Alkoholin suurkuluttajan

Alkoholi syö aivoja, se on totta. Etenkin kehittyviä viejähaarakkeita - niitä joista tulee AJATUKSIA myöhemmin, valistuneita - laajempia ajatuksia.

Alkoholi liuottaa kaiken mikä on "ahaa" elämystä pois. Tämä selittää mm. sen miksi alkoholismista on niin helvetin vaikea parantua. Alkoholistin alkoholisminsa tajuaminen kuolee kerta toisensa jälkeen pois, se juodaan pois. Ne muutokset mielessä joita tarvittaisiin raitistumiseen... niiden orastava taimi raastetaan kerta toisensa jälkeen etanolimyrkytyksellä pois.

Alkoholi tuhoaa ajatuksia. Kun aivot ovat surkastuneet - ne voivat tuottaa edeleen hermosolukytöksiä. Tosin uudet kytkökset ovat neitseellisiä; niitä ei ole käytetty. Kaikki se mitä ollaan tuhottu pysyy tuhottuna. Elämänkokemus poissa, kaikki elämämme muistiin painamat asiat, meitä paremmaksi muokkaava voima... ne ovat pysyvästi poissa. Se mikä kasvaa uudelleen on vain kapasiteettia; ei tie.

Jos matemaatikko juo pitkään hän menettää matemaattisen kykynsä, etenkin ne hienoiset piirteet hänen kyvyssään. Toki jäljelle jää "kovakoodattua" aivoainesta joka voi tehdä hänestä lahjakkaan matematiikassa - mutta kun "oma osa" on kerran juotu pois ei se tule takaisin. Takaisin tulee jotain mitä ei ole leimattu. Kapasiteettia.

Kapasiteetin voi toki valjastaa uudelleen opettelemalla. Niinhän niitä alkoholisteja muutenkin paimennetaan kuin lapsia, opetetaan elämän perusasioita jotka on juotu pois.

Se että tuo aivovolyymi palautuu ei tarkoita etteikö tuho ole pysyvää. Se on - tuo volyymin palautuu tarkoittaa vain että UUDEN OPPIMISEN kyky ei vahingoitu, mutta se mitä ennen on ollut... on menetetty pysyvästi.

Kiitos kuuntelemisesta, itselleni tämän asian tajuaminen vaihtoehtopäihdettä käyttäessä (eli kun en juonut itseltäni lähes päivittäin käsittämis- ja uudenoppimis- ja omaksumiskykyäni) on pitänyt minut alkoholin suhteen raittiina nyt 7 vuotta. Aivoni ovat siis muodostaneet maksimissaan 7 vuotta vanhoja omia ajatuksia esteettä. Se on ilmeisesti yllättävän pitkä aika maassamme.

En tahdo menettää yhtä ainuttakaan syntyvää ajatusta tai tajuamisrakennetta sen litkun takia - en enää koskaan. Mieleni on minulle tärkeämpi, nyt sitä osaa arvostaa.