On taas sellainen kamalan ahdistunut, turhautunut ja masentunut olo. Olen juuri aloittanut uudessa koulussa (lukio), josta en tunne oikeastaan juurikaan ketään ja muutenkin koko paikka tuntuu itselleni pelkältä paniikkipesältä. Tämä ei ole pelkkää "loma loppuu, yhyy"-meininkiä, vaan minua oikeasti pelottaa koko lukion alku(vaikeudet) ja jopa ne kaikki ihmiset siellä, joiden naamat ovat minulle entuudestaan aivan tuntemattomia. Heillä kaikilla on omat kaveriporukkansa ja tuntuu että sellaisiin ei voi oikein mennä mukaan. Tuntuu että muutenkin vaivun niin syvään masennustilaan kohta, etten jaksa mennä sinne kouluun... Minä ja omat tyhmät valintani.:( Ajattelin vaan, että jos minulla olisi sittenkin pokkaa mennä puhumaan jollekulle, kuka lukiossa on sellainen vastuuhenkilö jolle voi mennä puhumaan tästä ilman että saa nauruntyrskähdyksiä päin naamaa, vai onko sellaista olemassa? Olen muutenkin ihan pihalla koko lukion käytännöistä ja senkin takia tunnen itseni kovin tyhmäksi ja onnettomaksi... Onko kellään edes samanlaisia tuntemuksia?
Ei tuu mitään
masentaa...
4493
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Tiedän tunteen todella hyvin, kävin sen viime vuonna itse läpi. Mutta voin sanoa, että kyllä se siitä helpottaa. Itse olin aivan onneton ekana päivänäni, kaikki vanhat kaverit meni toisiin lukioihin, en tuntenut uudesta lukiostani yhtään ketään ja oli lähellä ettei paniikki iskenyt. Mutta sitten tuli yksi mukava kaveri puhumaan mulle, kun oli huomannut että olen uusi ja siitä alkoi sitten ihan uusi ystävyys. Lukioissa meno on erilaista kun peruskoulussa, porukka on siellä jo kypsempää ja uskoisin, että aina sieltä löytyy uusia ystäviä. Itse en ole kovin sosiaalinen ihminen, mutta kun toinen puhelias kaveri tuli jututtamaan niin sitä itsekin alkoi tottua lukio elämään. Ei kannata ottaa paineita, lukiossa ykkösille selitetään heti alussa lukion käytännöt ja kaikkihan on ekana päivänä lukiossa vähän tumpeloita, kun ei tiedä yhtään minne mennä. Mutta kyllä siihen pääsee pikku hiljaa kärryille. Että kyllä se siitä. Tsemppiä :)
Alussa kaikki hankalaa, mutta lopussa kiitos seisoo...sanoisin kuitenkin sellaisen asian, että jos ei tilanne helpotu jouluun mennessä, niin vaihda koulua. Joko ammattikouluun tai toiseen lukioon. Jos ei se vielä jouluna onnistu, niin sinnittele sitten kevääseen. Itse tein niin ja se oli yhtä tuskaa, mutta koulua vaihdettuani tilanne helpottui, muttei kuitenkaan parantunut ihan kokonaan. Ylioppilaaksi kuitenkin pääsin, mutta ekassa lukiossa en ois päässyt. Se oli ihan hirveä paikka. Tsemppiä sulle. Muista että asioilla on tapana järjestyä ja että kaikella on tarkoituksensa.
tulin jo paremmalle tuulelle, kun huomasin että oli vastattu :) Ehkäpä yritän tuolla lukiossa nyt klaarata ja katsella vielä jonkin aikaa, mutta jos vielä pahalta tuntuu myöhemminkin niin vaihdan kyllä koko laitosta. Ei jaksa ihan kärsiä noin kokonaisvaltaisesti kolmea vuotta elämästään.
Mutta kiitoksia vastauksistanne!:)
mielisairaalaan ja sitä kautta sairaseläkkeelle niin johan oireet helpottaa