Eli olen vakuuttunut siitä että kannabis laukaisi mulle tän taudin.Poltteli noin 2 vuotta sitten suht säännöllisesti,kunnes rupesi sillon tällön tulemaan ahdistavia oloja.Kaverit sano että se on ihan normaalia,mutta nämä olot senkun lisääntyivät ja voimistuivat.Sillon päätin lopettaa polttelun.Ennen kannabiksen käyttöä mulla ei koskaan ollut paniikkikohtauksia,nykyään niitä tulee 1-3 kertaa kuukaudessa.Ja tietty se pelko kohtauksesta on läsnä lähestulkoon koko ajan.
PH+Kannabis
Ezko))
4605
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
jos sille on olemassa alttius ennestään, toisaalta se myös lievittää ahdistuneisuutta jos osaa kontrolloida paniikkikohtauksen muodostumista.
Paniikkikohtaus kannabiksen kokeilujen yhteydessä liittynee aineen aiheuttaman olon ja siitä saadun ennakkotiedon (pelotteluvalistuksen) luoma pelko siitä että on sekoamassa ja loppuuko se olo enää, eli tulenko enää "normaaliksi".
Ensikokeiluihin liittynee kai useimmiten myös muut kuin sisäiset seikat, esim väärä seura, väärä ympäristö, liian suuri annos, polttaminen humalassa jne.
Pitkäaikaisessa käytössä kannabikseen liittyvä osuus lienee kiinnijäämisen pelko, sosiaalinen eristyneisyys kannabiksen juridisen ja sosiaalisen tuomittavuuden vuoksi, muut elämäntilanteeseen liittyvät stressitekijät sekä mahdolliset syvemmät alitajuiset traumat.
Itselläni kannabis on joissakin elämäntilanteissa aiheuttanut ahdistusta mutta olen kyennyt hallitsemaan tilanteen siinä määrin että se ei ole edennyt paniikkikohtaukseen asti, yleensä polttaminen rentouttaa ja lievittää ahdistuneisuutta.
Kieltolakipolitiikka on myös tässä suhteessa haittojen maksimointipolitiikkaa, kun käyttö kuitenkin lisääntyy kaiken aikaa, olisi suunnattava resursseja valistukseen aineen ominaisuuksista ja käyttötavoista, pelkkä kieltäminen ja valheilla pelottelu saa kapinoivat nuoret kokeilemaan ainetta aivan väärin tavoittein ja tavoin.
Paniikkihäiriö on melko yleinen vaiva ja tulee n. yhdelle 40:stä. Myös kannabiksenkäyttäjä voi saada paniikkihäiriön koska kannabis ei 100%:sti suojaa ko. vaivalta. Jos siis saa paniikkihäiriön kannabiksen käytön aloittamisen jälkeen, siitä ei pidä automaattisesti tehdä johtopäätöstä että se olisi kannabiksen aiheuttama.
Yhdellä kaverillani on tosi paha paniikkihäiriö ja sosiaalinen fobia joka alkoi kauan ennen kannabis-kokeiluja, ja parhaiten siihen auttaa mietojen savujen polttelu pitkin päivää. Ennen kannabis-kokeiluja esim. festareilta joutui lähtemään kesken kaiken taksilla kotiin paniikkikohtauksen takia (kun edes lääkäreiden lääkkeet eivät auta riittävän hyvin), mutta nykyisin kun ko. kaveri polttelee vähän savuja niin se estää tehokkaasti paniikkikohtauksetkin.
on todella mielenkiintoinen, se ei vaikuta niihin suoraan farmakodynaamisesti, eli rukkaamalla kemiallisesti aivokemian tasapainoa, vaan psykodynaamisesti, eli mielen prosessien kautta.
"Toimiessaan" se mahdollistaa sellaisten prosessien ajamisen, jotka auttavat aivoja hakeutumaan itse kemialliseen tasapainoon.
Ikävä kyllä kannabiksen juridinen ja sosiaalinen tuomittavuus on sellainen psykosoiaalinen tekijä, joka pyrkii ajamaan aivoissa ahdistavia prosesseja, jotka sitten aiheuttavat ahdistusta.
Kun kannabis laillistetaan Suomessa ja sen sosiaalinen tuomittavuus katoaa aineen käytön noustessa "maan alta" katukuvaan, kuten esim. Hollannissa matkailleet ovat nähneet, poistuvat nämä negatiiviset aspektit ja kannabiksen osuus paniikkihäiriöihin tulee todennäköisesti kääntymään päälaelleen, aiheuttajasta parannuskeinoksi.
Olen nyt 25v mies ja minulle sattui ihan sama homma. Pikkupojasta asti tuli kokeiltua savuja ja pikkuhiljaa annokset kasvoivat (yllätys yllätys). 9vuotta satunnaisesti on tullu bongia lutkuteltua ja joonasta kiskottua välillä vähemmän välillä vähä enemmän. Eihän siinä mitään, helvetin hauskaahan tuo touhu olikin siihen asti ku yx ilta imaisin pikku porukassa 5koppaa kukkaa ja lätkää putkeen.
Hauskaa oli hetken ku kavereiden naamat alko vääntyileen miten sattuu ja itellä valahti hiet naamasta läpi. pakko oli heti liueta paikalta olohuoneeseen makaan.
Kaverit vähä ihmetteli ja aika tumuissa sit nostivat kytkintä ku ihmettelivät mikä mulle tuli. Aamulla ku heräsin ei olo ollut muuttunut miksikään, kenenkään kans ei voinu enää jutella ku tuli heti paniikkikohtaus, unohti yhtäkkiä mitä oli selittämässä, naamasta hiet läpi ja kuumia aaltoja koko kkropan läpi.
Huh huh, luulin et tulin hulluksi.
5kk kiduin ku uskalsin lääkäriin ja kerroin tilanteen, se sanoi heti et paniikkihäiriö lauennut. Määräsi mulle sertraliinia 50mg päivässä ja 0.25mg alproxia ja ne kyllä helpotti heti. Alproxia ku ottaa häviää oireet pariks päiväks kokonaan. Yleensä otan 2x0.25mg.
Vieläkin tulee tosi harvoin sauhuteltua ja selvään päähän ei ole oikein mukava pajauttaa, heti alkaa pukkaan paniikkia mut sit ku ottaa pari alproxia ja juo vaik sixpäkin olutta ni on taas hauskaa, pikku känni kuiten pitää olla päällä.
parisen vuotta mennyt nyt eikä oo vieläkään olo kokonaaan normalisoitunut mut toivossa eletään. Käyn päivittäin töissä ja pystyn elään normaalia elämää mut kokoajan ph seurailee elämää ja se vituttaa! Kannataa ehdottomastia ottaa ittee niskasta kiinni ja painella lääkärin puheille. Ne on siellä sitä varten et ne auttaa ja osaavatpa vielä sen tehdäkin.