Kiristää ja kivistää kurkussa ja tuntuu pahalta. Kyyneleet vaan puskee silmiin.
Eikä ne oo mun.
Kulta, en mä tarkoittanut sitä mitenkään pahasti. Tarkoitin sitä kyllä, mutta en halunnut satuttaa sua mitenkään.
Sä voit kääntää kaiken ympäri nyt, älä vain tyydy osaasi. Oot kääntänyt mun askeleet itseäsi kohti ennenkin, tiedän että sussa on ihan hirveästi voimaa. Tiedän miten hirveästi rohkeutta se on vaatinut ennenkin, mutta ei se rohkeus ole susta kadonnut.
Tule muhun päin niin yltyn silittämään sun poskea. Ja pääsen itkemään kaiken pois sun sylissä sun olkapäätä vasten.
Eikä ne oo mun.
Kulta, en mä tarkoittanut sitä mitenkään pahasti. Tarkoitin sitä kyllä, mutta en halunnut satuttaa sua mitenkään.
Sä voit kääntää kaiken ympäri nyt, älä vain tyydy osaasi. Oot kääntänyt mun askeleet itseäsi kohti ennenkin, tiedän että sussa on ihan hirveästi voimaa. Tiedän miten hirveästi rohkeutta se on vaatinut ennenkin, mutta ei se rohkeus ole susta kadonnut.
Tule muhun päin niin yltyn silittämään sun poskea. Ja pääsen itkemään kaiken pois sun sylissä sun olkapäätä vasten.
Vastaukset 9
Vanhimmat
niin vielä kerran voin yrittää. Haluatko astella minua kohti? Minulla on vielä voimaa, tehdä ja saada se aikaan.
ole koskaan ollut siitä etten haluaisi. Olen vaan ajatellut etten pysty. Mutta ehkä sitä pystyy moneen asiaan, johon ei usko pystyvänsä kun kyse on jostain tärkeästä. Pystyn siihen, mutta tarvitsen pienen tai vähän suuremman kiskaisun päästäkseni liikkeelle.
Haluan...
niinkuin laulussa sanotaan
miehellekö sanot nää sanat?
vai armaalle puolisollesi?
kunpa tuo viestisi olisikin minulle...Sama tilanne, sinä satutit pahasti mutta epäilen kyllä tarkoititkohan loppujen lopuksi ihan sitä miltä se kuulosti? Olen miettinyt pääni puhki ja tekisi mieleni vielä kerran koittaa sitä mitä ennenkin; saisinkohan tosiaan sinut vielä kohti itseäni? En vain meinaa tällä kertaa millään enää uskaltaa...
viestit ei näy...?
joo ympäri oonki yrittäny kääntää.. lähinnä syyllisyyttä ja tuskaa tunnen koko ajan. kuvasi ei lähde mielestäni, mutta mun askeleista on tullut tosi raskaat, en jaksa enää. luulin että oot jo löytänyt jonkun toisen olkapään...paremman.
mistä helkkarista kuka tietää ja kelle tääl kirjoitetut jutut on huh huh menkää ny oikeesti naamatusten puhumaan niin saatte jotain aikaseks,,tai ainaki yritettyä.joka vitun viesti kuulostaa jopa omaan elämän tilanteeni sopivalta mut en usko et kuitenkaan on mulle tai loppujen lopuks yhdellekkää meistä joka on tähänki viestiin vastannu...inhottaa vaan epätieto et jos mulle jollain ois tuollasia asioita nii rohkeesti vaan puhumaan niin kauan ku on elämää voi asioista puhua....
niin oikeassa. Ajatelkaa nyt, aikuiset ihmiset!
Jo on huonosti asiat kun ei löydy miestä/naista sanomaan asioista suoraan.
Mitäpä siinä menettää? Asiat selviää, suuntaan tai toiseen. Saattaa vähän kirpaista mutta sitten olisi helppo jatkaa avoimin mielin eteenpäin.
Jos taas onnistaa niin kaikkihan oli sitten sen arvoista.
Epätieto ei varmaankaan ole kenellekkään mukavin olotila.Elämä on niin arvaamaton ja lyhyt!
-CARPE DIEM-
satuttaa liian kovaa.