Snautseri sorsametsälle

moista mutta mikä estää!?!
En tunne snakua rotuna ja vähän kyllä epäilen sen kykyjä ylösajoon ja riistainnokkuuteen(ei taida luontaisesti omata näitä ominaisuuksia) mutta miellyttämisenhaluisia ja tottelevaisia ovat olleet ne pari yksilöä joihin olen törmännyt, että siltä kantilta ajatellen voisi olla ihan toimivakin metsäkoira.
Kouluttamisestahan se on kyse ns.metsästyskoiraroduillakin (spanielit, noutajat jne.) kuinka ne toimivat metsällä. Eli kouluttamattomalla spanielilla tai noutajalla tekee yhtä paljon metsällä kuin esim. jollakin terrierillä tai puhtaasti seurakoiraksi jalostetulla rodulla mm.tiibetinspanieli. Myönnän toki että näiden metsästyskoirarotujen kouluttaminen hommaan olisi helpompaa, koska näiltä löytyy touhussa tarvittavia ominaisuuksia jo luonnostaan.

Ihan äkkiä en pysty kuvittelemaan snakua kaislikossa etsiskelemässä tipuja "intopiukeena" mutta kokeillahan aina voi.
Yhden ei-niin-perinteisen-metsästyskoiran tiedän. Lähistöllämme asuu isovillakoira, joka osallistuu isäntänsä kanssa joka syksy sorsastukseen ja jopa toimii siellä, ajaa ylös ja noutaa. Aina ei kuulemma toimitus (nouto) tule ihan perille saakka(käteen/jalkoihin) mutta uinti hommiin ei ole isännän tarvinnut ruveta vaikka sorsa tippuisikin veteen.
Ehkä esimerkkini ei nyt ollut ihan parhaasta päästä, sillä villiksien historiassahan ne ovat toimineet nimenomaan vesilinnustuksessa eli luontaisia taipumuksia sieltäkin löytyy. En tosin tiedä minkälaisia nuo taipumukset tämän päivän villakoirilla ovat, sillä varmasti jalostus/kasvatus seurakoiraksi on niistä vienyt jotain.

Kokeiltu on ja ihan kohtuullisesti toimii. Noudot tapahtuu jopa hyvin ja hakee käsimerkin suunnasta vaikka ei näe tiputusta. Lisäksi käyty avittamassa muita hävinneiden etsimisessä ja hyvin on kadonneet löytneet. Haavakot ajaa heinikosta tai ottaa kiinni. Rannalla kulkiessa on mutamia ajanut heinikosta edestä lentoon ja pudotuksen jälkeen tulee varma nouto.