virtuaalihaleja? Kannustusta? Saanko palata takaisin - joka päiväiseksi "harmiksi" ;)
Läheinen, rakas ihminen makaa hautausmaalla. Saattelimme häntä kohti Taivasta muutaman kuukauden. Tuli punnittua sekä omat voimavarat, että läheisten tuki ja onko rakkautta vaiko ei.
Ei ole.
Surevaa on vaikea kohdata. Mutta ei meissä rutto ole. Riittää, kun annat halauksen tai tartut kädestä.
Helpompi luikkia pakoon ja etsiytyä kivempaan juttuun mukaan.
Huoks.
Saanko
niisku-myy46
28
1496
Vastaukset
- Hilima von..
Läheisen menettäminen on aina tuskaista omaisille. Eikä oikein taida löytyä sanoja jotka lohduttisi. Se suruaika on vaan elettävä, vaikka kuin pahaa tekisi, eikä siihen ikävään, suruun ja kaihoon auta muu kun aika.
Kuitenkin kun aika on tehnyt tehtävänsä, isäsikin varmaan toivoisi teidän elävän iloisina ja kivat muistot mielessä eteenpäin.
Eikä sun pidä kysellä takaisintuloa, tottakai tänne ovat kaikki tervetulleita kirjoittamaan mielipiteitään ja ajatuksiaan :} minulla ei ainakaan ole ketään mitään vastaan, aina olen sanonut että 'antaa kaikkien kukkien kukkia'. Tervetuoloa vaan joukkoon!
Laitan virtuaali-rutistuksen ja virtuaali-kukan pöydällesi, ilahduttamaan tätä päivää.
Ja vielä..voimia.
Hilima :}- niisku-myy46
Meni kaksi miestä samalla. Kuten sanoin, kaikki eivät kestä surevaa. Vai onko sitä rakkautta ollutkaan, jos luikkii pakoon koettelemusten aikana.
Kyllä siis koettelee. Aika pahasti. Toinen, isä siis, on itkun arvoinen, toinen mies ei. Jos järjellä ajattelee.
Kai tämä tästä...
Kiitos haleista ja kukasta :) - Hilima von..
niisku-myy46 kirjoitti:
Meni kaksi miestä samalla. Kuten sanoin, kaikki eivät kestä surevaa. Vai onko sitä rakkautta ollutkaan, jos luikkii pakoon koettelemusten aikana.
Kyllä siis koettelee. Aika pahasti. Toinen, isä siis, on itkun arvoinen, toinen mies ei. Jos järjellä ajattelee.
Kai tämä tästä...
Kiitos haleista ja kukasta :)pistää miettimään, jos tukea ei tule silloin kun sitä eniten tarvitsisi..Kuitenkaan en ala spekuloimaan tästä enempää, kun en asiasta tiedä mitään..ja nää on niitä tunne-juttuja joita ei järjellä useinkaan (ainakaan me naiset) osata ajatella.
Nyt Niisku vaan päivä kerrallaan..ja tässä maailmassa miehiä riittää..usko pois.
Hilima :} - niisku-myy ejk
Hilima von.. kirjoitti:
pistää miettimään, jos tukea ei tule silloin kun sitä eniten tarvitsisi..Kuitenkaan en ala spekuloimaan tästä enempää, kun en asiasta tiedä mitään..ja nää on niitä tunne-juttuja joita ei järjellä useinkaan (ainakaan me naiset) osata ajatella.
Nyt Niisku vaan päivä kerrallaan..ja tässä maailmassa miehiä riittää..usko pois.
Hilima :}Alamäki alkoi, kun isä sairastui. Siis alamäki joka suunnalla. Nyt on tyhjää. Onneksi lapset eivät ole hylännneet :)
- meriv
saatikka tuki minnekkään ole hävinneet*hymyilee*
Saateltuamme 14.7 haimasyövän uuvuttaman appiukon viimeiselle matkalleen jatkui meidän muiden elämä.
Tässä vaiheessa tukea ja huomioita kaipaa anoppi..tosin siinä on pieniä ongelmia, joita en nyt tähän laita.
Ihmiset osoittavat osanottoaan niin erilaisilla tavoilla..kukin tyylillään.
Siinä missä yksi vaan ikäänkuin häpeillen huikkaa ohimennessään osanottonsa niin toinen tulee ja rutistaa.
Joku osoittaa välittämisensä kyselemällä neuvoja rikkaruohojen nujertamiseen tai hyvän piirakan ohjeen tiedustelulla.
Kaikki omalla tavallaan.
Ne ketkä luikkii pakoon niin ei sekään välinpitämättömyyttä ole..he eivät vaan osaa.
Uurnan lasku vielä on edessä, mutta siellähän ei enää laiteta kuoppaan ihmistä..vain hänen tuhkansa.
Kuolema on meillä matkassa jokaisella..syntymästä lähtien.- niisku-myy ejk
Niin. Ehkä ei osata olla surevan tukena ja paljon helpommalle tuntuu, kun vihelletään suhde poikki.
Ehkä isän kuolema oli sikäli hyvä asia, että näytti, onko rakkaus kaiken kestävää. - meriv
niisku-myy ejk kirjoitti:
Niin. Ehkä ei osata olla surevan tukena ja paljon helpommalle tuntuu, kun vihelletään suhde poikki.
Ehkä isän kuolema oli sikäli hyvä asia, että näytti, onko rakkaus kaiken kestävää.varmasti parempikin, jos suhde sen vuoksi loppui.
Rakkautta se ei missään tapauksessa ollut, ellei kestänyt elämään tiukasti kuuluvaa tapahtumaa, joka kaikkien meidän kohdalle tulee.
Olen pahoillani, että suhteen päättyminen tuli juuri nyt, kun et sitä missään tapauksessa olisi kaivannut, mutta parempi tähän suruun mukaan kuin heti surun ja kaipauksen hellitettyä.
Surevan hylkääminen lopettamalla suhde ei ole kuin osoitus kyseisen henkilön kypsymättömyydestä tunnetasolla.
Voimat riittää kyllä*hymyilee*
Tulihan Jutskan isän kuolema jo helpotuksena.
Ennen niin energisen, liikkuvaisen ja elämäniloisen rakkaan muuttuminen sekavaksi luurangoksi ei ollut häntä kohtaan oikein eikä reilua.
Joten elämän päättyminen oli hyvä asia, koskapa parantumisesta hänen kohdallaan ei toivoa ollut..oli vain hitaasti ja kivuliaasti, mutta varmasti saapuva kuolema. - niisku-myy ejk
meriv kirjoitti:
varmasti parempikin, jos suhde sen vuoksi loppui.
Rakkautta se ei missään tapauksessa ollut, ellei kestänyt elämään tiukasti kuuluvaa tapahtumaa, joka kaikkien meidän kohdalle tulee.
Olen pahoillani, että suhteen päättyminen tuli juuri nyt, kun et sitä missään tapauksessa olisi kaivannut, mutta parempi tähän suruun mukaan kuin heti surun ja kaipauksen hellitettyä.
Surevan hylkääminen lopettamalla suhde ei ole kuin osoitus kyseisen henkilön kypsymättömyydestä tunnetasolla.
Voimat riittää kyllä*hymyilee*
Tulihan Jutskan isän kuolema jo helpotuksena.
Ennen niin energisen, liikkuvaisen ja elämäniloisen rakkaan muuttuminen sekavaksi luurangoksi ei ollut häntä kohtaan oikein eikä reilua.
Joten elämän päättyminen oli hyvä asia, koskapa parantumisesta hänen kohdallaan ei toivoa ollut..oli vain hitaasti ja kivuliaasti, mutta varmasti saapuva kuolema.Kuolema oli helpotus, mutta siltikin kaipaus on hirvittävä. Se, että suhde (kihlaus) purkautui tuntuu todella pahalle. Juuri, kun olisin kaivannut syliä ja lohdutusta.
- adalmiina-1
Avosylin otamme Sinut takaisin joukkoomme! Raskain vaihe on takana,nyt alkaa toipuminen. "Anna minulle minun jokapäiväinen ystäväni,pari sanaa,pieni hipaisu,katsekin riittäisi kantamaan sudenhetken yli." Täällä meitä on,huomaatko? Kaikki halaamme ja kannustamme,yhdessä olemme vahvoja. Sinulle enkeleitä. Ja muista,kun itkettää,itke.Muuten sisällesi tulee musta möhkäle,joka sulaa hitaasti..
Nojaa tuohon,olen hiljaa ja kuuntelen,olen lähelläsi..- niisku-myy ejk
mutta pistän sen sulamaan. Teidän avullanne.
Kiitos. *tuhertaa itkua*
voi olla vaikea kohdata,mutta huomasin itse,kun äitini oli kuollut, ettei sellainen "mitään ei ole tapahtunut"-käytös ole ollenkaan sitä surevaa kohtaan hyvää käytöstä..Se sai tuntemaan,ettei kukaan huomannut kuinka vaikea paikka se minulle oli..:(
Toivotan sulle voimia ja jaksamista eteenpäin..Kyllä se ajan myötä vähän helpottaavaikka ei sitä rakasta ihmistä koskaan unohda..Muistot onneksi säilyvät.
Ja minä uskon siihen,että joskus vielä tapaamme sen poismenneen uudelleen..- niisku-myy ejk
ymmärtää, mitä vanhemman menetys on.
Yritin kiltisti surra yksin. Odotin, että toisen vaistot heräävät ja hän tukee. Sitten peräännyin suremaan yksin. Vain kerran pyysin tukea. Muut asiat menivät ohi.
Sellaistako elämä on?? Oikeaa rakkautta ei ole?
Voimia sinulle. Halauksin.
- Katjaliini
sinua Niisku-Myy.Halaukseni tulee suoraan sydämestä ja lämmöllä.
Ja otan osaa suruusi isäsi vuoksi.
Kun on paha olla ja surullinen, ei tarvita edes sanoja, vaan kädestä kiinni pitäen eteenpäin.
Olen pahoillani puolestasi, ettei hänen rakkautensa riittänyt koettelemuksesi yli, ehkä hän ei ollut arvoisesi sittenkään.
Tervetuloa takaisin,olenkin jo kaivannut teitä vanhoja "harmeja"- niisku-myy ejk
Lupaan nousta tuolille, vaikka väkisin, ja "raaputtaa" jotain - vaikka viimeisillä voimillani.
Kiitos :)
- tomppa2006
...halaan sinua. Rutistan niin, että tunnet sen läpi kehosi. Olen vahva, minulla on varaa antaa voimistani hyvälle ystävälle...
*rutistus*- niisku-myy ejk
Auttaa...
(voi jos tietäisit, kuinka tällä hetkellä kärsin...)
- Milana
Surun kanssa oppii elämään, mutta se ei koskaan katoa. Melkein päivittäin edelleenkin ajattelen lähes 11 vuotta sitten kuollutta äitiäni. Ensimmäiset surun vuodet ovat muistoissa harmaata massaa, sitten tuska alkoi helpottaa. Mutta suru ei koskaan katoa: se muuttaa muotoaan, mutta ei koskaan katoa.
Elämässä on kuitenkin niin paljon iloisia asioita, minkä toivoisin sinun muistavan, vaikka se nyt varmasti tuntuukin kovin teennäiseltä lohdutukselta. Huomaa myös se, että tässä tilanteessa opit sen, miten lähestyä läheisensä menettänyttä ihmistä. Ei siihen tarvita sanoja, pelkkä kosketus, vähäinenkin, riittää.
Olen pahoillani kihlauksesi purkautumisesta. Sinä olet kuitenkin epäilemättä selviytyjä. Carpe diem: sinun elämäsi on tässä ja nyt!- niisku--myy ejk
Ehkä ihminen oppii luopumaan. Olin lapsi, kun ukkini ja mummoni kuolivat. Heistä en paljoakaan muista.
Isän tai äidin kuolemaa on pelännyt, mutta lohdutellut itseään, että "Eiväthän he vielä NIIN vanhoja ole..." Sairaus vain on sellainen pahulainen, ettei se ikää katso. Vie vain, jos on viedäkseen.
Siksipä juuri pitäisi olla onnellinen ns. perusasioista ja yksi niistä on terveys.
Mitäs ne rakkaudesta sanovatkaan...Kaikki se kestää, kaikki se kärsii... tai sitten ei :(
- Jycce-Boi
korteni kekoon kantaa ja vaik tarjota kättä tueksi, lohdutukseksi.
Tiedän tuon valtavan vuosien takaa kokemuksesta, jälleen musitin isäni syntymäpäivän; nyt se on kalenterissa, jotta ensi vuonna vien kukatkin.
Ruttoa eikä syöpää tai muutakaan tarttuvaa surevalla ei ole mutta kulttuurimme ei mielestäni ohjaa avustamaan tuolla voimattomuuden hetkellä; hymistely kyllä vähän helpottaa - mutta ei se vielä auta.
Kaipaus kohdassa Tomppa taisi mainita tosi ystävistä, jollaisten arvo mitataan esim. isommissa elämän mullistuksissa.
Hienoa, että jaksat jakaa tuntemuksia - uskoa kannattaa että rakkauskin löytyy ;-)- niisku-myy46
selvisi nyt, eikä myöhemmin, mitä on oikea rakkaus. Se rakkaus ei peräänny, kun toisella on vaikeaa. Ehkäpä vielä löydän sellaisen ihmisen, joka jakaa kanssani kaiken.
- val 64
En sinua tunne, mutta halaus. Rakkautta on. Se on vain meissä, kun on väsynyt, sitä ei tunne, mutta kyllä se siellä on, se vain nukkuu, kerää voimia ja joskus herää ja ymmärtää....ja antaa elämän voittaa.
- niisku-myy46
Jokaisen suru on henkilökohtainen asia. Miten helppoa olisikaan, jos voisi jakaa "Ota sinä tuo pala, minä otan tämän."
Ei vaan onnistu. Läheisen kuolema on siitä paha paikka, että toiset surut jäävät varjoon. Jos elämässäni olisi suru kihlauksen purkautumisesta, niin olisin maassa. Totaalisesti. Nyt pystyn ajattelemaan, ettei sellainen ihminen, joka ei pysty asettumaan saattohoitoa tekevän ihmisen asemaan ja hylkäämään hetkeksi omat vaatimuksensa - ei hän ole kypsä ihminen. Empatia puuttuu.
- Seijasini
Sinulle Niisku-Myy...
Se lohdutti aikanaan lapsia ja lohduttaa tänään Sinua, jos vain otat sen vastaan. Se antaa Sinulle luvan olla heikko, olla hetken vain pysähdyksissä ja surra. Tallettaa kaiken kauniin; iloita, että Sinulla on vielä hyvien hetkien muistot...
Leijonaemon halaus "syntyi" viisi kesää sitten, kun kävin samat asiat läpi kuin Sinä nyt... 6 viikkoa ja yksi elämäni tukipilareista, isäni oli poissa...
Auringonhippuja päivääsi... lähettelee Seija
*Muistan vieläkin, miten säikähdin, kun nauroin ensimmäisen kerran ääneen hautajaisten jälkeen. Ja sitten tajusin, että isäni kyllä toivoi meidän jatkavan elämää, eikä surevan itseämme hengiltä...*- niisku-myy46
6 viikkoa on todella lyhyt aika. Meille annettiin 16 viikkoa aikaa. Mitä huonommaksi isä kävi, sitä raskaammat olivat askeleet, kun menimme isää katsomaan. Joka päivä, vähintään kerran, jopa kaksi. Kävisin vieläkin, jos hän olisi elossa. Kyllä minä jaksaisin, vaikka silloin tuntui, että suru kaataa.
Onneksi saatoin isän niin pitkälle kuin ihminen vain voi. Meitä oli monta, jotka pidimmme hänestä kiinni lähdön hetkellä. Se on hetki, jota en koskaan unohda. Tyhjyys sen jälkeen oli jotain hirveää, mutta aika auttaa ihmeesti.
Halaus ja voimia!
- MyNicki
Iloinen ihminen voi paremmin :)
- MyNicki
voihan toki huonosti voida, hyvinkin.
- niisku-myy ejk
MyNicki kirjoitti:
voihan toki huonosti voida, hyvinkin.
Jos järki ja tunteet kulkisivat yhtä matkaa, niin voisin ajatella molemmista murheista, että näin on parempi.
Parantumaton sairaus on paha, paha paikka. Isä kesti sen liiankin miehekkäästi. Olisin toivonut, että hän olisi edes joskus ärähtänyt tai vastaavaa.
Ketjusta on poistettu 6 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Riikan kukkaronnyöri on umpisolmussa
Kulutus ei lähde liikkeelle, koska kansalaiset eivät usko, että: – työpaikka säilyy – tulot eivät romahda – talous ei h82768Jos vedetään mutkat suoraksi?
Niin kumpaan ryhmään kuulut? A) Niihin, jotka menevät edellä ja tekevät? Vai B) Niihin, jotka kulkevat perässä ja ar1062621Tanskan malli perustuu korkeaan ansioturvaan
Ja vahvoihin työllisyys- ja kotoutumispalveluihin. Suomessa Riikka on leikannut juuri näitä: palkkatukea, työttömyysturv182317Vain vasemmistolaiset ovat aitoja suomalaisia
Esimerkiksi persut ovat ulkomaalaisen pääomasijoittajan edunvalvojia, eivät auta köyhiä suomalaisia.491894Anteeksipyyntöni
Jätän tähän anteeksipyyntöni sinulle, koska en voi sanoa sitä missään muuallakaan. Pyydän anteeksi, jos purkamani tuska141463- 321463
- 1771173
Sydämeni valtiaalle
En täältä aio asioita kysellä. Haluan tuoda tiedoksesi, että pohjimmiltani en ihmisiä tahdo satuttaa ja ajattelen muiden1011154En vain unohda
Sitä miten rakastuneesti olet minua katsonut. Oliko tunteet liian suuria että niistä olisi voinut puhua.711005Oletko tyytyväinen
Tämän hetkiseen tilanteeseenne? Odotatko, että lähennytte vai yritätkö päästä yli ja eteenpäin?81948