysasteikko. Ja säätö tapahtuu @2000rpm, ja stroboskoopilla katsomalla, milloin merkintä osuu oikeeseen kohtaan, kun kiertää virranjakajaa varovasti. Ei ole kyllä mitenkään helppo toimenpide ensialkajalle, joten on parempi ottaa joku joka on ennen tehnyt homman tekemään se :)

VolvoMan kirjoitti:

Sytytysennakon mittaan tietenkin storboskoopilla :) VP B20 moottorin kiilahihnapyörästä, jossa on sytytysasteikko. Ja säätö tapahtuu @2000rpm, ja stroboskoopilla katsomalla, milloin merkintä osuu oikeeseen kohtaan, kun kiertää virranjakajaa varovasti. Ei ole kyllä mitenkään helppo toimenpide ensialkajalle, joten on parempi ottaa joku joka on ennen tehnyt homman tekemään se :)

Toi selitti noi oudot ennakko arvot.
Itse olen käyttänyt säädössä täyttä ennakkoa, alipaineletku irti.

Utelias kirjoitti:

Toi selitti noi oudot ennakko arvot.
Itse olen käyttänyt säädössä täyttä ennakkoa, alipaineletku irti.

Kuulostaa toi 29 asteen ennakko muutenkin oudolta, tosin 2000 kierroksen kohdalla on ennakot jo aika täydellä. Volvon tehtaan ohjeet antaa nokalle kuin nokalle (A:sta R:ään) maksimi ennakoksi 34 astetta(5400rpm). Alkupään B18 haluaa 21-23 astetta 1500rpm, 67 ja uudemmat B18(erottaa että laturinpultille on lohkossa kierteet niin kuin B20 lohkossa) annetaan arvoiksi 17-19 astetta 1500rpm ja muistaakseni B20:lle annetaan samat arvot. Eli eri moottorityyppeihin on omat virranjakajansa, joissa on eri astemäärät sekä eri vahvuiset ennakonjouset. Jokainen moottori tykkää myös hieman eri arvoista. asteluku 21-23 tarkoittaa alueella myytävää polttoainetta, jos ajetaan matalaoktaanisella, käytetään vähemmän ennakoita ja jos korkeaa niin suurempia ennakoita. Samat ohjeet löytyvät myös jos ajetaan korkealla vuoristossa. B18 moottoreilla on ajettu muuten 88 oktaanisilla. Volvoissa on ollut aina venttiilit kovasta materiaalista, joten ne ei pala, mutta seetirenkaat voivat olla huonompaa materiaalia, varsinkin jos sylinterinkansi on remontoitu huonolaatusilla osilla, silloin voi käyttää lyijyn lisäainetta. Ongelman huomaa kun säätää venttiileitä jos venttiilit kantaa, eli välys on pienentynyt edelliskerrasta. Mutta siis jos kone nakuttaa matalampi oktaanisella niin säätää sytytystä myöhäsemmälle.

Älkää edes neuvoko kaasutinmoottoriin 95 bensiinin käyttöä.
Syy ei ole polttoainejärjestelmän kestävyydessä, vaan se että lisätty etanoli tarvitsee vähemmän happea palaakseen, ja seos on alkuperäisillä säädoillä laiha.
Kaasutinta ei kannata säätää erikseen , eikä kaasarikoneissa ole lambda-säätöä, joten vain 98.a.