Avasin tämän ketjun tänne, koska täällä on aina kuhinaa ;)
Mitä mieltä olette siitä, että mies ottaa osaa synnytykseen kun hänen ja hänen naisensa yhteinen lapsi syntyy? Mua hämmästytti se, että isi-äiti-palstalla jotkut miehet valittivat sitä, että naiset "vaativat" miestä tulemaan synnytyssaliin. :D
No mun mielipide on se, että jos on tarpeeksi kypsä harrastamaan seksiä, sitten pitäisi myös vastuu ottaa tekemisistään. Naiset synnyttävät lapset, mutta lapsia ei olisi ilman miehiä, ja se miesten pitäisi mielestäni muistaa. Minusta on outoa, jos miestä ei kiinnosta OMAN LAPSEN SYNTYMÄÄN osallistuminen. Perääntyykö mies sitten myös kun vaimo/lapsi on kipeä/masentunut/tarvitsee muuta apua? Tekosyyt "mua tekee pahaa katsoa synnytystä" on kyllä surkea selitys. Miltäs naisesta sitten tuntuu kun se synnyttää?
Mutta kertokaa te, mitä mieltä olette.
Miehet, onko synnytyssaliin meno lapsesi syntymää katsomaan OK? Naiset, tahtoisitteko lapsenne isän tulevan mukaan synnytykseen?
Synnytys ja puolison luona olo
17
1293
Vastaukset
- hienoa on
siinä, kun näkee verisen limaklöntin putkahtavan maailmaan, yliarvostettua puuhaa.
Itse en ollut mukana synnytyksessä, koska olin töissä, enkä ollut sinne muutenkaan menossa.
Vaimoni ei sitä edes vaatinut, oikeastaan sanoi, että ei tarvi tulla.
Kun kävin katsomassa lasta, en tuntenut mitään suuria tunteita, ei mitään maailmaa syleilevää pakahduttavaa onnea, lapsi oli kuin vieras.
Aikaa myöden tietysti lapsesta tuli elämän keskipiste ja maailman tärkein juttu, huvittavaa on, että vaimo tunsi samoin, mahtaakohan muut aina näytellä, vai mitenkähän se menee?
No niin nyt saa alkaa kivittää ja haukkua, että olen huono isä, kun en alusta asti tuntenut pakahduttavaa onnea.- minullakin
tuon lasten syntymän suhteen, vaikka äiti olenkin. Ei se kyllä ollut mitään rakkautta ensisilmäyksellä. Lähinnä tunsin kummankin synnytyksen jälkeen niin suurta väsymystä, että omasta puolestani lapset olisi saanut viedä vaikka mihin pois siitä siksi aikaa että itse saan nukkua. Se oli se ensimmäinen toive silloin.
Vasta kuukausien kuluessa lapsiin kiintyi ja alkoi tuntea niitä omikseen. Aluksi tuntuivat kyllä ihan vierailta. - että jollakin
minullakin kirjoitti:
tuon lasten syntymän suhteen, vaikka äiti olenkin. Ei se kyllä ollut mitään rakkautta ensisilmäyksellä. Lähinnä tunsin kummankin synnytyksen jälkeen niin suurta väsymystä, että omasta puolestani lapset olisi saanut viedä vaikka mihin pois siitä siksi aikaa että itse saan nukkua. Se oli se ensimmäinen toive silloin.
Vasta kuukausien kuluessa lapsiin kiintyi ja alkoi tuntea niitä omikseen. Aluksi tuntuivat kyllä ihan vierailta.muullakin on ollut alkuun samankaltainen tunne.
Emme ole paljon tästä asiasta muille jutelleet, koska siinä saa äkkiä huonon ja kylmän vanhemman leiman.
Ympäristö jotenkin odottaa sitä, että sitä olisi onnesta sekaisin alusta asti.
Mutta kuten jo tuossa aiemmin sanoin, nyt lapset ovat todella tärkeitä, mutta se tosiaan otti hetken aikaa.
- kokemus lajissaan...
Vai vielä tekosyy...
Ei sille mitään voi, kun on heikko luonne eikä kestä katsoa.
Olen ollut mukana synnytyksessä, mutta oleellista ehkä olikin olla seurana se kahdeksan tuntia odottelua synnytyssalissa.
Itse tapahtumasta ei sitten juuri muistikuvia olekaan. Ainakaan mitään käytännön apua ei minusta ollut...
Vai onko tässäkin naisen logiikasta kysymys?
Miehenkin on pakko kärsiä mukana, kun nainen synnyttää, niinkuin siitä olisi jotain helpotusta tai iloa...- nainen kun
synnyttää, se on sille tosi kova paikka, ja olisihan se tosi hienoa jos oma mies on henkisesti tukena.
- ei saakeli
"Ei sille mitään voi, kun on heikko luonne eikä kestä katsoa."
No voi nyyh ja vaippaa miehelle! Ei siitä olisi muuhunkaan, kuten maata puolustamaan (verta, iik!), roskia ulos viemään (kun roskat haisee, yäk!) tai katsomaan itkeviä ihmisiä (kyyneleet pelottaa!).
Voi vittu soikoon ja saatanan hellanlettas. - hoitoon..........
ei saakeli kirjoitti:
"Ei sille mitään voi, kun on heikko luonne eikä kestä katsoa."
No voi nyyh ja vaippaa miehelle! Ei siitä olisi muuhunkaan, kuten maata puolustamaan (verta, iik!), roskia ulos viemään (kun roskat haisee, yäk!) tai katsomaan itkeviä ihmisiä (kyyneleet pelottaa!).
Voi vittu soikoon ja saatanan hellanlettas.Hiukanko kiristää pipo?
Ainakin kielenkäytössä olisi parannettavaa.
- - - - - -
ainakaan halua miestä synnytyssaliin, katsomaan kun minä kärsin helvetin tuskia ja paikat repeää. Muutenkin kuulostaa brutaalilta toimitukselta jossa nainen laitetaan kärsimään, ikäänkuin piruuttain. Olen nähnyt miesten ilmeitä synnytyksessä, ilmeet ovat lähinnä kauhistuneita ja hätääntyneitä kun toinen huutaa, itse en ainakaan haluaisi nähdä rakastani siinä tilassa. Kun ei voi auttaa edes mitenkään.
- muutenvaan
no kompromissi voisi olla ,jos synnytys tapahtuma huimaa,niin se että avautumisvaihees juuri siinä kipuvaihees se mies olisi mukana jaksamassa ja tukemassa...
- - - - - -
hyvä vaihtoehto joo... siinähän se mies on alkuvaiheessa avuksi paremmin muutenkin, ei sitä miestä varmaan sitten synnytyksen käynnistyttyä enää siinä edes huomaa..
- muutenvaan
- - - - - kirjoitti:
hyvä vaihtoehto joo... siinähän se mies on alkuvaiheessa avuksi paremmin muutenkin, ei sitä miestä varmaan sitten synnytyksen käynnistyttyä enää siinä edes huomaa..
synnytykseen on tehty vaade ja ehkä muotiakin...lisää paineita miehenä olemiselle..kö kaikille sen synnytyselinten "venymisen" näkeminen ei vai passaa..joop ja sitten joillekki käypi niin että halut menee,on niistäki saanu lukea.Mut kompromissejä ja naiset vois vähän mietti mitä vaatii...vaikka se tapahtuma sinänsä luonnollista onkin .Ei net miehet ole isinä yhtään sen huonompia kun nekään jotka saattaa sinne synnytykseen tullakki.Onkohan tää taas niitä asioita että mitähän kaikki ajattelee kun mun mies ei halua synnytykseen mukaan,hojhhoijaa...
- ///
muutenvaan kirjoitti:
synnytykseen on tehty vaade ja ehkä muotiakin...lisää paineita miehenä olemiselle..kö kaikille sen synnytyselinten "venymisen" näkeminen ei vai passaa..joop ja sitten joillekki käypi niin että halut menee,on niistäki saanu lukea.Mut kompromissejä ja naiset vois vähän mietti mitä vaatii...vaikka se tapahtuma sinänsä luonnollista onkin .Ei net miehet ole isinä yhtään sen huonompia kun nekään jotka saattaa sinne synnytykseen tullakki.Onkohan tää taas niitä asioita että mitähän kaikki ajattelee kun mun mies ei halua synnytykseen mukaan,hojhhoijaa...
Eipä taida olla kyse mistään muodista tai siitä, että mietitään, mitä muut ajattelee. Tutkimuksissa on todettu, että isän mukanaolo synnytyksessä vaikuttaa positiivisesti isän ja lapsen suhteeseen. Eihän sitä synnytystä ole pakko mennä sinne jalkopäähän katsomaan, vaan voi pysytellä yläpään puolella.
- onkin.................
Naisten tarkoitus onkin viedä mieheltä seksihalut muutamaksi kuukaudeksi.
Synnytykseen mukaan vaan, ei tee mieli pitkään aikaan... - .......
Mun anoppi on kätilö ja on todennut, että mielestänsä olisi parempi, jos miehet eivät olisi mukana koko aikaa, vaan vain just siinä alkuvaiheessa ennen kuin "show" alkaa täysillä.
Uskon, että ammattilaisen näkemys asiasta on perusteltu.
Luulenpa, että en miestäni mukaan huoli sitten kun aika koittaa (tätä mieltä olen ollut jo ennen kuin tuon anoppini kommentin kuulin). - mukaan
Mulla on kolme lasta. Ensimmäinen syntyi sektiolla, eikä isää päästetty leikkaussaliin lainkaan. Hänen olisin suonut olevan paikalla, koska lapsi oli hyvin heikkokuntoinen, ja tilanne vakava; pahimmassa tapauksessa hän ei olisi ennättänyt nähdä lastaan elossa lainkaan. Se liitto päätyi eroon, ei muita lapsia.
Toinen mies, ja toiset synnytykset. Ensimmäisessä isä oli mukana, oli tyyliinsä hieman kuin homman päätähtenä, ja jos homma ei olisi edennyt sillä intensiteetillä, olisin varmaan karjunut että alkaa painua veehen esittämään näytelmäänsä. Ainoat pointsit, katkaisi napanuoran, ja saatuaan esikoisen syliinsä, rauhoittui, oli kerrankin hiljaa paikallaan. Vauva oli näytelmän päätähti. Oli ehkä hyvä, etten riistänyt isältä tätä kokemusta, koska omat arvioni miehen käyttäytymisestä värittyi oman tilani mukaan.
Kysyi viksuna että vieläkö toinen (kolmas) sanoin että kyllä, juu.
Kolmannen synnytin itsekseni koska mies oli jossain. Kävi vain pikaisesti lapsen syntymän jälkeen vilkaisemassa tulokkaan, ja lähti samantien.
Liitto kaatui sekin eroon, ja nyt lasten ollessa isompia, näkee selvästi että se lapsi, jonka isä oli höyryämässä synnytyshuoneessa on tälle läheisempi mitä lapsi jota tämä kävi vain kurkkaamassa. Näin ollut kokoajan. En osaa sanoa, johtuuko siitä tai tästä, mutta mielipiteeni on, että miehen pitää antaa valita haluaako tulla mukaan vai ei. Turha ylittää omia rahkeita tulemalla väkisin ja pakolla synnytykseen mukaan, eikä naisen pitäisi laittaa kyseenalaiseksi sitä välittääkö mies hänestä tai lapsesta, jos ei tule.
Sen miehet voisivat ajatella, etteivät hirmu varpajaisia pitäisi, eikä etenkään kävisi panemassa vierasta siinä synnytyksen tienoilla. Se, että itse on ihan revenneenä ja väsyneenä, ja mies ryyppää ja riehuu niin ettei ennätä lasta ja äitä katsomaan jää syvälle mieleen, ja kaivertaa mahdollisesti pitkään. Välttämätön mies ei ole synnytyshuoneessa, mutta sen jälkeen olisi viksua ottaa perheeksi kasvaminen vakavasti.
Joku sanoi ettei tuntenut mitä suurta riemua tai onnea. Oma päälimmäinen tunne raskausaikoina oli huolehtiminen ja vaaliminen. Olin tutustunut lapsiini jo ennen heidän syntymäänsä ja maailmaan tulo kuin olisi tavannut kauan kaipaamansa ihmisen. Aloin rakastamaan heitä jo ensimmäisistä sydänäänistä, enkä koskaan ole pitänyt heistä yhtäkään itsestään selvyytenä, vaan kiitän edelleen jokaisesta päivästä jonka saan heidän kanssaan.- vielä.........
Mitä on "varpajaiset"?
Pari lasta on mullakin, muttei mitään havaintoa "varpajaisista"... - Tristar
vielä......... kirjoitti:
Mitä on "varpajaiset"?
Pari lasta on mullakin, muttei mitään havaintoa "varpajaisista"...Isän toimittama uuden tulokkaan (vauvan) juhlistaminen railakkaalla tavalla äidin toipuessa synnytyksestä. Eivätpä niitä kaikki pidä, ei minun miehenikään, mutta jotkut tykkäävät. Tämä on se tilaisuus jossa isä jakelee sikareja ja kippaa konjakkia kun ystävät ja kaverit taputtelevat selkään ja onnittelevat mieskunnon todistamisesta :D
***
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ukrainan ulkoministeri: Moskova aistii tappion Ukrainassa
Dmytro Kuleban mukaan Venäjä yrittää puheillaan pelotella länsimaita. Ukrainan ulkoministerin Dmytro Kuleban mukaan Venäjän esittämät varoitukset kol2624320Stefu haikailee
Julkaisi stooreissa kuvan vickestä. Sitten Martinasta treenaamassa Hangossa ulkona. Hmm.2653524Harmi mies ettet arvostanut
Minua tarpeeksi. Myöhemmin kaikki olisi palkittu ja olisin antanut sinulle aitoa rakkautta. Tämä sattuu mutta yritän ajatella, että ehkä se rakkaus ku1571841Oi! Legandaarinen Vesa-Matti "Vesku" Loiri, 77, poseeraa kahdessa eri kuvassa - Some riemastui!
Vesa-Matti "Vesku" Loiri on kyllä legenda jo eläessään. Hienoa nähdä, että virtaa piisaa. Voimia, iloa ja eloa, Vesku! https://www.suomi24.fi/viihde251726Lavrov väläyttelee WW3:sta
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov varoittaa, että kolmannen maailmansodan uhka on todellinen. Lavrov sanoi venäläiselle uutistoimisto Interfaxille,2991452Ketä Sofia fanit veikkaatte seuraavaksi lompakoksi?
Kenestä Sofia höynäyttää itselleen seuraavan lompakon?133974Suomi24 kysely: ihmisten kuplautumista ei pääosin koeta vakavaksi ongelmaksi
“Kuplautumista on mahdotonta estää. Ihmiset ovat aina viihtyneet samankaltaiset arvot ja maailmankatsomuksen jakavassa seurassa ja muodostaneet sen pe18879Voiko hyvää omatuntoa ostaa?
Olen tässä nyt muutaman päivän paininut erään rahaan liittyvän pulman kanssa. Kerron ensin vähän taustaa ... Eli erosin 15 vuoden parisuhteesta 9 vuo235866en vaan saa häntä pois
Mielestäni pyörimästä. Onko kellekään toiselle käynyt näin? Ihastuin pakkomielteisesti noin vuosi sitten erääseen naiseen. Ei vaan katoa mielestä va115858