Vaakamies ja kalanainen

Vaakamiehen kanssa useammankin vuoden. Tulihan niitä mökötystilanteitakin joskus vastaan ja usein tuntui, ettei mitään vastausta saanut, vaikka kuinka kyselin tai puhuin jostain. Yleensä jatkuvalla patistuksella suostui avautumaan.

Omasta puolestani voin sanoa, että nykyisen mieheni vuoksi helposti vetäydyn kuoreeni ja ulospäin varmasti tuntuu, että mököttäisin. Hän saattaa sanoa tai tehdä tai jättää tekemättä jotain, joka loukkaa minua, mutta itse en halua loukata takaisin ja siksi vetäydyn tilanteesta hiljaa ja yritän miettiä, miten voisin sanoa suoraan ajatukseni kuitenkaan loukkaamatta häntä takaisin. Välillä niitä ajatuksia sitten kasaantuu enemmänkin ja lopulta on pakko sanoa suoraan ja vaikka loukatakin.

Joskus olen lukenut Vaa'an motoksi "En halua loukata", joten ehkä tuo oma käytökseni sitten johtuu tuosta motosta. Aina pitäisi olla muka niiiiin diplomaattinen ja kaikkien kanssa toimeentuleva...

Itse olen seurustellut 7 vuotta vaakamiehen kanssa. Ja olen myös kohdannut aika ajoin noita hiljaisuuteen vaipumisia, ja alussa en oikein ymmärtänyt että mistä ne johtuu, ja itse myös kyselin että olenko minä tehnyt jotain mistä hän mököttää. Aina vastaus on ollut että ei johdu minusta. Se varmaan kuuluu vaakamiehen luonteeseen, että välillä on sellaisia kausia että on etäisempi. Jotenkin siihen on tottunut, enkä enää mieti että mistä johtuu. Kyllä se sitten kertoo jos johtuu minusta. Mutta sen olen huomannut omalla kohdallani että oman vaakamieheni on hirveän vaikea näyttää tunteitaan.Ja välillä vaaka haluaa viettää elämäänsä kuin olis poikamies.... mutta ihan hyvin 7 vuottakin on vierähtänyt, tosin siihen on kuulunut huonojakin kausia, ja paljon sellaisia asioita mitä kalanainen ei aina ole ymmärtänyt. Mutta onnellisia ollaan kaikesta huolimatta!

Ymmärrän huolenaiheesi, mutta voin vakuuttaa että mitään syytä huoleen ei ole! Mutta jos teet asiasta numeron, silloin voi ongelmia tulla. Vetäytyminen ei ole mökötystä.

Itse olen vaaka ja olen ollut kimpassa nykyisen kauris-mieheni kanssa 15 vuotta. Mieheni ja minä olemme keskustelleet asian vuosia sitten selväksi, aloite tuli tosin mieheltäni joka kertoi tunteistaan joita sinullakin on ja samaan hengenvetoon sen, että vihdoinkin ymmärtää mistä on kyse. Oli asiaa mietiskellyt ja oikeaan osunut. Ehkä on myös jotenkin vaakamaista, että kaikkia tunteitaan ei osaa eikä halua ilmaista. Miehen mukaan olen toisaalta arvoituksellinen ja se kuulemma ja veren virtaamaan suonissa :)

Omaan luonteeseeni ainakin kuuluu se yksinolo ja vähäpuheisuus aika ajoin. Tuntuu siltä kuin pitäisi akkujaan ladata ihan itsekseen ja kun ne on ladattu, taas voipi olla oma sosiaalinen ja iloinen itsensä. Mitään erityisiä huoliakaan ei tarvitse olla, esim. pitkän työputken jälkeen on vain jotenkin yksinkertaisesti henkisesti väsynyt.

Tseppiä Kalatar vaakamiehesi kanssa. Kunhan olet kärsivällinen etkä turhia hötky, nouset vaaàn korkeimmalle jalustalle ja saat kaiken mikä vain irtoaa... ;))

Tuttua juttua. Olen ollut jo yli 20 v vaakamiehen kanssa ja tällaista on joskus. Ei kannata välittää, ohimenevää yhtä kaikki. Kaloilla ja vaaoilla on kuitenkin niin paljon yhdistävää, että antaa tämän asian olla omassa arvossaan.

on oinas, mutta ihan samanlaista hiljaisuutta meilläkin on.
Ei puhu ja tuntuu kuin mököttäisi. Ei siihen muuta tarvita, kuin, että hän on mies.
Melkein kaikki tuntemani miehet käyttäytyvät niin.
Mulla itsellä on välillä myös hiljaisempia kausia.
Yleensä olen lähes koko ajan äänessä.
Sitten kun en puhu mitään ja olen omissa ajatuksissani, mieheni huolestuu, koska tietää mitä se tarkottaa. Hän sanookin, aha mamma suunnittelee.
Se kohta tietää hänelle töitä. Kysyykin, että mikä seinä seuraavaksi siirretään, tai mikä ovi muuttaa paikkaa jne.
sitä se todella tarkottaa, siis suunnittelen ja lataan akkuja.
Sitä tuntuu elävän niin täysillä, että välillä akku tuntuu ihan tyhjältä, sitten vaan pitää vähän aikaa ladata ja taas painetaan täysillä.
Kyllä vaaka sanoo, jos joku on hänellä pielessä todella.