Kuinka asia menee

Talo on nyt kuolinpesän omaisuutta eikä sitä voi kukaan myydä oamlla päätöksellään ennen kuin perinnönjako on tehty ja päätetty mikä on kenenkin omaisuus.

Siis yksikään omaisuuserä ei vielä kuulu kennellekään ennen kuin suoritetaan pesän ositus. Ja sitten perillisten kesken vielä perinnönjako.

Jos omaisuuden kokonaisarvo on talo 10 arvoltaan rahaa ja muu omaisuus, esim talletuksia 10 rahaa, niin osituksessa voidaan sopia, että leski saa talon ja talletukset ovat lasten perintö. Silloin isä voi myydä talon kenelle haluaa.

Jos omaisuuden arvo on talo 10 rahaa ja muu omaisuus 2 rahaa, niin lesken osuus on 6 rahaa ja peintö 6 rahaa. Jos taloa ei YHTEISELLÄ päätöksellä myydä ja saatua rahaa jaeta lesken ja perillisten kesken, ei myöskään mitään perinnönjakoa voida tehdä.

Mutta toisaalta yksikään ei voi estää myyntiä tapahtumasta: jos yksikin vaatii jakoa, niin se on tehtävä ja silloin kauppaa tulee viimeistään oikeuden päätös. Eli tavallaan silloin on pakko suostua oikeuden päättämään kauppaan/jakoon.

* POIKKEUS: vaikka te lapset haluaisitte myydä talon, ja isä ei, niin hänellä on oikeus asua talossa loppuikänsä (jos muutakaan asuntoa ei omaisuuteen kuulunut), eli kauppaa ei voida tehdä.

Siis isä ei voi myydä omaisuutta mitä ei omista vain yksin omalla päätöksellään. Ensin pitää suorittaa ositus ja omaisuudenjako.

* POIKKEUS tietenkin pitää olla: jos isällä ja äidillä oli keskinäinen OMISTUSOIKEUStestamentti, niin silloin isä saa talon omistukseensa eikä se ole perintöä lainkaan, ja silloin hän voi myydä sen ihan miten haluaa.

Yritetäänpä selventää. Kun miehesi äiti kuoli, hän ja miehesi isä omistivat ilmeisesti talon 50/50-osuuksin? Silloin leskelle jäisi oma puolikkaansa omistukseensa ja joka tapauksessa asumisoikeus puolisoiden yhteiseen kotiin. Vainajan puolikkaan perivät hänen lapsensa yhtäläisin osuuksin (näin, jos ei ole tehty avioehtoa, testamenttia tai muita asiaan vaikuttavia ja kenties rajoittavia papereita). Eli leski omistaa talosta 50% ja vainajan lapset kumpikin 25%. Jos talo myydään, siitä saatava hinta jakautuu samassa suhteessa.

Jos leski myy osuutensa toiselle pojalleen, on toisen pojan varmaankin kannattavinta myydä myös osuutensa ellei erityisesti halua omistaa 25% talosta, josta veli omistaa kaupan jälkeen 75%. Periaatteessa miehesi ei ole pakko suostua myymään omaisuuttaan, mutta tuskin tuommoinen vähemmistöosuus on järkevää oli enemmistöomistajana oma veli tai ulkopuolinen.

Näin siis, jos leski ja vainaja omistivat talon yhtäsuurin osuuksin ja heidän varallisuutensa oli muutenkin yhtä suuri. Jos lesken varallisuus olikin pienempi kuin vainajan, niin hän saa ensin tasinkoa kuolinpesästä ja vasta jäljellejäävä osuus jaetaan perillisille. Vaihtoehtoja on aikalailla, kun lähtötiedot olivat puutteelliset.